Tapailun hidas eteneminen

no voi huoh,  ton verran takana ja nuin syvällisiä mietitään.

Mitä jos mietit uudelleen muutaman vuoden kuluttua.

Onko aloittaja sarjaseurustelija?  aina uus mies kuvioissa kun edellinen lähtee

Käyttäjä36831 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

11v ikäero on jo aika iso. Mies saattaa olla kiinnostunut susta mutta empii koska järki sanoo ikäeron olevan liian suuri. Ikä kun on jossain vaiheessa muutakin kuin numeroita.

Onko 11 v. sitten niin paljon kun kummatkin jo aikuisia? Sama elämäntilanne, vakkarityöt, omat asunnot yms. En tietenkään osaa sitten sanoa, paistaako minusta jokin epäkypsyys, jota en vain itse hoksaa.

Ap

No ei todellakaan ole 11 vuotta suuri ikäero, vaan mielestäni ihan tavallinen ikäero aikuisila ihmisillä.

Joku urpo täällä taas vauhdissa, joka kommentoi tuota ikää.

Noista ei kannata välittää.

Kyllä yli 5 v ikäerot ovat tilastollisesti melko harvinaisia. Etkä sinä voi tulla sanomaan kenellekään toiselle, mikä on hänelle suuri ikäero. Minulle yli viisi vuotta on liian iso. Ap:lle 11 vuotta ei ole. Ap:n miehen kantaa emme tiedä.

Vierailija kirjoitti:

no voi huoh,  ton verran takana ja nuin syvällisiä mietitään.

Mitä jos mietit uudelleen muutaman vuoden kuluttua.

Onko aloittaja sarjaseurustelija?  aina uus mies kuvioissa kun edellinen lähtee

Ai pari vuotta pitäisi tapailla ennen kuin voi edes keskustella siitä onko suhde eksklusiivinen? Millaisenkohan vastaanoton täällä saa, kun tulee parin vuoden tapailun päätteeksi itkemään että mies panee muitakin, ja paljastuu ettei ole koskaan edes viitsinyt ottaa asiaa puheeksi?

Jätä se sika

Nuo asiat pitää puhua rutiinina heti toisilla treffeillä ettei tule näitä kiusallisia roikkumisia. Se ainakin on käynyt selviksi että monet miehet ei todellakaan näe korona-aikaa mihinkään mitenkään vaikuttavana tekijänä. Ainakaan niin että jättäisivät naisten tapailuita sen takia todellakaan väliin. Olettehan tekin tavanneet kotona-aikana. Jos mies olisi super tarkka ja vastuullinen asiasta niin ei varmaan sinuakaan tapailisi?

Miksi ei voisi keskustella tulevasta? Eihän se nyt sitä tarkoita että ollaan kirkkoa varaamassa. Tämä on niin yleistä naisissa. Ei uskalleta puhua miehen kanssa tulevaisuudesta, omista haaveista ja haluista. Pelätään että se mies pelästyy ja karkaa. Jos niin käy niin tuskin se mies kovin pitkään olisi siinä vierellä pysynyt muutenkaan.

Täällä usein törmää siihen kun vuosia yhdessä olleet parit(nainen yleensä) eivät uskalla puhua esim. avioliitosta, lapsista kun pelätään että mies ahdistuu. Mitä ihmettä??!

Kyllä siellä tinderissä jo voi puhua millaista suhdetta kaipaa ja mistä haaveilee tulevaisuudessa.

Puhukaa hyvät ihmiset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitkä on sun tavoitteet suhteelta? Voitko kysellä kautta rantain että onko mies sitoutuvaa tyyppiä vai tuntuuko paremmalta olla vapaana. Ei sun tarvi kysyä just teidän suhteesta vaan ongi tietoa mitä mies edes ajattelee suhteesta, kun noita suhdemuotojakin alkaa olemaan aika paljon tänä aikana.

Jotenkin vaan tuntuu, että jos nyt lähden liikaa vetämään keskustelua siihen suuntaan, niin päädyn vielä sanomaan liiaksi. Nyt on ollut sen verran mutkatonta, etten halua mokata tätä.

Ap

Ei tuo minusta kuulosta mutkattomalta kun pelkäät sanoa mitä ajattelet. Oletko yleensä arka vai johtuuko se miehestä?

Olen yleensä kyllä aika jämäkkä, en arka. Toisaalta pari kertaa tullut sitten myös oltua liian vaativa ja tämä juttu tuntuu vielä niin varhaiselta ja hauraalta, että yritän olla toistamatta virheitäni. Voi olla, että kehittänyt liian ison kynnyksen nyt itselleni tähän liittyen, mutta toisaalta eipä ole mieskään vielä tiedustellut minun aikeistani.

Ap

Toi on just sitä, että pelkäät miehen häipyvän, kun kerrot toiveistasi. Se tekee sinusta epävarman ja itse asiassa myös vähemmän viehättävän. Ihan luonnollista tietenkin, ettei halua mokata hyvältä vaikuttavaa juttua, mutta kyllä on parempi ottaa härkää sarvista kuin kärvistellä liian pitkään. Eikä se, että tiedostaa mitä haluaa ja toivoo kumppanilta samaa, ole liian vaativaa.

Voit ihan rennosti kysyä jossain vaiheessa, mitä mieltä mies on jutustanne tai onko se hänen mielestään kehittymässä joksikin.

Onko mies ollut aiemmin naimisissa? Jos on tuossa iässä lapseton eikä ole kovin pitkiä parisuhteita taustalla, niin sekin riski on, ettei hänestä edes ole sitoutumaan.

Ääh, ap:n tapauksessa kaikki on myöhäistä, koska on seksiä. Jutun juoni täytyy selvittää aina ennen seksiä.

Miksi alapeukut?

No perustele nyt vähän, että millä tavoin se seksin harrastaminen estää keskustelun?

MItä varakkaampi mies,sitä suurempi kiire naisella alkaa olemaan.

Ihan vaan vinkkinä aloittajalle joka ilmeisesti vaativan alan asiantutija, tuota ekslusiivinen-sanaa ei  ehkä kannata käyttää seurusteluista pohtimisessa.

t.ope

Olet ns varapenkillä. Miehellä on muitakin/ muu nainen, joka on se ns ykkönen, mutta koska se suhde ei ole vielä varma, niin pitää sinua varalla. Minä kävisin reilusti keskustelun siitä mitä molemmat suhteelta haluaa, ei päälkeköyvästi, mutta diplomaattisesti. Jos mied ei ole valmis keskustelemaan tai ei kerro niin sepä vahvistaisi epäilykseni. Ala katselemaan muita miehiä, ota sillävälin kaikki ilo irti mitä tuosta suhteesta on saatavissa

Jämäkkyyttä peliin. Kyllä nämä lkeskustelut on käytävä mahdollisimman varhain, ja mieluummin jo ennen ensitreffejä.

Tunteet ovat vain tunteita. Niiden varaan ei voi suhdetta rakentaa.

Kiltin tytön syndrooma koituu lopulta tuhoksesi. Opettele avaamaan suusi. Opettele vaatimaan toiselta.

Kerro, mitkä ovat sinulle kynnyskysymyksiä, joista et tee kompromisseja. Ja jos mies on sinulle väärä, hae sopivampi.

Ap, alkaako hänen nimensä J kirjaimella? Törmäsin sarjadeittailijaan nyt syksyllä. Ihan samantapainen tarina kuin sinun.

Onko miehellä entuudestaan pitkiä suhteita, vai ovatko kaikki suhteet olleet lyhyitä, alle puoli vuotta? Jos ei kokemusta pitkistä suhteista, tulee olemaan vaikeaa saada hänet sitoutumaan. Ei mahdotonta, mutta vaikeaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

11v ikäero on jo aika iso. Mies saattaa olla kiinnostunut susta mutta empii koska järki sanoo ikäeron olevan liian suuri. Ikä kun on jossain vaiheessa muutakin kuin numeroita.

Onko 11 v. sitten niin paljon kun kummatkin jo aikuisia? Sama elämäntilanne, vakkarityöt, omat asunnot yms. En tietenkään osaa sitten sanoa, paistaako minusta jokin epäkypsyys, jota en vain itse hoksaa.

Ap

Ikäeron huomaa monesti vasta jossain vaiheessa myöhehmmin. Itse tajusin liian suuren ikäeron oikeastaan vasta kun olimme jo eronneet aikaa sitten. Mies oli 15v vanhempi, ja nyt kun katsoo takaisinpäin, niin kyllä se vain oli liikaa. Olen huomannut että ihmiset jotka pariutuvat paljon nuoremman kanssa ovat monesti jotenkin vajaita. JA se nuorempi osapuoli on naiivi, eikä näe tätä.

Vierailija kirjoitti:

Aivan järkevää miettiä käyttääkö aikaansa suhteeseen, jos toiveet ja tavoitteet ovatkin erilaiset kuin miehellä.   TArkoitushan on tutustua toisiinne ja yksi tapa on osata sanoa toiselle  olenko mukana ihan vaan huvikseni vai halusta löytää kumppani. Omien tunteiden syvenemistä ei ole noloa kertoa ääneen ja rehellisyys takaa sen, että suojaat myös itseäsi täysin turhilta pettymyksiltä. Tietysti täytyy myös ymmärtää, jos toinen on varovaisempi, tarvitsee aikaa ja haluaa sulatella kaikkea kokemaansa. Suhteen vakavoituminen vaatii aikaa. Seuraa siis sydämesi ääntä tässäkin asiassa.

Mitä tulee ikäeroon ja mitä taas, jälleen kerran, kommentoidaan pääosinkielteisesti.Ikäerokeskusteluissa ei jakseta sisäistää sitä miten osa meistä ihmisistä on riittävän älyllisiä kohtaamaan senkin haasteen. Kaikki eivät halua mennä parisuhteissa mukavuusalueella ja valita kumppanin, joka yleisten ihanteiden mukaan pitäisi edustaa samaa ikäluokkaa. Kuitenkin niitä murheita ja vastoinkäymisiä tulee kaikissa suhteissa, joten ihmisen ja parisuhteen mittarissa suurin tekijä on löytyykö yhteisiä tekijöitä ratkomaan ne ongelmat. Mitä thdä oman ikäluokan  torvelolla, jos tarjolla on 11 vuotta vanhempi sielunkumppani? 

Tämä oli jotenkin ihanan kannustava viesti, kiitos.

Ap

Yllättävän paljon on tuota ikäeroa kommentoitu, en jostain syystä ehkä näe ihan samanlaista ongelmaa. Voi olla naiviutta, täytynee pohtia tuota asiaa vielä enemmän. Ei tosiaan vielä ole vain ollut sellaisia konkreettisia haasteita tuon ikäeron takia, mutta ei tässä vielä niin paljon aikaa olla tapailtu. 

Myös tuo miehen sitoutumiskyvykkyys nyt alkaa vähän mietityttää, vaikka hänellä on ollut pidempiä suhteita, niin nyt kuitenkin jo muutamia vuosia yksin. Tosin ei kai sekään niin tavatonta ole?

Ap

Vierailija kirjoitti:

Ihan vaan vinkkinä aloittajalle joka ilmeisesti vaativan alan asiantutija, tuota ekslusiivinen-sanaa ei  ehkä kannata käyttää seurusteluista pohtimisessa.

t.ope

:D Joo, taisi tuollaista työjargonia lipsua sekaan, en oikein sillä hetkellä parempaakaan sanaa keksinyt.

Ap

Mihinkähän Ap on ihastunu, jos eivät ole 1,5kk aikana puhuneet mistään? Niinpä.

Kyllähän molempien toiveet ja odotukset suhteen etenemisestä ja vakavuudesta ovat ihan perustavanlaatuisia kysymyksiä suhteen keston kannalta. Ei siis ole mitään syytä lykätä siitä keskustelua. Mutta muutama vinkki näin miehenä:

Ei kannata tehdä keskustelusta millää lailla tenttausta eli älä vain paukauta kerralla että "mitäs ajattelet suhteestamme ja sen tulevaisuudesta?". Se on ihan liian laaja ja monitahoinen kysymys varsinkin jos et ole yhtään valmistellut miestä siitä mitä itse ajattelet. Mies voi helposti panikoitua jos joutuu äkkiä miettimään että mikäs nyt on se "oikea" vastaus (mies saattaa pohtia tätä vaikka hän haluaisikin itse kovasti vakiintua).

Ennemminkin aloita sillä että kerrot itse ainakin vihjaillen että mitä itse ajattelet. Eli jos haluat sitoutua niin vaikka että "meillä on ollut tosi mukavaa yhdessä ja minä toivoisin että se jatkuisi vähintään yhtä hyvänä jatkossa, miltäs sinusta on tuntunut?". 

Miehenä olen sitä mieltä että kahdesta asiasta on pystyttävä puhumaan avoimesti.

- siitä millä mielellä suhteessa ollaan liikenteessä

- milloin ollaan valmiita seksiin ja milloin ei olla

Mutta minäpä en olekaan yksi niistä miehistä jotka savat naiset tanssimaan oman pillinsä mukaisesti ja he tietävät sen.

Tuohonhan ne laatumiesten panoringitkin perustuvat. Naiset toivovat suhdetta mutta eivät uskalla ottaa asiaa puheeksi koska tietävät että mies on heille "catch" ja pelkäävät että tämä häippäisi. Jäädään roikkumaan ja toivomaan jospa mies rakastuisi.