Äitini nauroi kun vouti vei talomme
Opin jo varhain kotona, että itse se on tehtävä päätökset elämässä, koska mitään tukea ei koskaan kotoakaan ole saanut. Äitinikin vaan nauroi, kun kuuli että olemme menettämässä talomme. On ehkä turha vääntää rautalangasta sellaisille, jotka eivät vaan kerta kaikkiaan käsitä, mitä tarkoittaa, että ihminen joutuu ulosottoon - se ei ole huolettoman ja välinpitämättömän ihmisen merkki, minäkin hoidin asiani aina hyvin ja autoin vielä muitakin. Mutta kun korttipakka kaatuu, on parempi nostaa kädet pystyyn. Suomessa siitä saa leiman, mutta meitä on monta samassa veneessä.
Kommentit (38)
Jos velka on miehen nimissä mutta talo miehen ja naisen yhteisesti, vouti ei sitä vie. Rangaistus ei lain mukaan saa ulottua perheeseen eikä varsinkaan yhteiseen kotiin.
Mulle on viimeiset 10v. naurettu AV:llä kun olen niin tyhmä että asun vuokralla. Kyllä kuulkaa hymyilyttää olla tänäkin päivänä täysin velaton ihminen.
Täällä on selitelty vuolaasti miten upea investointi oma koti on jne. "Ainahan sen voi myydä". Niinpä niin.
Tsemppiä kuitenkin ap:lle.
"Onko kyse jostain mitä-minä-sanoin - jutusta?"
Mulla tuli mieleen sama. Oliko asuntolainaa jo alkujaan niin paljon, että muut pystyivät jo silloin arvaamaan, miten käy? Mutta ei ole oikea suhtautuminen silti. Ikävä tilanne.
Meille kävi samoin neljä vuotta sitten.Omistettiin puoliksi nätti omakotitalo.Mies menetti vuoden aikana kaksi vakituista työpaikkaa ja itse sairastuin ja jouduin pitkälle sairauslomalle.Pankki ei olis vieny meiltä kotia ja teimme jo maksu suunnitelmia lainan maksuun.Vouti oli toista mieltä,tilasivat välittäjän ja talo meni liian halvalla! Kyllä oli tuskaista aikaa.Iltaisin itkettiin miehen kanssa miten selvitään tulevaisuudesta. Nyt kaikki kuitenkin jo paremmin.Voimia teille joilla nyt koti menossa alta.Siitäkin selviää mutta syvät arvet jättää.
Äitisi ei ollut ainoa, joka nauroi. Myös vouti nauroi. Muista se aina.
Meiltä meni koti pakkohuutokauppaan, kun mieheni yritys ajautui laman takia konkurssiin. Jäimme siinä yhteydessä molemmat työttömiksi. Onneksi lapset olivat jo niin isoja, että nuorinkin oli muuttamassa pois kotoa. Erosimme mieheni kanssa, liittomme natisi rinnan taloudellisten vaikeuksien kanssa. Nyt asumme koko perhe ympäri Suomea ja entinen koti ja yhteiselämä on muisto vain. Itselleni jäi kaikesta tästä seuralaiseksi masennus, joka aika-ajoin nostaa päätään.
Pitää olla sitä ja tätä, että on näyttävä, vaikka rahaa ei ole.
[quote author="Vierailija" time="11.04.2014 klo 21:54"]
Jos velka on miehen nimissä mutta talo miehen ja naisen yhteisesti, vouti ei sitä vie. Rangaistus ei lain mukaan saa ulottua perheeseen eikä varsinkaan yhteiseen kotiin.
[/quote]Mikäli ei pystytä maksamaan lainoja, ei korkoja niin pankki vie
[quote author="Vierailija" time="12.04.2014 klo 08:00"]
[quote author="Vierailija" time="11.04.2014 klo 21:54"]
Jos velka on miehen nimissä mutta talo miehen ja naisen yhteisesti, vouti ei sitä vie. Rangaistus ei lain mukaan saa ulottua perheeseen eikä varsinkaan yhteiseen kotiin.
[/quote]Mikäli ei pystytä maksamaan lainoja, ei korkoja niin pankki vie
[/quote]joten laittakaa myyntiin jos joku ostaa
Eräässä tuttavaperhessämme myös hyvin tiukka tilanne. Lainaa paljon yli maksukyvyn. Tyhmiä valintoja heillä. Mutta kyllä syytän pankkiakin, antoivat lainaa ihan liikaa ja liian helposti. Pankeissa kuitenkin töissä "talousasiantuntijat", joten kyllä heillä pitäisi olla jonkinlainen vastuu kenelle rahaa jakavat.
Ihmettelen näitä jotka jaksa ilkkua näissä ketjuissa. Tällaisilla ihmisillä ei ole mitään käsitystä oikeasta elämästä. Joku sanoikin tässä ketjussa hyvin, että kaikki ihmiset ottavat riskejä. Ainahan talon ostaminen ja laina on riski. Ja se, että toisella menee elämä mallilleen ja saa kaiken hoidettua ja toisella ei, ei välttämättä kerro siitä, että onko laina mitoitettu miten oikein.
Kyllä nykysuomessa kärsitään ihan oikeasti siitä, että rahat ei riitä. Työttömyys jaksot on niin pitkiä ja useissa perheissä työttömyys ja sairastuminen koskettaa molempia maksajia. Jos tähän samaan syssyyn tulee muita isompia menoja niin voi yhtäkkiä huomatakin, että oma talous on ajautunut syvään epätoivoon.
Itselleni tällaiset ketjut ovat tervetullut muistutus siitä, että asiat ei aina mene by the book. Olemme ottamassa ison talolainan ja molemmila on tällä hetkellä erittäin hyvä työtilanne. Silti taidankin näiden viestien lukemisen jälkeen käydä vielä kerran pankissa ja tehdä tarkat laskelmat, että pystymmekö maksamaan lainan jos molemmat jäämme työttömäksi.
[quote author="Vierailija" time="12.04.2014 klo 08:07"]
Ihmettelen näitä jotka jaksa ilkkua näissä ketjuissa. Tällaisilla ihmisillä ei ole mitään käsitystä oikeasta elämästä. Joku sanoikin tässä ketjussa hyvin, että kaikki ihmiset ottavat riskejä. Ainahan talon ostaminen ja laina on riski. Ja se, että toisella menee elämä mallilleen ja saa kaiken hoidettua ja toisella ei, ei välttämättä kerro siitä, että onko laina mitoitettu miten oikein.
Kyllä nykysuomessa kärsitään ihan oikeasti siitä, että rahat ei riitä. Työttömyys jaksot on niin pitkiä ja useissa perheissä työttömyys ja sairastuminen koskettaa molempia maksajia. Jos tähän samaan syssyyn tulee muita isompia menoja niin voi yhtäkkiä huomatakin, että oma talous on ajautunut syvään epätoivoon.
Itselleni tällaiset ketjut ovat tervetullut muistutus siitä, että asiat ei aina mene by the book. Olemme ottamassa ison talolainan ja molemmila on tällä hetkellä erittäin hyvä työtilanne. Silti taidankin näiden viestien lukemisen jälkeen käydä vielä kerran pankissa ja tehdä tarkat laskelmat, että pystymmekö maksamaan lainan jos molemmat jäämme työttömäksi.
[/quote]
Sen pitäisi olla itsestäänselvyys että asuntolaina otetaan alunperinkin sen suuruiseksi että se kyetään maksamaan vaikka jouduttaisiin työttömiksi.
[quote author="Vierailija" time="11.04.2014 klo 21:56"]"Onko kyse jostain mitä-minä-sanoin - jutusta?"
Mulla tuli mieleen sama. Oliko asuntolainaa jo alkujaan niin paljon, että muut pystyivät jo silloin arvaamaan, miten käy? Mutta ei ole oikea suhtautuminen silti. Ikävä tilanne.
[/quote]
Ei sitä tarvitse olla paljonkaan, mutta esimerkiksi minun äitini puhuu hyvin ikävästi kaikista, jotka yrittävät "olla jotain". Talon omistaminen on sitä "hienostelua", mitä hän halveksuu. Duunari on taustaltansa ja asuu aivan karmeassa vuokraläävässä. En pidä yhteyttä, koska en mm. jaksa hävetä keittiöremonttia, sekin o pröystäilyä kun haluaa uusia yli 20v vanhan keittiön.
T. Ei ap, mutta voisin kuvitella että äitini nauraisi myös. Onhan se nyt väärin yrittää tavoitella erilaista elintasoa kuin vanhemmilla.
Voimia ap:lle. On kohtuutonta, että äitisi ei tue sinua henkisesti vaan päinvastoin painaa alas, olipa kyse sitten mistä tahansa elämän vaikeasta tilanteesta. Ei kukaan voi kontrolloida koko elämää ja kuka vaan voi joutua kohtaamaan vaikeita asioita.
Koita jaksaa haea itsellesi keskusteluapua terveyskeskuksen, kirkon diakonian ym kautta. Älä anna äitisi rikkoa sinua, vaan hae apua itsesi vahvistamiseen. Tilanteesi kuulostaa kauhealta. Mutta elämässä on sittenkin vielä tärkeämpiä asioita kuin seinät (vaikka onhan oma koti ihan äärettömän täreä, kyllä minä sen ymmärrän). Voimia sinulle ja perheellesi, pitäkää toisistann huolta.
Meille käymässä samoin,tosin ihan vaan siksi kun mies sössi asiansa enkä tietenkään nyt pääse omasta asuntolainan osuudestani eroon millään :( Myynnissä on toki talo mutta voi että vouti ehtii ensin..Mun äiti myös syyllistää minua tilanteesta ja ilmeisesti salaa myhäilee tyytyväisyyttään,en vaan tajua että miksi?
Kyllä vituttaa jos menee luottotiedot tuon paskan miehen takia :(
Tsemppiä siskot. Meitä on paljon,,
[quote author="Vierailija" time="11.04.2014 klo 21:08"]Höpöhöpö. Vouti ei todellakaan vie taloa alta..
[/quote]
Tottakai vie :D esim jos et pysty asuntolainaa vaikka maksamaan, niin pankki myy sen, tai jos velkaa ihan julmetusti, niin talo menee. Kuumottaako?