Lue keskustelun säännöt.
Miten voisi puolustautua sellaista ihmistä vastaan, joka on kehittänyt minusta jonkun pakkomielteen?
03.12.2020 |
Olisiko ideoita tilanteeseen, jossa mitätön ja tylsä elämäni sekä sen stalkkailu sekä siitä valheellinen juoruilu muille ovat jollekin ihmiselle merkittävä elämänsisältö? Miten puolustautuisin kiusaajia vastaan? Olisiko käytännön vinkkejä?
Kommentit (43)
Vierailija kirjoitti:
Leila Koo kirjoitti:
Ei sille mahda mitään, että jotkut ihmiset juoruavat,
Omat tärkeät ihmisesi tuntevat sinut ja tietävät, mikä on totuus.
Ok, miten juoruilua ja stalkkaamista voisi jotenkin suitsia? Haluaisin kuitenkin saada olla oma itseni. Aiemmin en ole vastaavaan tietääkseni törmännyt elämässäni ja joskus aiemmin ainoastaan FB-tiliäni tai Instaani stalkkailtiin ja se tuli minullekin ilmi, mutta se oli ollut ilmeisesti satunnaisempaa.
Toki olen kuulemma läheistenikin puolelta päätynyt Facebook-stalkatuksi ja sen perusteella juoruilevat keskenään (tuli minullekin ilmi). Mutta sellainen laajempi minuun kohdistuva seurailu on täysin käsittämätöntä mielestäni.
Joudut väkisin rajoittamaan itseäsi. Mitä vähemmän sinusta tiedetään sen vähemmän sinusta on puhuttavaa. Et kirjoita ikääsi, etkä sukupuolta tai mitä teet päivisin, joten en osaa tarkemmin neuvoa. Aluksi hiljaisuus voi provosoida stalkkaajaa kuvittelemaan omiaan, mutta seuraaminen vähenee pakosta. Facebookin laitat vain jotain ympäripyöreätä, etkä itsestäsi tietenkään mitään. Jotain neutraalia kuten ruoka ohjeita, aavikolta löytynyttä monoliittia jne. Näin ei aleta juoruta ettet ole Facebookissa. Sitten joudut jonkun aikaan vaihtamaan rutiinit. Teet suurimman osan asioista peräjälkeen. Harhauta ettei sinua seurata ja tee asiat eri järjestyksessä. Ja sitten vaan hiljaiseloa, että toinen kyllästyy sinuun ja etsii uuden uhrin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tässä avauksessa oikein tule muuta esiin kuin olettamuksia. Miten perustelet väitteesi, että sinä olisit jollekin pakkomielle? Et edes avaa sitä oletko saanut stalkkaajan verekseltään kiinni tai keneltä kuulit ilkeitä valheita itsestäsi? Missä tätä tapahtuu, kerrostalossa? somessa?
Mulle jäi tästä avauksesta sama fiilis kuin itselleni kerran kun sain vainoojani kiinni vakoilemasta minua, niin reaktio olikin että, mun pitäis hankkia elämä ja mulla on ongelma. Ei helvetti.
On aika lievää stalkkaamista jos joku katselee julkisia someprofiilejasi ja puhuu niistä, juoruilu toki ikävää. Suurin osa tekee niin vaikka ei sitä myönnä. Poistu somesta jos niin ahdistaa.
Vierailija kirjoitti:
Sitäkään en tajua, miksi elämästäni kiinnostunut ei suoraan pyydä fb-kaveriksi tai tule instagram-seuraajaksi, mutta silti profiilit kiinnostavat sen verran paljon, että kytätään jatkuvasti ja raportoidaan eteenpäin?
Tai miksi ei kysy minulta suoraan niitä päätä askarruttavia asioita. Sen sijaan somestalkkaa, vääristelee ja juoruilee väritettyä totuutta. Yllättävän läheisetkin tehneet sitä miedommassa määrin (jopa jotkut sukulaiseni ja puolisoni ennen kuin rupesimme seurustelemaan).
T. Ap
Aloita kysymällä asiaa puolisolta ja sukulaisiltasi, että miksi he tekivät sitä. Se antaa osviittaa asialle.
Kiinnostat, mutta suoraan kysyminen ei selkeästi ole vaihtoehto. Ehkä he eivät kehtaa, mutta haluavat silti tietää on. Sinä kiinnostat jostain syystä ja elämäsi on jollain tapaa mielenkiintoinen. Jos olet nuori nainen, ihmettellään miksi sinulla ei ole ollut poikaystävää ja pohditaan oletko lesbo, koska järjellisesti ehkä sinun näköisen pitäisi seurustella jne. Oletko mies ja ihmetellään miksi sinulla on varaa uuteen autoon, vaikka et ehkä ole töissä jne.
Ehkä pukeudut kun käyttäisit jotain aineita? Ja sitten siitä vedetään johtopäätökset. Tai ehkä olet lihonnut ja pohditaan oletko raskaana.
Jokin sinussa eroaa taviksesta ja siihen yritetään saada ihmisten puolelta vastausta.
Vierailija kirjoitti:
Ei tässä avauksessa oikein tule muuta esiin kuin olettamuksia. Miten perustelet väitteesi, että sinä olisit jollekin pakkomielle? Et edes avaa sitä oletko saanut stalkkaajan verekseltään kiinni tai keneltä kuulit ilkeitä valheita itsestäsi? Missä tätä tapahtuu, kerrostalossa? somessa?
Mulle jäi tästä avauksesta sama fiilis kuin itselleni kerran kun sain vainoojani kiinni vakoilemasta minua, niin reaktio olikin että, mun pitäis hankkia elämä ja mulla on ongelma. Ei helvetti.
Kiitos vertaistuesta, tosin tuossa oli sitten ollut väärinkäsitys kyseessä ilmeisesti. Asia kävi ilmi yllättävää kautta tuntemieni ihmisten kautta, mitä en avaa tässä, ja olin järkyttynyt, kun tajusin asian. Voi toki olla, että oon vain yllättynytkin.
T. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun oma sisko on sairas. Hyökännyt minua kohtaan aivan psykedeelisillä väitteillä ja tiedän että on osalle ihmistä levittänyt minusta aivan käsittämättömiä valheita.
Tottakai olen surrut asiaa ja se on tuntunut hyvin väärältä. Aion luottaa kuitenkin siihen etten korjaile juoruja. Psyykkinen vointinsa menee vuosien myötä pahempaan suuntaan ja jossain vaiheessa kyllä ihmiset tajua kyseenalaistaa hänen juttujaan.
Kauhulla odotan vanhempiemme poismenoa kun joudun hänen kanssa silloin tekemisiin muuten välttelen niin paljon kuin pystyn. Silti on tilanteita joissa pääsee kimppuuni.
En oikeasti tiedä mitä voi tehdä ihmisen kanssa joka sekoaa ja on ottanut silmätikukseen. Ei oikein mitään, pitkään kokeilin monenlaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitäkään en tajua, miksi elämästäni kiinnostunut ei suoraan pyydä fb-kaveriksi tai tule instagram-seuraajaksi, mutta silti profiilit kiinnostavat sen verran paljon, että kytätään jatkuvasti ja raportoidaan eteenpäin?
Tai miksi ei kysy minulta suoraan niitä päätä askarruttavia asioita. Sen sijaan somestalkkaa, vääristelee ja juoruilee väritettyä totuutta. Yllättävän läheisetkin tehneet sitä miedommassa määrin (jopa jotkut sukulaiseni ja puolisoni ennen kuin rupesimme seurustelemaan).
T. Ap
Aloita kysymällä asiaa puolisolta ja sukulaisiltasi, että miksi he tekivät sitä. Se antaa osviittaa asialle.
Kiinnostat, mutta suoraan kysyminen ei selkeästi ole vaihtoehto. Ehkä he eivät kehtaa, mutta haluavat silti tietää on. Sinä kiinnostat jostain syystä ja elämäsi on jollain tapaa mielenkiintoinen. Jos olet nuori nainen, ihmettellään miksi sinulla ei ole ollut poikaystävää ja pohditaan oletko lesbo, koska järjellisesti ehkä sinun näköisen pitäisi seurustella jne. Oletko mies ja ihmetellään miksi sinulla on varaa uuteen autoon, vaikka et ehkä ole töissä jne.
Ehkä pukeudut kun käyttäisit jotain aineita? Ja sitten siitä vedetään johtopäätökset. Tai ehkä olet lihonnut ja pohditaan oletko raskaana.
Jokin sinussa eroaa taviksesta ja siihen yritetään saada ihmisten puolelta vastausta.
Sukulaiset nyt voisivat ainakin ihan soittaa mulle ja kysellä kuulumiset tai kysyä suoraankin, jos joku asia askarruttaa. Itse kieltämättä pidän vähän etäisyyttä, vaikka heistä pidänkin.
Mutta tää uudempi juttu on mysteeri. En tosiaan halua edes olla ulospäin jotenkin liian "kiinnostavan" oloinen, kun fakta on se, että olen ihan h-lvetin tylsää elämää elävä tavallinen ihminen.
T. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tässä avauksessa oikein tule muuta esiin kuin olettamuksia. Miten perustelet väitteesi, että sinä olisit jollekin pakkomielle? Et edes avaa sitä oletko saanut stalkkaajan verekseltään kiinni tai keneltä kuulit ilkeitä valheita itsestäsi? Missä tätä tapahtuu, kerrostalossa? somessa?
Mulle jäi tästä avauksesta sama fiilis kuin itselleni kerran kun sain vainoojani kiinni vakoilemasta minua, niin reaktio olikin että, mun pitäis hankkia elämä ja mulla on ongelma. Ei helvetti.Kiitos vertaistuesta, tosin tuossa oli sitten ollut väärinkäsitys kyseessä ilmeisesti. Asia kävi ilmi yllättävää kautta tuntemieni ihmisten kautta, mitä en avaa tässä, ja olin järkyttynyt, kun tajusin asian. Voi toki olla, että oon vain yllättynytkin.
T. Ap
Siis mun tilanteesta ei ole selvinnyt mitään, mutta tuolla kommentoijalla ilmeisesti väärinkäsitys ollut syynä.
Juorujen oikominenkin on loputon suo, joten en sellaiseenkaan voi tai jaksa itse lähteä.
T. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tässä avauksessa oikein tule muuta esiin kuin olettamuksia. Miten perustelet väitteesi, että sinä olisit jollekin pakkomielle? Et edes avaa sitä oletko saanut stalkkaajan verekseltään kiinni tai keneltä kuulit ilkeitä valheita itsestäsi? Missä tätä tapahtuu, kerrostalossa? somessa?
Mulle jäi tästä avauksesta sama fiilis kuin itselleni kerran kun sain vainoojani kiinni vakoilemasta minua, niin reaktio olikin että, mun pitäis hankkia elämä ja mulla on ongelma. Ei helvetti.Kiitos vertaistuesta, tosin tuossa oli sitten ollut väärinkäsitys kyseessä ilmeisesti. Asia kävi ilmi yllättävää kautta tuntemieni ihmisten kautta, mitä en avaa tässä, ja olin järkyttynyt, kun tajusin asian. Voi toki olla, että oon vain yllättynytkin.
T. Ap
Siis mun tilanteesta ei ole selvinnyt mitään, mutta tuolla kommentoijalla ilmeisesti väärinkäsitys ollut syynä.
Juorujen oikominenkin on loputon suo, joten en sellaiseenkaan voi tai jaksa itse lähteä.
T. Ap
Siis miten niin väärinkäsitys? Ei ollut mitään väärinkäsitystä. Stalkkaajani jäi todellakin kiinni ja kun naamatusten kysyin vielä miksi vainoaa minua niin, paniikissa selvitti jotain ihan kummallisia ja lopuksi keksi sanoa että hanki elämä ja ongelma on pelkästään minulla. Vaikka oli jo todisteita ja todistajia häntä vastaan. Jos todellakin haluat veemäisestä tilanteestasi ulos, niin sun on vaan sitkeesti hankittava näyttö siitä että sua vainotaan. Voin kertoa että, ei ihan vaivatonta ole. Et sä täällä saa mitään sympatioita osaksesi kuten huomaat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mistä tiedät että hän somestalkkaa? Ja jos sun profiili on julkinen, laita yksityiseksi hyvä ihminen! Voit myös poistaa kavereista tän tutun tutun tai estää sitä näkemästä profiiliasi.
Mulle tuli ihan vainottu olo kun koulukiusaajani lähetti kaveripyynnön. Onneksi profiilini on salainen eikä tarvitse hyväksyä. Koulusta on pitkä aika enkä tiedä mitä haluaa. Mutta siis ei ollut pyytämässä anteeksi, se on varma.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinulla on stalkkaaja jota et tunne, mutta silti levittelee sun asioita? Ei kuulosta uskottavalta yhtälöltä.
Tutun tutun tuttu. Olen kuullut, että minusta liikkuu todella inhottavia juttuja. Miksi mun pitää kertoa tarkemmin? Kiinnostaisi vain saada vinkkejä asian korjaamiseksi.
T. Ap
Aika vaikea kertoa vinkkejä, kun annat niin vähän tietoa.
Jos haluat oikeasti apua, sun täytyy uskaltaa avautua ja kertoa edes vähän.
Esim. miten se stalkkaaminen ilmenee? Tuleeko hän ikkunasi taakse tuijottamaan tai seuraa sinua kadulla tms.?
-eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mistä tiedät että hän somestalkkaa? Ja jos sun profiili on julkinen, laita yksityiseksi hyvä ihminen! Voit myös poistaa kavereista tän tutun tutun tai estää sitä näkemästä profiiliasi.
Mulle tuli ihan vainottu olo kun koulukiusaajani lähetti kaveripyynnön. Onneksi profiilini on salainen eikä tarvitse hyväksyä. Koulusta on pitkä aika enkä tiedä mitä haluaa. Mutta siis ei ollut pyytämässä anteeksi, se on varma.
Jotkut haluavat vaan kaikki vähänkin tutut kaveriksi. Mulla on parikymmentä entistä koulukaveria, myös niitä jotka joskus juoruilivat tai käyttäytyivät muuten ikävästi. Ei todellakaan pyydetä anteeksi, oletetaan vain että minua kiinnostaa heidän elämänsä.
No, aikuisena voisi tietysti unohtaa jo menneet, mutta on silti vähän ärsyttävää esittää kaveria, todennäköisesti he haluavat vain haalia maksimimäärän fb-kavereita ja vanhat koulukaverit ovat helppo tapa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tässä avauksessa oikein tule muuta esiin kuin olettamuksia. Miten perustelet väitteesi, että sinä olisit jollekin pakkomielle? Et edes avaa sitä oletko saanut stalkkaajan verekseltään kiinni tai keneltä kuulit ilkeitä valheita itsestäsi? Missä tätä tapahtuu, kerrostalossa? somessa?
Mulle jäi tästä avauksesta sama fiilis kuin itselleni kerran kun sain vainoojani kiinni vakoilemasta minua, niin reaktio olikin että, mun pitäis hankkia elämä ja mulla on ongelma. Ei helvetti.Kiitos vertaistuesta, tosin tuossa oli sitten ollut väärinkäsitys kyseessä ilmeisesti. Asia kävi ilmi yllättävää kautta tuntemieni ihmisten kautta, mitä en avaa tässä, ja olin järkyttynyt, kun tajusin asian. Voi toki olla, että oon vain yllättynytkin.
T. Ap
Yllättynyt mistä? Järkyttynyt mistä? Tajusit minkä asian?
Sun juttuja lukiessa alkaa jo tuntua, että tulit tänne vain kerjäämään sääliä/huomiota, etkä saamaan neuvoja. Jos haluaa neuvoja niin pitää kertoa tarkasti, millainen tilanne on kyseessä. Tämä alkaa olla sitä sarjaa kun joku kirjoittaa FB:hen tyyliin "Voi ei, taas piti pettyä ihmisiin, miksei kehenkään voi luottaa jne.", ja sitten kun kysytään mitä tapahtui, vastaus on: "En halua kertoa."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä tiedät että hän somestalkkaa? Ja jos sun profiili on julkinen, laita yksityiseksi hyvä ihminen! Voit myös poistaa kavereista tän tutun tutun tai estää sitä näkemästä profiiliasi.
Mulle tuli ihan vainottu olo kun koulukiusaajani lähetti kaveripyynnön. Onneksi profiilini on salainen eikä tarvitse hyväksyä. Koulusta on pitkä aika enkä tiedä mitä haluaa. Mutta siis ei ollut pyytämässä anteeksi, se on varma.
Jotkut haluavat vaan kaikki vähänkin tutut kaveriksi. Mulla on parikymmentä entistä koulukaveria, myös niitä jotka joskus juoruilivat tai käyttäytyivät muuten ikävästi. Ei todellakaan pyydetä anteeksi, oletetaan vain että minua kiinnostaa heidän elämänsä.
No, aikuisena voisi tietysti unohtaa jo menneet, mutta on silti vähän ärsyttävää esittää kaveria, todennäköisesti he haluavat vain haalia maksimimäärän fb-kavereita ja vanhat koulukaverit ovat helppo tapa.
On kyllä erikoista haalia kaiken maailman tuttuja kaveriksi. Tuo pyyntö tuli kuitenkin jo kauan sen jälkeen kun fb oli in, se vaihe kun kaikki liittyy ja pyytää jokaista jonka muistaa oli mennyt ohi jo kauan sitten ja fb aika out. Utelias kyllä varmasti oli, ja luuli aivan varmasti että minuakin kiinnostaa hänen elämänsä. Hän oli todella häijy minua kohtaan kouluaikoina. Sain profiiliata käsityksen ettei hän muista omaa käytöstään yhtään, ja on yhä katkera siitä kun itse suutahdin kerran hänelle takaisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä tiedät että hän somestalkkaa? Ja jos sun profiili on julkinen, laita yksityiseksi hyvä ihminen! Voit myös poistaa kavereista tän tutun tutun tai estää sitä näkemästä profiiliasi.
Mulle tuli ihan vainottu olo kun koulukiusaajani lähetti kaveripyynnön. Onneksi profiilini on salainen eikä tarvitse hyväksyä. Koulusta on pitkä aika enkä tiedä mitä haluaa. Mutta siis ei ollut pyytämässä anteeksi, se on varma.
Jotkut haluavat vaan kaikki vähänkin tutut kaveriksi. Mulla on parikymmentä entistä koulukaveria, myös niitä jotka joskus juoruilivat tai käyttäytyivät muuten ikävästi. Ei todellakaan pyydetä anteeksi, oletetaan vain että minua kiinnostaa heidän elämänsä.
No, aikuisena voisi tietysti unohtaa jo menneet, mutta on silti vähän ärsyttävää esittää kaveria, todennäköisesti he haluavat vain haalia maksimimäärän fb-kavereita ja vanhat koulukaverit ovat helppo tapa.
Mikset poista vaivihkaa kavereista?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä tiedät että hän somestalkkaa? Ja jos sun profiili on julkinen, laita yksityiseksi hyvä ihminen! Voit myös poistaa kavereista tän tutun tutun tai estää sitä näkemästä profiiliasi.
Mulle tuli ihan vainottu olo kun koulukiusaajani lähetti kaveripyynnön. Onneksi profiilini on salainen eikä tarvitse hyväksyä. Koulusta on pitkä aika enkä tiedä mitä haluaa. Mutta siis ei ollut pyytämässä anteeksi, se on varma.
Jotkut haluavat vaan kaikki vähänkin tutut kaveriksi. Mulla on parikymmentä entistä koulukaveria, myös niitä jotka joskus juoruilivat tai käyttäytyivät muuten ikävästi. Ei todellakaan pyydetä anteeksi, oletetaan vain että minua kiinnostaa heidän elämänsä.
No, aikuisena voisi tietysti unohtaa jo menneet, mutta on silti vähän ärsyttävää esittää kaveria, todennäköisesti he haluavat vain haalia maksimimäärän fb-kavereita ja vanhat koulukaverit ovat helppo tapa.
Mikset poista vaivihkaa kavereista?
Jotkut saattavat nostaa äläkän siitä, miksi poistin. Olen piilottanut heidät, niin etten näe julkaisuja. Pari-kolme on sellaista, joiden jutuista tykkään ja niitä seuraan.
Vierailija kirjoitti:
Sitäkään en tajua, miksi elämästäni kiinnostunut ei suoraan pyydä fb-kaveriksi tai tule instagram-seuraajaksi, mutta silti profiilit kiinnostavat sen verran paljon, että kytätään jatkuvasti ja raportoidaan eteenpäin?
Tai miksi ei kysy minulta suoraan niitä päätä askarruttavia asioita. Sen sijaan somestalkkaa, vääristelee ja juoruilee väritettyä totuutta. Yllättävän läheisetkin tehneet sitä miedommassa määrin (jopa jotkut sukulaiseni ja puolisoni ennen kuin rupesimme seurustelemaan).
T. Ap
No tässä on pari vaihtoehtoa. Yksi on se, että kaikki somet yksityisiksi. Toinen on se, että suoraan blokkaat tämän ihmisen. Pitäisi onnistua FB:ssä ja Instassa. Toki siinä on se ongelma, että hän pääsisi vielä katselemaan kuviasi incognito-tilassa.
Kenelle hän sitten raportoi eteenpäin, ja miten olet kuullut asiasta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä tiedät että hän somestalkkaa? Ja jos sun profiili on julkinen, laita yksityiseksi hyvä ihminen! Voit myös poistaa kavereista tän tutun tutun tai estää sitä näkemästä profiiliasi.
Mulle tuli ihan vainottu olo kun koulukiusaajani lähetti kaveripyynnön. Onneksi profiilini on salainen eikä tarvitse hyväksyä. Koulusta on pitkä aika enkä tiedä mitä haluaa. Mutta siis ei ollut pyytämässä anteeksi, se on varma.
Jotkut haluavat vaan kaikki vähänkin tutut kaveriksi. Mulla on parikymmentä entistä koulukaveria, myös niitä jotka joskus juoruilivat tai käyttäytyivät muuten ikävästi. Ei todellakaan pyydetä anteeksi, oletetaan vain että minua kiinnostaa heidän elämänsä.
No, aikuisena voisi tietysti unohtaa jo menneet, mutta on silti vähän ärsyttävää esittää kaveria, todennäköisesti he haluavat vain haalia maksimimäärän fb-kavereita ja vanhat koulukaverit ovat helppo tapa.
On kyllä erikoista haalia kaiken maailman tuttuja kaveriksi. Tuo pyyntö tuli kuitenkin jo kauan sen jälkeen kun fb oli in, se vaihe kun kaikki liittyy ja pyytää jokaista jonka muistaa oli mennyt ohi jo kauan sitten ja fb aika out. Utelias kyllä varmasti oli, ja luuli aivan varmasti että minuakin kiinnostaa hänen elämänsä. Hän oli todella häijy minua kohtaan kouluaikoina. Sain profiiliata käsityksen ettei hän muista omaa käytöstään yhtään, ja on yhä katkera siitä kun itse suutahdin kerran hänelle takaisin.
Jotkut ihmiset kokevat olevansa suosittuja ja pidettyjä, jos heillä on riittävä määrä kavereita somessa. Valitettavasti tämä on aika yleistä. Olen törmännyt siihenkin, että juttelen jonkun kanssa baarissa puoli tuntia ja hän heti kysyy FB:täni ja Instaani. Pari kertaa olen sanonut tylysti, että en tunne sinua tarpeeksi hyvin että haluaisin FB-kaveriksi, ja tyyppi on loukkaantunut ja häipynyt paikalta.
Nämä on aika pahoja. Jos joku verekseltään jäisi kiinni ilkeiden juorujen levittämisestä niin tekisin siitä niin näkyvän esimerkin, että asiasta puhuttaisiin vielä silloinkin kun pääsen vankilasta taas vapaalle...
Up & help!!