Ärsyttää ihmiset jotka kehuskelevat joka tilanteessa, mutta

Tuo asia ei mielenterveyttäni hetkauta suuntaan eikä toiseen, mutta ärsyttä se silti. Ja joskus melkein huvittaa jos sattuu tietämään asioiden oikean laidan. Joillakin vaan on kova tarve päteä ja nostaa itsensä muiden yläpuolelle.

-ap

No viesteistäsi päätellen ottaa päähän ja lujaa, niinkin paljon että teet aiheesta aloituksen av:lle. Mikset menisi vaikka lenkille? Tai syömään suklaamunia?

[quote author="Vierailija" time="17.04.2014 klo 17:56"]

"unohtavat" mainita ne huonommat jutut. Saavat toiset tuntemaan itsensä täysin paskaksi ja ovat itse niin niin erinomaisia. Puhetyyli asioista on tämä: "poikani opiskelee yliopistossa" mutta ikinä ei muista mainita että toinen poika on paskakuski. "siskoni on lääkäri ja asuu amerikassa" , ei muisteta mainita että veli on linnakundi. Joka ikiseen sopivaan väliin kerrotaan joku asia jolla vain ja ainoastaan halutaan pönkittää itseään, kehuskella omilla ja suvun asioilla.

[/quote]

Miten helvetissä joku voi tuntea itsensä paskaksi sen takia, että jonkun toisen poika opiskelee yliopistossa tai sisko Amerikassa?

Noo mä ajattelen ainakin kun ajattelen kun kehun lapsiani että olen iloinen/tyytyväinen jostain jutusta. Vaikka tuo korkeasti kouluttautuminen on ihanaa. Mutta toisaalta sitten jos lapseni kokisi roskakuskityön itselleen tärkeäksi ja siitä iloitsisi niin osaisin kehua sitäkin!

Mä sain viestistäsi sellaisen kuvan että sinulla on itselläsi melko korkealla asiat joita kehuisit, ehkä siksi sun on vaikeaa olla vähemmästä onnellinen?

Vai onko se vaan sitä että joku toinen kehuu muita luontevammin kuin sinä? Ja sinä ajattelet että kehumisella pönkitetään jotain asiaa? Kuulostaa meinaan käsittämättömän negatiiviselta jos toisen kehut asiasta jota hän iloitsee nähdään omakehuna/suvun kehumisena ja mitä kaikkea nyt esititkään.. :(

Ehkä sinä et jaa paljoakaan asioita Facessa? Miksi siitä linnakundiveljestä pitäisi olla yhtä innoissaan kuin mitä on toisesta veljestään? En nyt ihan käsitä tota sun logiikaa sillä tottahan saa jättää sanomatta että onhan mulla huumehöyryinen vankilassa asuva veli -jos kehuu toista veljeään! Ihan käsittämätön olet, mutta miten vaan.

Mä ainakin voisin ajatella että iloitsisin sitä vankilasta vapautunutta veljeä joka saisi duunin vaikka roskakuskina ja elämänsä raitelleen. Mutta sitä odotellessa? :)

Sitten valitetaan ihmisistä jotka vain valittavat, eivätkä huomaa mitään positiivista elämässään. Voi voi ap kun olet niin paska, etten kestä toisten yliopistosukulaisista kuulla.

Mua ärsyttää sellaine, että työttömälle tullaan kyselemään, että oletko jo saanut töitä, ja sitten aletaan puhua että onpa mulla ollu kiire kun vasta töistä pääsin ja pitäis tehdä sitä ja tätä kotona, ja huomennakin iltavuoro ja on tää kiirettä. Tekis mieli sanoo että irtisano ittes ja anna se työpaikkas työttömälle, jos se olis onnellisempi siellä kuin sinä. Ja sit vanhempainillassa aina muistaa sanoo että enhän mä pääse tuomaan lapsia kerhoon/retkelle, kun olen töissä. Ja jos kysellään ylimääräistä valvojaa, niin ehdottelee niitä työttömiä tai muuten kotona olevia äitejä, kun "enhän mä voi kun olen töissä". Että jaksaa kehua kun on töissä!

Ysi kuule: kyllä se työssäteko alkaa työttömänäkin olleella jossain vaiheessa tuntua hiirenpyörältä. Jos on töissä, niin eihän sieltä voi lähteä lapsosia kuskaamaan. Mitä sä valitat?

No että mikähän pakko sen ihmisen on siellä vanhempainilloissa ehdotella muita valvojiksi, eikö jokainen aikuinen ihminen osaa puhua puolestaan? Ja sit vielä sanoo, että etkös sä X vois mennä valvojaksi sinne luokkaretkelle, kun sähän et ole töissä", niin onpa nolo sit sen x:n sanoa että en, jos se ei vaikka haluakaan? Eikä kukaan muu korosta sitä että olen töissä, olen töissä, vaan sanovat sitten vaan että täytyy katsoa noita kyytejä, miten saan järjestettyä ja kysellä kimppakyytejä toisilta. Tällä yhellä se alkaa heti se huokailu, että kun mä olen töissä ja onhan täällä noita kotiäitejä ja työttömiä. Kamala akka.

Sinä et sitten ikinä itse syyllisty tähän? Jos sulta joku puolituttu kysyy että mitä sulle kuuluu, niin et vastaa että ihan hyvin menee?

Vaan vastaat totuudenmukaisesti, että päin persettä menee. Rahat ei riitä, miehen kanssa on tapeltu, se vaan vinkuu pillua vaikka olen väsynyt eikä mua huvita. Kämppäkin on ihan helvetinmoisessa sekasotkussa, lapsi valvottaa mua öisin vaikka se on jo kohta 1v eikä ole siitäkään tietoakaan, saanko jatkaa työpaikassani kun kotihoidontuki loppuu. Yritän laihduttaa muttei siitäkään tule mitään, pitäisiköhän mun hakea jotain masennuslääkkeitä?

Näinkö?

Minusta on ihan ok kuulla toisten ihmisten elämän ilon ja ylpeyden aiheita, jos ihminen jaksaa vastavuoroisesti iloita myös minun elämän onnistumisista ja ylpeyden aiheista. Sitten en ymmärrä, jos joku "kehuu" vain omaa elämäänsä, lapsiansa, onnistumisiaan, mutta ei kuunnella koskaan sitä toista osapuolta (vain niitä pettymyksiä, vastoinkäymisiä, ikäviä asioita).

On kiva kuulla toisten superonnistuneista häistä, lomamatkoista, puolison ihanuudesta, lasten lahjaakkuuksista ja hyvistä käytöstavoista jne. Mutta kaikesta menee maku, jos tyyppi ei jaksa kuulla minun kivoista jutuista.

[quote author="Vierailija" time="17.04.2014 klo 18:57"]

No että mikähän pakko sen ihmisen on siellä vanhempainilloissa ehdotella muita valvojiksi, eikö jokainen aikuinen ihminen osaa puhua puolestaan? Ja sit vielä sanoo, että etkös sä X vois mennä valvojaksi sinne luokkaretkelle, kun sähän et ole töissä", niin onpa nolo sit sen x:n sanoa että en, jos se ei vaikka haluakaan? Eikä kukaan muu korosta sitä että olen töissä, olen töissä, vaan sanovat sitten vaan että täytyy katsoa noita kyytejä, miten saan järjestettyä ja kysellä kimppakyytejä toisilta. Tällä yhellä se alkaa heti se huokailu, että kun mä olen töissä ja onhan täällä noita kotiäitejä ja työttömiä. Kamala akka.

[/quote]

Hän ei luultavasti ymmärrä sitä, että sinulle tulee paha mieli siitä, että hän käy töissä. Vai minkä takia sitä ei saisi mainita?

"poikani opiskelee yliopistossa" mutta ikinä ei muista mainita että toinen poika on paskakuski."

Siis täh, saa kai sitä asioista olla ylpeä ilman pakkoa heti haukkua jotain/itseään heti perään :D

Mä en kirjoita esikoisen asioista mitään, koska ei hänen ongelmansa muille kuulu. No kerrotaan, opiskelu meni vituiksi masennuksen ja vaikean sairauden takit. Sen sijaan ohimennen mainitsen, että kiva juttu, kuopus sai kesätöitä. Esikoisellakin on töitä, vajaakuntoisen työllistämistuella. Positiivista asioista on vaan kivempi kirjoittaa. En kirjoita kele mies lähtee taas viikon työmatkalle, vaan ihan kun mies tulee taas kotiin. 

Näitähän riittää, ihmisiä, joiden arvomaailma on täysin vääristynyt, raha ja kaikki ulkoiset arvot, joihin tittelit mukaan luetaan ovat jotain mainitsemisen arvoista, muusta ei sitten puhutakaan. Mutta voi, voi, sitten kun sattuu kolahtamaan, sillä kaikki on todellakin katoavaa, kaiken voi menettää hetkessä, niin se onkin kova paikka, eli tyhmä mies hiekalle rakentaa. Mutta turha näitä tyhmiä on yrittää valistaa, koska ovat pöhöttyneitä ns. Menestyksestään...kukahan sitä tammiarkkua sitten ihaileekaan?

[quote author="Vierailija" time="17.04.2014 klo 18:39"]

Mua ärsyttää sellaine, että työttömälle tullaan kyselemään, että oletko jo saanut töitä, ja sitten aletaan puhua että onpa mulla ollu kiire kun vasta töistä pääsin ja pitäis tehdä sitä ja tätä kotona, ja huomennakin iltavuoro ja on tää kiirettä. Tekis mieli sanoo että irtisano ittes ja anna se työpaikkas työttömälle, jos se olis onnellisempi siellä kuin sinä. Ja sit vanhempainillassa aina muistaa sanoo että enhän mä pääse tuomaan lapsia kerhoon/retkelle, kun olen töissä. Ja jos kysellään ylimääräistä valvojaa, niin ehdottelee niitä työttömiä tai muuten kotona olevia äitejä, kun "enhän mä voi kun olen töissä". Että jaksaa kehua kun on töissä!

[/quote]Mulla samanlainen tuttava.Itse olen kyllä töissä, mutta tuttavan mies paljon työttömänä. Jos mies silloin tällöin on päivän pari toissä, muistaa joka käänteessä sanoa, ettei voi tehdä sitä tai tätä  tai lähteä sinne tai tänne kun mies on töissä. No voi hyvä ihme, muiden miehet on jokapäiva töissä ja silti voidaan tehdä sitä ja tätä....:D

Mitä tahansa ikinä teetkin elämässäsi niin älä koskaan ole iloinen toisten puolesta.

Ihan vain omaa mielenterveyttäsi ajatellen: anna mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Se sinun suuttumuksesi asiasta hankaloittaa vain omaa oloasi, ja se toinen vaan porskuttaa menemään elämässään eteenpäin. Joten anna olla.