Miksi asperger, autismi ja muut sairaudet ovat niin yleisiä nykyään?

Kun olen opena ollut jo noin 20 vuotta, on eri diagnoosien kirjoa tullut ovista ja ikkunoista. Ilman psykiatrian ja neurologian koulutusta ei ihan pysy aina mukana mitä kaikkea pitäisi ottaa huomioon. Nimittäin integraatio politiikan mukaan samassa 20 oppilaan luokassa voi olla aspergeri, adhd, mutisti, käytöshäiriöinen, maahanmuuttajat, psyk.sairas, ja ehkä muutama taviskin. Siinä sitten huseeraa erityisope apuna jos ehtii, kuin vastaavia luokkia on talossa useita. Että semmoinen on ns.normi luokka nykyään yläkouluissa.

[quote author="Vierailija" time="16.04.2014 klo 20:40"]

Kun olen opena ollut jo noin 20 vuotta, on eri diagnoosien kirjoa tullut ovista ja ikkunoista. Ilman psykiatrian ja neurologian koulutusta ei ihan pysy aina mukana mitä kaikkea pitäisi ottaa huomioon. Nimittäin integraatio politiikan mukaan samassa 20 oppilaan luokassa voi olla aspergeri, adhd, mutisti, käytöshäiriöinen, maahanmuuttajat, psyk.sairas, ja ehkä muutama taviskin. Siinä sitten huseeraa erityisope apuna jos ehtii, kuin vastaavia luokkia on talossa useita. Että semmoinen on ns.normi luokka nykyään yläkouluissa.

[/quote]

Haluaisitko, että näitä diagnooseja ei annettaisi, jottei sinun tarvitsisi ottaa oppilaiden yksilöllisiä ominaisuuksia huomioon?

Vai haluaisitko, että nämä diagnosoidut siirrettäisiin toisenlaiseen opetukseen?

En ole opettaja, enkä erityislapsen äiti tai itsekään mitenkään erityinen. En vain ymmärtänyt, millä tavalla diagnoosien lisääntyminen vaikeuttaa työtäsi.

adhd-diagnoosihan saa kaikista yleisimmin loppuvuonna syntynyt poika. Tautia lienee tuolloin kovasti liikkeellä ja poikavauvat ovat jostakin syystä herkempiä saamaan tartunnan kuin tytöt.

[quote author="Vierailija" time="16.04.2014 klo 20:49"][quote author="Vierailija" time="16.04.2014 klo 20:40"]

Kun olen opena ollut jo noin 20 vuotta, on eri diagnoosien kirjoa tullut ovista ja ikkunoista. Ilman psykiatrian ja neurologian koulutusta ei ihan pysy aina mukana mitä kaikkea pitäisi ottaa huomioon. Nimittäin integraatio politiikan mukaan samassa 20 oppilaan luokassa voi olla aspergeri, adhd, mutisti, käytöshäiriöinen, maahanmuuttajat, psyk.sairas, ja ehkä muutama taviskin. Siinä sitten huseeraa erityisope apuna jos ehtii, kuin vastaavia luokkia on talossa useita. Että semmoinen on ns.normi luokka nykyään yläkouluissa.

[/quote]

Haluaisitko, että näitä diagnooseja ei annettaisi, jottei sinun tarvitsisi ottaa oppilaiden yksilöllisiä ominaisuuksia huomioon?

Vai haluaisitko, että nämä diagnosoidut siirrettäisiin toisenlaiseen opetukseen?

En ole opettaja, enkä erityislapsen äiti tai itsekään mitenkään erityinen. En vain ymmärtänyt, millä tavalla diagnoosien lisääntyminen vaikeuttaa työtäsi.

[/quote Diagnooseja saa olla mutta käytännön opettajan työssä meillä ei ole resursseja ja valmiuksia ottaa niitä huomioon, koska tukea ei ole aina tarpeeksi ja opetettavan aineksen vaativuus ja määrä kasvavat koko ajan. Toivottavasti kuntien päättäjät tajuaisivat panostaa kouluihin ja terveyspalveluihin lamankin keskellä,

Diagnoosia lapselle odottelemme.Ongelmia on ryhmässä lähes päivittäin. Sisarusten kanssa menee hyvin. Koulun ja ryhmän vaihto edessä. Kyllä ehtii epätoivokin mieleen hiipiä, kun avun saanti tilanteeseen kestää. Jos olisi rahaa, ottaisin kotiopetukseen. On aistipoikkeavuutta ja outouksia. Alkaa jo omaakin normaaliutta epäilemään. Jaksamista muillekin saman asian kanssa eläville...

Nykyään vanhemmat kiinnittävät valtavan paljon enemmän huomiota lapsiinsa kuin ennen. Takavuosina maaseudulla hankittiin lääkäri oireilevalle lehmälle, lapsi sai olla miten kummallinen tai kipeä tahansa. Nykyvanhemmat huomaavat ja tulevat ajatelleeksi, että lapsella voi olla jotakin vialla. Samoin lapset ovat enemmän ammattilaisten ulottuvilla ja arvioitavina kuin ennen.

Aikuisten diagnoosit taas ovat yleistyneet sen takia, että enää ei ole ammatteja ja työpaikkoja, joissa pärjäisi vähemmällä kuin täydellisellä mielenterveydellä ja normaalilla neurologialla.

Asia on ensisijaisesti juuri noin kuin aloittaja epäili: postmodernille ja muodikkaalle ihmiselle on tosiaankin hienoa, kun oman nimen lisämääreenä on jokin lennokas kirjainyhdistelmä. Se on ikäänkuin heimo- tai yhteiskuntaluokkatunnus, vähän niinkuin aatelis-von tai af 1900-luvulla.

Toinen syy ehkä on, että kun kaikki virtsapäisyys medikalisoidaan, pääsee kaikesta helpommalla kuin se alempi väki, jolla ei ole samoja erivapauksia kuin näillä "erikoislapsilla" (ja myöhemmin -aikuisilla): ei tarvitse kuunnella opetusta, saa helpompia tehtäviä jne, ja "elämä on kuin silkkiä vaan", kuten M.A. Numminen joskus lauloi.

Asiallinen käytös sekä muiden ihmisten omaisuuden, hengen ja terveyden kunnioittaminen on liikaa vaadittu nykyihmisiltä. Varmaankin tässä pian käy niin, että rauhallinen käytös ja keskittymiskyky (keskittymishalu) määritellään sairaudeksi ja väkivalta, häiriköinti, naamalle sylkeminen sekä kaikenlainen läskiksi lyöminen puolestaan normaaliksi tai terveeksi käytökseksi.

Varmaankin aika turvallisen ja harmonisen maailman saamme, kun nämä ADHD:t muodostavat enemmistön koko väestöstä.

Toisten huomioonottaminen ja kohteliaisuus on katoavaa perinnettä. Minä Itse päätän ja teen mitä haluan, milloin haluan - tai en tee mitään, jos siltä tuntuu. Tämä on nykynuorten elämänasenne, oli diagnoosia tai ei.

Autismidiagnoosin muutos maailmalla:

http://assijorinat.blogspot.fi/2014/02/autismidiagnoosin-muutos-maailmalla.html

[quote author="Vierailija" time="16.04.2014 klo 10:42"]

Tietysti kannattaa hankkia diagnoosi rahan ja kotiavun vuoksi. Kaikki tuet saa sitten, se on monta sataa.

[/quote]

Ei ole. Meillä diagnoosi auttoi puheterapian saamisessa, mikä taas auttoi puheenkehitystä. Mitään rahallisia tukia ei ollut edes mahdollista saada, koska terapiaa oli joka toinen viikko - emme päässeet edes mihinkään sovakurssille. 

Minkä ikäisenä pääsee tutkimuksiin ja kuka ne laittaa alulle? Epäilen vajaa 3 vuotiaalla olevan jokin häiriö. Esim. ei ole montaa sanaa käytössä, jos rutiineihin tulee pienikin muutos se on hänelle katastrofi. Leikkii itsekseen paljon. Päiväkodissa sanotaan että käytös ei ole poikkeavaa, mutta äidinvaisto sanoo toista..

Yksi teoria autismin yleistymiselle..

Tässä dokumentissa oli mielenkiintoista tutkimusta miten autismi on
alkanut lapsilla usean antibioottikuurin jälkeen (ollut esim
korvatulehduskierre pienenä). Antibioottikuurien seurauksena suoliston
bakteeritasapaino on mennyt pilalle, ja miten hiilarit (pasta,
vaalealeipä etc) ja maitotuotteet ruokavaliossa rajusti pahentaa
autismia (antavat huonoille bakteereille kasvualustan suolistossa)
tai päinvastaisesti, jos ne poistaa ruokavaliosta, niin oireet helpottavat huomattavasti.

-------------------

Prisma: Autismin arvoitus

Autismi on teollisuusmaissa nopeimmin kasvava neurobiologinen
kehityshäiriö, viimeisten 20 vuoden aikana kasvuvauhti on ollut 600 %.
Tutkijat etsivät syitä nyt mm. ympäristötekijöistä ja
ruuansulatuskanavan häiriöistä.

http://www.dailymotion.com/video/x126l6k_prisma-autismin-arvoitus-ma-22-7-2013-klo-19-00-yle-tv1_tech

1. Kyseessä eivät ole sairaudet.

2. Eivät nuo mitään yleisiä diagnooseja ole. Muistaakseni n. 1 prosentilla väestöstä esiintyy jokin noista (lähdettä tälle tiedolle en muista, pahoittelen).

Kyllä mä muistan lapsuudestani erikoisia tyyppejä. He olivat vain erikoislaatuisia peräkammarin poikia. Ei annettu diagnooseja eikä hoidettu mitenkään. Muutamalla oli tuuri päästä sopiviin töihin, kun siihen aikaan oli paljon töitä, missä sai tehdä ruumillista työtä ja hiljaa oleminen oli hyve. Kyllähän mun appiukkokin aika selvä aspergertapaus oli, mutta suurin osa piti vain outona ja itsepäisenä. 

Vauvojen ja lasten suoliston bakteerikanta tuhotaan toistuvilla ab-kuureilla. Sitten jatketaan prosessoidulla ja ravinneköyhällä ravinnolla vuosia. Kyllä siitä saadaan suolisto pilalle ja monenmoiset diagnoosit kasvuun. Kyse ei ole vain diagnosoinnin tarkentumisesta, vaan myös perustavaalaatua olevasta suuresta trendistä: mitä ihmiset nykyään syövät, ja miten lapsia lääkitään. Toki alttius sairastua on myös geeneissä, mutta on vaikutusta silläkin, miten elämme ja mitä suuhumme laitamme.

Kyllä meidän lapsen autistiset piirteet näkyivät heti syntymän jälkeen, en vain sitä silloin tajunnut. Yksi syy voi olla se, että altistuin työpaikallani passiiviseen tupakointiin, mutta suvussa on taipumusta autismiin ja aspergeriin muutenkin. 

Yksi piirre oli se, että poika valvoi tuntikausia katsellen, kenenkään muun vauva ei tehnyt niin. Näytti myös siltä, että valo ärsytti häntä. Imetyksen käyntiin saaminen oli vaikeaa (vs. nuoremman lapsen kanssa onnistui tuosta vaan). Mitään lääkitystä ei pojalla pienenä ollut ja söi kotitekoista ruokaa kun kiinteiden aika tuli. Ei edes suostunut syömään teollista vauvanruokaa - yksi ruokaongelma heti tässä, tosi tarkka makuaisti, mikä on yhä. 

[quote author="Vierailija" time="31.05.2014 klo 17:23"]

Yksi teoria autismin yleistymiselle..

Tässä dokumentissa oli mielenkiintoista tutkimusta miten autismi on
alkanut lapsilla usean antibioottikuurin jälkeen (ollut esim
korvatulehduskierre pienenä). Antibioottikuurien seurauksena suoliston
bakteeritasapaino on mennyt pilalle, ja miten hiilarit (pasta,
vaalealeipä etc) ja maitotuotteet ruokavaliossa rajusti pahentaa
autismia (antavat huonoille bakteereille kasvualustan suolistossa)
tai päinvastaisesti, jos ne poistaa ruokavaliosta, niin oireet helpottavat huomattavasti.

-------------------

Prisma: Autismin arvoitus

Autismi on teollisuusmaissa nopeimmin kasvava neurobiologinen
kehityshäiriö, viimeisten 20 vuoden aikana kasvuvauhti on ollut 600 %.
Tutkijat etsivät syitä nyt mm. ympäristötekijöistä ja
ruuansulatuskanavan häiriöistä.

http://www.dailymotion.com/video/x126l6k_prisma-autismin-arvoitus-ma-22-7-2013-klo-19-00-yle-tv1_tech

[/quote]

Mielenkiintoinen kommenttisi.

Itsellä on ollut diagnoosoitavaan aikaan tulehduksia, korvatulehdusta...

Olin lasten-psykosastolla 2004 ja siellä sain maitoon yliannostuksen, en ole pahemmin juonut sen jälkeen.

Diagnosoinnit tietysti epäonnistuivat.

Psykologin testeissä tehtävästä kieltäytyminen tulkittiin tunne-elämältään estyneeksi ja ahdistuneeksi. (omaehtoinen), (psykoottinen, varmaan kaikistalääkkeistä.) Asperger-piirteitä on myös löytynyt ja paljon muita diagnooseja.

[quote author="Vierailija" time="16.04.2014 klo 10:56"]

Kyllä niitä aspergereita yms tyyppejä oli ennenkin, niitä vaan kutsuttiin eri nimillä (orginelli, kylähullu jne) kun ei ollut diagnooseja.

[/quote]varsinkin kylähullu

Lisään vielä, että minulle on ollut 1v asti korva- ja muita tulehduksia. Luin äitini tekemiä kirjoituksia äskettäin.

Ennen oli 40 oppilaan luokkia ja kaikki samassa luokassa, mutta osa vapautettiin koulunkäynnistä kokonaan. En muista tarkkaan, mutta oppivelvollisuus kaikille tuli kuintekin vasta 80-luvulla. 

Tiedän kaksi 60-luvulla syntynyttä, jotka eivät ole kehitysvammaisia, mutta erikoisia tapauksia, ja saaneet siksi koulunkäynnistä vapautuksen. Vanhempia erikoisia tapauksia tiedän useampiakin, heistä osa on käynyt koulua ja osa ei. Kyllä näitä varmaan jokainen jonkun tietää ainakin suurinpiirtein, mutta ei osaa yhdistää. Nykyään he kaikki saisivat jonkun diagnoosin. En tiedä, auttaisiko se heitä elämässä mitenkään. Oma poika on lievästi autistinen, mutta en mainosta sitä. Sillä moni ei tajua, että hän kykenee kuitenkin ihan normaaliin elämään, omat rajoitteensa huomioiden. Erityisen vaikea monelle on tajuta, että hän on täysin normaaliälyinen ja pystyy käymään samat oppiaineet kuin muutkin.