Lue keskustelun säännöt.
Millaista on asua maalla?
Haluaisi paeta tätä kyllästyttävää kaupunkielämää. Joskus tuntea jotain vapautta ja päästä siitä pahasta olosta veks. Niin ainakin toivon.
Kommentit (896)
Olen maalta kotoisin, opiskeluajan asuin Helsingissä.
Nyt asun maalaiskylässä, 30km Helsingistä, 29 min matka lentokentälle. Järvi tien toisella puolella.
Ihan täydellistä.
Tykkään käydä kaupunkilomilla ja jos hankkisin kesäasunnon, se olisi kaksio Helsingin keskustassa. Mutta asua haluan maalla, tuntea sulavien peltojen ja puidun viljan tuoksun. Kuulla lintujen laulun ja nähdä tähdet talviyönä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Riippuu ihan ihmisestä. Esim. minä vihaan maaseudulla kökkimistä, mutta todennäköisesti vain siksi, että jouduin elämään maaseutupaikkakunnalla lukion lopppuun asti. Sen jälkeen en ole maalla asunut päivääkään, eli kaupungeissa on kulunut yli 20 vuotta. Kun on tottunut siihen, että kauppaan pääsee aina, kultuuria on tarjolla koko ajan, paljon ravintoloita ja baareja, erilaisia ihmisiä, harrastusmahdollisuuksia ja toimintaa, maaseudulla oleminen tuntuu vähän kuin matkaisi ajassa taaksepäin. Koko elämä on kuin jostain historiasta. Ihmiset lapsekkaan uteliaita, epäkohteliaita ja tungettelevia, tekemistä kuin keskiajalla.
Joku toinen voi taas nauttia virikkeettömyydestä, jos esim. harrastaa viljelyä tai eläimiä.
Minun mielestäni maalla ei todellakaan ole virikkeetöntä! Sehän riippuu ihan siitä, mistä tykkää ja minkä kokee virikkeenä.
Asuin useita vuosia ulkomailla miljoonakaupungissa ja todellakin inhosin sitä kaupunkielämää. Olin jatkuvasti stressaantunut. Ihmispaljous ja liikenteen määrä ahdisti.
Nyt asun maalla ja elämä on kaikkea muuta kuin virikkeetöntä. Ympäröivä luonto, eläimet, oma puutarha, etätyö, nämä on mulle elämänlaatua parhaimmillaan.
Kaupunkiin on alle tunnin matka, tosin en sillä paljon käy kun ei ole asiaa sinne juurikaan.
Vierailija kirjoitti:
Ostin pilkkahintaan talon järven rannalta. En tarvitse kuin ruokakaupan ja läheiset ihmiset ja eläimet ympärilleni. Omaa asuntoa on kiva remppailla. Kohta se on velatonkin. On rauhallista. Voin kävellä kotoa saunasta suoraan yleiseen rantaan. Talvella siinä voi harrastaa talviurheilua. Käyn kaupungissa töissä, joten saan töiden jälkeen napattua kaiken tarvitsemani. Omaa puutarhaa on kiva laittaa, elää vähän ekologisemmin. Luonto antaa ja rauhoittaa. En lähde kaupunkiin kokonaan takaisin tuskin koskaan, mutta kun tämä talo on velaton niin voin harkita vuokra-asuntoa kaupungista ja oleilla molemmissa. Rahaa jää tällä hetkellä säästöön runsaasti ja voin sitten aikanaan sitä käyttää erilaisiin sijoituksiin tai matkoihin. Ymmärrän jos jolu kaipaa jatkuvaa actionia kaupungissa. Olen itse kolmenkympin paremmalla puolen ja tämä tuntuu nyt hyvältä. Aina voi muuttaa jos tuntuu että haluaakin jotain muuta.
En oikeestaan ymmärrä miksi ihmiset eivät järjestä useammin niin että iso talo maalla on asunto ja kaupunkiasunto on kesämökki. Varsinkin jos tekevät kotoa käsin töitä tai ovat eläkkeellä.
Vierailija kirjoitti:
Asuin elämäni ensimmäiset 19 vuotta maalla. Nyt 47.vuotiaana haluaisin muuttaa takaisin maalle. Yksi asia estää: en omista autoa enkä ajokorttia. Joukkoliikenteen varassa siellä ei voi elää, jos siis haluaa ihan oikeasti maalle eikä jonkun kaupungin lähiöön.
No kohta tulee robottiautot, ostat sellasen sitten tai käytät robottitaksia.
Mihinkään ei pääse ilman autoa ja harrastusmahdollisuudet hyvin rajatut. Naapurit tarkkailee kaikkia tekemisiä. Vähimmäisvaatimus viihtymiselle on riittävän pitkä pihatie ja kunnon näkösuojametsät oman pihan ympärillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Asuin elämäni ensimmäiset 19 vuotta maalla. Nyt 47.vuotiaana haluaisin muuttaa takaisin maalle. Yksi asia estää: en omista autoa enkä ajokorttia. Joukkoliikenteen varassa siellä ei voi elää, jos siis haluaa ihan oikeasti maalle eikä jonkun kaupungin lähiöön.
Tiesin, että autokouluun on ikäraja, mutta että yläikärajakin nykyään :D
-Mr. Mister
Ei mikään onnela kirjoitti:
Mihinkään ei pääse ilman autoa ja harrastusmahdollisuudet hyvin rajatut. Naapurit tarkkailee kaikkia tekemisiä. Vähimmäisvaatimus viihtymiselle on riittävän pitkä pihatie ja kunnon näkösuojametsät oman pihan ympärillä.
Ihan vaan vinkkinä että sellaista ympäristöä jossa on pitkät pihatiet ja näkösuojametsiköt kutsutaan maaseuduksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Riippuu ihan ihmisestä. Esim. minä vihaan maaseudulla kökkimistä, mutta todennäköisesti vain siksi, että jouduin elämään maaseutupaikkakunnalla lukion lopppuun asti. Sen jälkeen en ole maalla asunut päivääkään, eli kaupungeissa on kulunut yli 20 vuotta. Kun on tottunut siihen, että kauppaan pääsee aina, kultuuria on tarjolla koko ajan, paljon ravintoloita ja baareja, erilaisia ihmisiä, harrastusmahdollisuuksia ja toimintaa, maaseudulla oleminen tuntuu vähän kuin matkaisi ajassa taaksepäin. Koko elämä on kuin jostain historiasta. Ihmiset lapsekkaan uteliaita, epäkohteliaita ja tungettelevia, tekemistä kuin keskiajalla.
Joku toinen voi taas nauttia virikkeettömyydestä, jos esim. harrastaa viljelyä tai eläimiä.
Maalla: kauppaan pääsee aina, paitsi jos on pöhnäs. Kultuuri ei kiinnosta. Ravintelit ja baarit ei kiinnosta. Erilaiset ihmiset ei voisi vähempää kiinnostaa. Harrastukset liittyy luontoon, joten ne onnnistuu täällä, ei kaupungissa.
Paras paikka maan päällä. Mulle.
Minä ainakin haluaisin. Jos löytyy vastapuoli joka haluaa myös, ois ihana jos tällainen löytyisi valmiina. Maatila on unelma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen kotoisin maalta, syrjäkylältä. Olen asunut välillä myös kaupungissa, mutta ei se elämäntyyli sopinut minulle. En ole silti mikään maalaistollo, käyn mielelläni mm. shoppailemassa kaupungissa, ja illaksi ajelen takaisin kotiin 100 km päähän korpeen. Kotini on nykyaikainen, modernikin, esim. tekniikan vempeleet on uusia, ei jostain 80-luvulta. Pukeudun toki käytännöllisesti ja sporttisesti, mutta eipä kaikki kaupungissakaan laukkaa viimeisimmän muodin perässä. Harrastan ulkoilua, liikuntaa ja luontojuttuja, joten vapaa-ajan virikkeistä ei ole pulaa. Lähikauppaan on 15 km, lähikaupunkiin se noin 100 km. Naapureita on kuitenkin kilometrin säteellä useita, ihan syrjässä en asu. Oma auto on välttämättömyys, julkista liikennettä ei ole kuin koulukuljetukset. Työskentelen teollisuudessa, en ole jyväjemmari. Tällaista meillä.
Olen asunut maalla ensimäiset 18v, ja sen jälkeen 45 v kaupungissa . No nyt suurimman osan vuodesta kaupungissa ja keväällä/ kesällä maalla järven rannalla kaikin mukavuuksin. Okei , täällä kaupungissa on huomattavasti enemmän lenkkeilymahdollisuuksia. Maalla hiihtelemistä, pilkillä käyntiä, kesällä marjastusta metsissä ja kalastusta, puutarhassa touhua.
Meilläpäin ei naapurit riennä koskaan apuun , ihmiset kylällä hyvin samanlaisia kuin kaupungissa. Maalla ei ole julkista liikennettä. Molempi parempi, elikkä fifty/ fifty.
En tiedä juoruaako joku, kun evvk.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen töissä pienellä paikkakunnalla.
Täällä ei ole ollut moneen kuukauteen koronaa.
Itse käyn joka vkonloppu kotona Helsingissä. Minulla on oma työhuone ja minulle tuodaan ruokalasta ruoka. En käy tällä hetkellä harrastuksissa, jotta muut uskaltaa käydä.
Tykkään olla täällä todella paljon, mutta tiedän muu perhe ei viihtyisi.
Normaalisti töiden jälkeen syön vuokraemännän kanssa. Tämän jälkeen käyn harrastuksessa. Löytyy kieliä, käsityötä, laulua, kokkikoulua, tekstausta ja tämä on minun idea ja huippusuosittu kodin työt. Eläkkeellä oleva puukässän ope opettaa mm maalausta, tapetointia, viemärin ensiapua, kattolampun asennusta jne.
Kaikki mahtuu tunnille.
Kakkukurssille haki tuplasti, mitä oli paikkoja, avattiin toinen kotitalousluokka ja lisäpöytiä.
Asun pomon lapsuudenkodissa, hänen äitinsä kanssa. Minulla on aivan oma sisäänkäynti.
Tällä hetkellä hän tulee aamuisin ikkunan taakse vilkuttamaan ja kun tulen töistä, hän laittaa minulle ruuan porstuaan. Hän syö oven takana ja juttelemme.
Avaan porstuan ikkunan ja tunnin päästä hakee astiat pois.
Aluksi hain muualta myös töitä, en ole enää hakenut. Viihdyn.
Vierailija kirjoitti:
Haluaisin maalle asumaan juurikin sen oman rauhan vuoksi, ei olisi naapureita aidan takana eikä koirien haukku häiritsisi ketään. Olen pieneltä paikkakunnalta(1200 asukasta) kotoisin, nyt asun vajaan 20 000 asukkaan pikkukaupungissa.
Siis asut jo alle 20 000 asukkaan kaupungissa joka on käytännössä maalla asumista
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tahtoo maalle kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen muuttanut maalle 25 vuotta sitten ja en ikinä enää halua kaupunkiin tai ainakin ajattelen nyt niin.
Täällä sielu lepää ja saa olla rauhassa jos haluaa.
Rahaa kuluu vähemmän jneTuota kaipaan, mutta ei ole varaa/mahdollisuutta muuttaa pois Hesasta, valitettavasti.
”Hesa”. Tästä tietää aina, kirjoittaja ei ole Helsingistä kotoisin tai ei myöskään sovi sinne. Vain maalaiset kutsuu Helsinkiä Hesana
Eikö teillä maalle muuttajilla ole harrastuksia, ystäviä tai sosiaalista elämää? tai siis miten siirrätte ne kaikki maaseudulle mukananne? Mulla on harrastus jossa käyn joka viikko (ryhmässä), ja käyn kaverin kanssa lenkillä pari kertaa viikossa, kesällä uimassa niin usein kuin mahdollista, sen lisäksi että harrastan musiikkia ja taiteita, mutta näitä voi tietty tehdä missä vain. Miehellä bänditoimintaa, käydään myös paljon ystävien kanssa veneilemässä, keikoilla, syömässä jne. Teettekö kaikkia juttuja sitten vain oman perheen kanssa tai hommaatte uudet kaverit/näette vanhoja harvemmin? Tää on ainakin meillä suurin syy, miksei muuteta kauemmas. Työt onnistuu lähes missä vaan, mutta sosiaalien elämä ei, vaikka pihan, luonnonläheisyyttä ja enemmän tilaa haluaisikin.
Maalaiset aina vastaa tähän, että ”oma vapaus ja rauha.”
Toi on niin p***a puhetta aina kaikilta maalla asuvilta. minullakin on kaupungissa oma vapaus ja rauha.
Todellisuus on se, että maalaiset tykkäävät seuraavista asioista
- _syvä hiljaisuus_ . Sisällä kuuluu vaan kellon tikitys niinku mummolassa aikoinaan
- _iso piha_ ja että voivat puuhastella koko ajan jotain ulkona välittämättä kenestäkään
- Tykkäävät järvistä, metsistä, käsitöistä, kalastuksesta, retkeilystä, eräjutuista
Tykkäävät asioista joita tehdään sivistyksen laitapuolella
Kaupunkilaiset (kuten esim minä) tykkäävät matkustamisesta, shoppailusta, modernista, sivistyksestä > maalaiset sen sijaan eivät noista tykkää
Toi lista on oikeesti se joka erottaa maalaiset ja kaupunkilaiset.
”jos olet haaveilijatyyppi ja tykkäät hiljaisuudesta”
Olen, mutta en tarvitse siihen peltoa
”Kaupungissa olet vain yksi monista, joka takaa tietynlaisen yksityisyyden niin halutessasi”
Toi oli hyvä kommentti joltain. Sitä se nimenomaan on
Kyse ei ole rauhasta ja vapaudesta, sitä kaipaa kaikki.
Kyse on siitä, että pidetään eri asioista ja siitä että kaupunkilaiset ovat moderneja ja maalaiset ovat vanhanaikaisia
Aivan mahtavaa.Tekemistä piisaa nauttii rauhasta.Lähin naapuri ei näy kuuluu huonosti lähellä metsän takana molemmat..Aivan ihanaa..
Vierailija kirjoitti:
Tämmöiselle omaa rauhaa rakastavalle, hitaasti kiiruhtavalle, virikkeitä kaipaamattomalle maatalousammatin omaavalle keski-ikäiselle täti-ihmiselle ei parempaa paikkaa maailmasta löydy kuin maaseutu ja metsäkorpi.
Tuli ostettua pilkkahinnalla maatila. Pellot vuokrasin eräälle maajussille. Maantie kulkee läheltä, mutta lähin naapuri on 6km:n päässä. Lähikauppaan 10km. Kaupungin keskustaan 24km. Täällä voi ottaa vaikka ilkosillaan aurinkoa. Osittainen omavaraistalous. Metsästäjä-keräilijä.
Kuulostaa kamalalta
Kamalalta kuulostaa siis
Maatalousammatti ja maatila
Lähikauppaan 10 km.. keskustaan 24 km
Kaukana kehityksestä ja sivistyksestä
Sorry mut kamalaa
Olen aina asunut sellaisessa paikassa jossa kauppaan on korkeintaan 1 km
Sun nickname Metsästäjä-keräilijä on keskiajalta. Kertoo taas siitä että maalla asuu just ne kyttääjät jotka vastustavat parempaa tulevaisuutta
Ihan parasta. ennemmin tapan itteni kun muuttaisin kaupunkiin. tuli 2kk sitäkin kokeiltua.
Just joo, kuten palstaulin ongelmat ratkeaisivat lisäpituudella, laatikkoleualla ja miljoonan euron talletuksilla.