Seksielämä pilalla alapään takia

Etsi pieni munainen mies. Niitähän löytyy!!

Ilmoittaudun koeajalle. T: mies 14 cm

Kuva tai ei uskota!

Ymmärsinkö oikein? Gynekologin mielestä emättimesi ei ole liian ahdas?

Jos ei elimellistä vikaa ole, niin todennäköisesti jännität etkä ehkä myöskään ole riittävän kiihottunut. Pelkät liukuvoiteet tms. eivät silloin auta.

yliherkkien ei pitäisi ollenkaan mennä parisuhdemarkkinoille

Tiesin, ettei kukaan ota aloitusta vakavasti ja vielä alapeukut kun luullaan provoksi.. olisi kiva kuulla kokemuksia muilta vastaavasta ongelmasta kärsiviltä, että miten olette ratkaisseet asian? En kuitenkaan halua miestä valita munan koon perusteella.

Ap

Leila Koo kirjoitti:

Ymmärsinkö oikein? Gynekologin mielestä emättimesi ei ole liian ahdas?

Jos ei elimellistä vikaa ole, niin todennäköisesti jännität etkä ehkä myöskään ole riittävän kiihottunut. Pelkät liukuvoiteet tms. eivät silloin auta.

Kyllä käytti nimenomaan sanaa ”ahdas”, mutta ei ainakaan sanonut suoraan, että olisi ns. epänormaali. Tarkoittaako tuo sana ”ahdas” siis sitä, että se on normaalia ahtaampi ja asialle ei voi tehdä mitään? Pitääkö mun synnytyskin hoitaa keisarileikkauksella sitten?

Ap

googleta dilaatio niin alkaa löytyä vastauksia

Kärsitkö vulvodyniasta?

Osta dildoja ja ala venytellä. Oudolta kuulostaa. Tosin ei tommonen synnytykseen vaikuta,lantion luusto vaikuttaa

Oletko nuori eikä paljon seksikokemusta? Koska gynekologi ei pitänyt sinua epänormaalina niin tuskin olet epänormaali. Lantionpohjan lihaksia jännittämällä pystyy tehdä yhdynnät yllättävän haastaviksi ja kivuliaiksi ihan tiedostamattaan. En muista näitä käsitteitä tarkemmin, mutta vulvodyniasta ja vaginismista kannattaa ottaa selvää.

Tätä ei ole ensisijaisesti tarkoitettu neitsytfetisteille vaan avuksi niille, joilla tätä ongelmaa oikeasti on. Lopussa hirvee tietopaketti ajatuksistani liittyen synnyttämiseen ja myös vähän sen vaikutuksista seksiin

Mulla oli nuorena joku ylijännitystila, koska en saanut edes sormanpäätä sisääni, sattui liikaa. Ensimmäisen poikaystäväni kanssa en uskaltanut harrastaa seksiä ollenkaan. Meillä oli ihan ok koti ja fiksut vanhemmat, mutta en silti uskaltanut puhua tästä ongelmasta kellekään. Pelkäsin ihan hulluna, että olen epänormaali nainen, joka on syntynyt paikat kiinni eikä voi ikinä harrastaa seksiä. Kun kaikki teki kipeää ja aloin pelätä, niin varmaan tuo pelkokin aiheutti lisää jännitystä sitten. Joskus yksin ollessa koitin epätoivoisesti saada "immenkalvon puhkaistua" tai jotenkin saada sormen sisään tai edes kynän tms mitä käsiini keksin. Tamponin kärjestä upposti ehkä kaksi milliä. Täysi-ikäisenä vedin kunnon kännit ja ajattelin, että tämän ongelman saisi poistaa nyt kuka vaan mies. Kaverin isoveljen kanssa sitten päädyttiinkin harrastamaan seksiä paitsi, ettei saanut sisään senttiäkään vaikka kalu oli kova ja olin kännissä/rento/puudutettu. Aloin jonkin päästä seurustella pojan kanssa, jonka kanssa ei kiirehditty harrastamaan yhdyntää. Seksi alkoi vähitellen sujua siten, että sormetus esim onnistui ja olin tietenkin paljon rennompi ajan kanssa. Sitten jossain vaiheessa yhdyntä vaan onnistuikin eikä se ollut mistään paikkojen venyttelystä kiinni vaan hallitsin lantionpohjan lihaksia ihan eri tavalla, en ollut ihan lukossa peläten milloin sattuu. Välillä oli vielä kiristävää tunnetta ja kipuja, mutta voihan seksissä pitää taukoja jos sattuu!

Synnytyksestä on mahdoton sanoa toisen puolesta kun et välttämättä kuitenkaan ole niin kuin minä. Itseäni sektio pelottaisi kyllä tosi paljon, mutta suunnitteltu sektio menee silti yleensä tosi hyvin. Itse halusin useamman lapsen, kolme-neljä ja siksi halusin myös synnyttää alateitse koska tehdyt sektiot vaarantavat seuraavat raskaudet. En ainakaan halunnut siirtää omia alatiesynnytykseen liittyviä riskejä seuraaviin raskauksiin/lapsille jos sektiolle ei ole muutakin selkeää perustetta. Mulla on onkin ollut niin, että istukka on kiinnittynyt alas eteen joka raskaudessa, joten iso riski olisi ollut istukan irtoamiselle jos sektioita olisi taustalla. Mutta jos lapsia haluaa vain yhden tai korkeintaan kaksi niin en hirveästi pelkäisi sitä sektiota sitten, suunniteltu sektio voidaan tehdä kun vauva on tarpeeksi iso koska ei lapsia tietenkään voida alkaa synnyttämään suunnitellusti sektiolla keskosina. RV 37 jälkeen muistaakseni. Kun sektio tehdään suunnitellusti eikä esim. vauvan tilan heikentyessä hätäsektiona kesken synnytyksen, jolloin vauva on mahdollisesti synnytyskanavassa jo, ei naisen sukupuolielimet ole tietenkään vaarassa revetä. Sinänsä sektiokaan ei poista riskiä, että seksielämä voi kärsiä synnytyksen seurauksena koska siitä voi seurata tulehduksia, kiinnikkeitä tms. Molemmissa synnytyksissä on riskejä, mutta suurinosa synnyttäjistä välttää ne. Sinulla kun ei ole gynen mielestä rakenteellista vikaa ja olet ilmeisesti myös nuori, on riskit itseasiassa pienemmät kuin muilla.

Alkaisin miettiä synnytystapaa sitten kun lähtökohdat on selvillä.

-äidin uori ikä,

-vauva raivotarjonnassa, ei kamalan iso (ultran painoarviot voivat heittää yleensä +/-500g ja vauvan kokoa ei siis arvioida rutiinisti ilman syytä. Itse sain arviot loppuraskauksissa liikelaskennan yhteydessä koska en tuntenut vauvojen liikkeitä hyvin istukan sijainnin takia)

-pystyn synnytysasennon valinta (ei välttämättä mahdollista esim raskausmyrkytyksen takia)

-synnyttäjän hyvä kunto ja lantionpohjan hallinta (se että osaa ponnistaa emättimellä oikeaan suuntaan ja oikealla voimakkuudella. Se on jo senkin vuoksi hyvä, että kun saa vauvaa puskettua nopeammin oikeaan suuntaan pihalle, ei paikat pingotu pitkät ponnistelun seurauksena ja repeä yhtä helposti)

Yllämainitut ainakin on hyviä lähtökohtia alatiesynnytykselle. Lisään vielä sen, että sunnytyspelko on normaalin rajoissa koska kaikkihan synnytystä jonkin verran jännittää, mutta jos ei pelkkä ajatus lamauta niin sitten voi harkita alatietä.

Mut itse en sitten tosiaan revennyt synnytyksissä kahtia kun oli aika ideaalit lähtökohdat ja hyvät kätilöt. Vaikka olin se tyttö joka joskus salaa vessassa itkien yritti työntää minitamponia edes alkuun. :D tosin synnyttämään mennessä olin jo saanut pilluni toimimaan vähän paremmin. Sattui, mutta ei ihan hirveen hirveesti koska kaikki puudutteet oli otettu (niiden laittaminen ikävää) j ne vaikutti oikeaan aikaan. Ja kokemukseni mukaan ponnistaminen oli helppoa vaikka oudontuntuista puudutettuna.

Kolme lasta kuten toivottiinkin ja tämä riittää. En jaksa kirjoitella kaikkea elämästäni, mutta synnyttämisen jälkeen (oli sektio tai alatie) naisen sisäelimet etsiytyy takaisin paikalleen. Kannattaa googlettaa joku läpileikkauskuva loppuraskaudesta ja koko vartalosta. Siinä palleakin on suunnilleen kurkussa :D joten aluksi veto on vähän niinkuin poissa eikä jaksa (eikä saakaan harrastaa) raskasta liikuntaa. Sitten ajan kanssa palautuu ja tulee niin hyvään kuntoon kuin mahdollista yksilöllisiin tapahtumiin ja omaan treeniin suhteutettuna. Mulla on nyt pillu siinä kunnossa, että saan oman sormen sisään työnnettyä, mutta siis kyllä pillu ihan sitä sormea myötäilee. Voin käyttää myös tamponeja, kuukuppi tuntuu ajatuksena hirveältä ronkkimiselta ja luultavasti kivuliaalta "opettelulta". Kiihottuessa onnistuu isompi venytys eli yhdyntä, mutta tunnen esim. orgasmin aikana oman sormen ympärillä puristuksen ja sykkimisen. En siis kyllä keksi, mikä olisi huonosti, mutta ainakaan enää ei satu tai yhdyntä ole mahdotonta. Synnytyksen jälkeen on kyllä ihan uudenlaisen nettikiusaamisen kohde, mutta sillä ei ole hirveästi väliä mitä joku omissa mielikuvissaan kuvittelee, jos se lohduttaa heidän omassa tilanteessa niin hyvä.

Synnyttämättömyydestä ei varmasti mitään pahaa seuraa vartalolle. Silloin tämä ihan sama voi auttaa yhdyntäkipuihin eli se, että pääsee yli kivun pelkäämisestä ja rentoutuu. Ja että pitää alapään lihakset hyvässä kunnossa.

Leila Koo kirjoitti:

Ymmärsinkö oikein? Gynekologin mielestä emättimesi ei ole liian ahdas?

Jos ei elimellistä vikaa ole, niin todennäköisesti jännität etkä ehkä myöskään ole riittävän kiihottunut. Pelkät liukuvoiteet tms. eivät silloin auta.

Se on vaginismia.