Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Tapailun hidas eteneminen
01.12.2020 |
Mitäs arvon palstaraati sanoisi tästä?
Olen tapaillut noin puolitoista kuukautta erästä ihanaa miestä, nähdään noin kerran-pari viikossa. Tuntuu kuitenkin, että tilanne ei etene, emme ole vielä jutelleet eksklusiivisuudesta tai mistään muustakaan. En halua vahingossakaan säikäyttää tätä miestä ja siksi pyrkinyt vain nauttimaan yhteisistä hetkistä ilman mitään "mihinkäs tämä on menossa" -keskusteluja. Kuitenkin nyt kun itse on korviaan myöten ihastunut, niin alkaa epävarmuus nostaa päätään, pelko ehkä siitä, että tämä onkin miehelle pelkkää ajanvietettä.
Aikaisemmissa suhteissa miehet olleet hyvin - ehkä liiankin - nopeita tunteistaan kertomisessa ja pyrkineet varmistamaan, että olen ainoa, joten tämä on nyt ollut siitäkin syystä epätavanomaista.
Onko kokemusta vastaavasta? Olenko nyt ihan hätähousu?
Mies 43 v. ja minä 11 v. nuorempi.
Kommentit (92)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä36831 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
11v ikäero on jo aika iso. Mies saattaa olla kiinnostunut susta mutta empii koska järki sanoo ikäeron olevan liian suuri. Ikä kun on jossain vaiheessa muutakin kuin numeroita.
Onko 11 v. sitten niin paljon kun kummatkin jo aikuisia? Sama elämäntilanne, vakkarityöt, omat asunnot yms. En tietenkään osaa sitten sanoa, paistaako minusta jokin epäkypsyys, jota en vain itse hoksaa.
Ap
No ei todellakaan ole 11 vuotta suuri ikäero, vaan mielestäni ihan tavallinen ikäero aikuisila ihmisillä.
Joku urpo täällä taas vauhdissa, joka kommentoi tuota ikää.
Noista ei kannata välittää.Todellakin on 11 vuotta suuri ikäero. Pienimmillään se on tuossa kohtaa, kun ollaan 30+/40+ ikäluokassa, mutta sekä nuoremmille että vanhemmille se on iso ikäero, eikä todellakaan kannata sitä väheksyä.
No ei ole iso ikäero. Vielä paljon isommalla ikäerolla on onnellisia pareja.
No ap, joko ootte implikoineet inklusiivisen keskustelun tapailunne eksklusiivisesta luonteesta?
Ei tuon ikäinen mies voi enää hankkia lapsiakaan. Suosittelen, että otat itsesi ikäisen tai pari vuotta nuoremman miehen. Sinunkin kello tikittää jo.
Nykyään hyvin tyypillistä. Mies haluaa vaan kattella ja tapailla kuukausikaupalla.
Sanoisin et 2 kuukautta on raja. Sit jos toinen ei tiedä niin antaa olla. Kahden kuukauden jälkeen alkaa itselle tulla niin paljon tunteita, et menee ihan mun tunteilla leikkimiseksi koko touhu sen jälkeen. Kahdesti olen ottanut siipeeni noissa ja se riitti. Ei vaan sovi minulle noin hidastempoiset miehet, en sano että se on väärin jos jollekkin sopii, mutta jos itselle ei sovi niin se pitää sanoa ääneen ja tehdä päätökset sen mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies ei ole hulluna sinuun. Voi olla vähän ihastunut, olet kiva, nätti ja helposti saatavilla. Mikäs sen helpompaa miehelle.
Toisaalta olette tunteneet tosi lyhyen aikaa ja jos näette pari kertaa viikossa niin olette tavanneet noin 12 kertaa mikä on tosi vähän. Siinä ajassa ei ehdi mitään valtavia tunteita kehittyä ellei ns kolahda ensi näkemältä.
Miehille ei kannata olla liian saatavilla, ne menettävät mielenkiintonsa. Pitää olla pikkuisen vaikea, välillä tavoittamattomissa, pitää jatkaa omaa elämää eikä kannata suostua kaikkiin tapaamisehdotuksiin. Ennen seksiä kannattaa puhua minkälaista suhdetta kumpikin hakee.
Paljon on näitä miehiä, jotka haluavat "katsella mihin suhde kehittyy" ja älkää hyvät naiset astuko tähän miinaan. Käytännössä se tarkoittaa, että mies katselee tulisiko vastaan joku vielä parempi nainen. Samaan kastiin menevät seuraavat: en halua vielä mitään vakavaa, olisi kiva löytää pitempiaikaista seuraa, aluksi tapailua joka myöhemmin ehkä kehittyy suhteeksi jne.
Omituista teinimeininkiä nykyään, eikä ihmiset saa suutaan auki.
Itselleni oli 3-kymppisenä sinkkuna ihan selvä juttu, että jos mies ei halua naimisiin ja lapsia, niin siirryn suoraan seuraavaan. Aviomieheni kanssa sovittiin viikon tapailun jälkeen, että seurustellaan ja molemmat poistivat profiilit nettideitistä. Kuukauden jälkeen mies käytännössä asui luonani, hänen vuokra-asuntonsa tosin irtisanottiin virallisesti vasta myöhemmin. Häät ja lapset tulivat kuvioihin sitten kuudennen vuoden paikkeilla.
Jos ei neljäkymppinen kääkkä tiedä haluaako seurustella tai pelästyy, kun sen ottaa puheeksi, niin saa painua mäkeen saman tien. Ei ole silloin tarpeeksi kiinnostunut. Kuka ihan oikeasti suostuu miehen patjaksi ilman sitoumuksia, jos itse haluaa parisuhteen? Ei siinä nyt mitään loputonta rakkautta tarvitse tunnustaa, jos sovitaan, ettei tapailla muita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan kummallisia kommentteja nyt taas. Selkeästi mies on kiinnostunut jos näette toisianne useamman kerran viikossa ja suunnittelette mitä teette viikonloppuna. Miehet eivät yleensä vain ajattele asioita samalla tavalla, tai heille ei ole niin tärkeää keskustella että mihin tämä suhde etenee, jos kaikki on hyvin. Ja aivan normaalia, että seksiä on mukana mutta ei suhteenne miltään pelkältä seksisuhteelta kuulosta.
Suosittelen että otat asian esiin omien tuntemuksien kautta, kuten joku toinen kommentoija jo ehdotti, ja yrität avata keskustelun sitä kautta. Voi hyvin olla että mies on pohtinut näitä samoja asioita, mutta ei myöskään ole osannut asiaa esiin.
Minusta suhteenne kuulostaa olevan hyvällä pohjalla, ja molemmat ova T kiinnostuneita ja haluavat viettää aikaa yhdessä. Tsemppiä, toivottavasti keskustelu sujuu hyvien miehen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Ei tuntemattomien tapailua korona-aikana.
Neuroleptit eivät auta, jos niitä ei popsi säännöllisesti ystävä hyvä. Kukaan täydessä ruumiin, mielen ja hengen voimissaan oleva ei rajoita elämäänsä pikkuköhän vuoksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vanha ketju.
Olisi kiva tietää, mihin ap:n suhden vuodessa kehittyi vai loppuiko se?
up. Itse tällaisessa tilanteessa ja mietin juurikin samoja asioita. Molemmilla ikää 35-vuotta eikä lapsia kuvioissa..
Alue: Aihe vapaa
Itse kysyn ennen ekaa tapaamista, mitä toinen on etsimässä. Ja seurailen merkkejä, onko puhunut totta vai mitä. Toki huijareitakin mukaan mahtuu, mutta se on vain elämää. Itse kysyisin kyllä suoraan, etten tuhlaisi aikaani sellaisen kaverin kanssa, joka etsii ihan eri asioita kuin minä.