Ystävyyttä yli rajojen
Mun ystävän miehellä on vakava sairaus ja elinaikaa ei kauaa jäljellä...
Olemme miehen kanssa aina tulleet toimeen, näin aikuisenakin olemme todella läheisiä, jaamme ilot,surut,kirjoittelemme,soittelemme, puramme sydäntämme...
Olen kauhuissani hänen menettämisestään ja olen luvannut itselleni ja hänelle,että olen tukena loppuun saakka... Tarkkaa aikaa ei kukaan vielä tiedä...
Käymme syömässä,katsomme leffoja kahvittelemme ja puhumme itkemme nauramme. En voisi elää itseni kanssa jos en olisi läsnä nyt tietäen että hän ei kauaa täällä ole.
Minun mieheni eikä ystäväni tiedä että olemme näin läheisiä ja jaamme näin paljon...
Mitä ajattelette?
Mitään seksuaalista ei ole tapahtunut,emme kosketa,emme ole suudelleet tai edes jutelleet meistä kuin ystävinä.
Välitän hänestä kovin ja halusin nyt vain kuulla ajatuksianne...
Kommentit (5)
Jotain salattavaa kuitenkin, kun ette voi puolisoillenne olla rehellisiä
Ystävyyttä pitää vaalia. Harvoin mies ja nainen sihen pystyy siis olemaan vain ystäviä. Monenko teidän puolisot kattelis tollasta?? En mä kertois puolisoille.... Ja jos mies kuolee antaisin kaikkeni hänelle.
Ystävyyttä pitää vaalia. Harvoin mies ja nainen sihen pystyy siis olemaan vain ystäviä. Monenko teidän puolisot kattelis tollasta?? En mä kertois puolisoille.... Ja jos mies kuolee antaisin kaikkeni hänelle.
Eiköhän miehen olisi nyt hyvä keskittyä siihen rakkaimpaan ja läheisimpään ihmiseen, eli vaimoonsa, jos kerran aikaa on vain vähän. Sinä nyt kumminkin olet vain kahvi/leffaseuraa ja kaveri. Ei se kenen kanssa elämä jaetaan ja joka oikeasti on tärkein...
Anna nyt miehelle vapaus viettää viimeiset hetkensä sen rakkaansa kanssa, äläkä änge itseäsi sinne tyrkylle. Olet kumminkin vain kaveri..
No mikäs siinä.