Lue keskustelun säännöt.
Millaista on asua maalla?
Haluaisi paeta tätä kyllästyttävää kaupunkielämää. Joskus tuntea jotain vapautta ja päästä siitä pahasta olosta veks. Niin ainakin toivon.
Kommentit (896)
Ei ole parempaa kuin maalla asuminen. Muutettiin viime jouluksi kaupungista maalle ja täältä en lähde.
Rauhallista, hiljaista, oma vapaus, eläimet (kanat, puput,kissa, koira)
Sähkökatkot on pieni miinus mutta niistäkin on selvitty erämiesajattelulla vaikka onkin neljä pientä lasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Syys-tammikuussa päivät koostuu töiden jälkeen (vartin ajomatka valtatietä pitkin, johon asfalttitietä 7km) monipuolisesti eri hommista: polttopuiden tekoa, haravointia, pihasaunan ja talon lämmitys (meillä lämmin pesuvesi puilla), erilaisista askareista esim varastojen siivous (pysyy myyrät ja hiiret poissa), kesätyökalujen huoltamisesta, perennojen ja pensaiden leikkauksista/niiden peittelystä, lenkkeilystä, metsästyksestä, itse innostun leipomaan ja neulomaan enemmän pimeän tullen, jos kelit sallii niin hiihto ja luistelu, paristi viikossa kyläkoulun tiloissa kansalaisopiston jumppa. Sienestys, marjastus.
Helmi-toukokuussa alkaa lisäksi vesakon raivaus, puiden kaato ja polttopuiden teko, yleensö lämmitystä saa jatkaa huhtikuun loppuun, joskus pidemmällekin. Lenkkeily lisääntyy, metsästys jää pois kun kausi loppuu. Kelien salliessa alan pyöräilemään. Alan valmistelemaan kesäkukkien tuloa ja perunamaata. Esikasvatan sisällä kesän yrtit ja vihannekset sekä kasvikset jos ne sitä vaatii. Pölläytän talon ulos, eli käytän about kaikki huonekalut ja vaatteet pihalla vuoronperään. Tuulettuvat mukavasti. Jumppa jatkuu.
Kesä-elokuussa aika menee täysin pihalla puutarhahommissa. Kitkeminen, kuokkiminen, sadon kerääminen, säilöminen. Jumppa jää kesätauolle, mutta kylä tarjoaa erinäisiä aktiviteettejä ja talkoita, osallistun yleensä jos kerkeen töiden ohella, en kovin usein, mutta pyrin edes kerran kesässä, varsinkin metsästysseuran talkoissa. Nurmikon leikkuu jopa kahdesti viikossa, yleensä saa kerran vielä vesakon pistää nurin. Pyöräilen, uin, Lenkkeilen, rullaluistelen.
Joku tykkää, toinen ei.
Helppoa, halpaa ja rentouttavaa.
Asumme maaseutukylässä 30km päästä lähimmästä kaupungista. Meillä on uudehko omakotitalo, tonttia 2000 neliötä järven välittömässä läheisyydessä, tontti rajoittuu metsään. Saman tien varressa asuu paljon lapsiperheitä ja perhepäivähoitajia. Lapsen hoitopaikka on naapurissa ja leikkikavereita riittää.
Työt hoidetaan pääasiassa etätyönä, nettiyhteys hoituu valokuidn kautta. Kunta on panostanut kovasti paikkakunnalla uuteen kouluun, liikuntahalliin ja kuntosaliin. Päiväkotikin on uudehko.
Asunnon vierestä lähtevät ulkoilumaastot ja hiihtoladut. Paikkakunnalla toimii aktiivinen urheiluseura ja kansalaisopisto. Harrastustoimintaa on melko mukavasti ja se on varsin edullista.
Paikakunnalta löytyy peruskauppa, apteekki, partureita, hierojia, pizzeria yms. Kysyntään nähden ruokakauppoja voisi olla toinenkin. Toisaalta haemme vain täydennyksiä paikallisesta kaupasta, koska hoidamme kaikki kauppaostokset verkon kautta ja käymme kerran viikossa noutamassa ostokset lähikaupungista.
Kunta on karsinut jonkin verran palveluja, mikä on tietysti ikävää. Jatkuva lääkäri- ja hammaslääkäripalvelu vietiin pois. Lapset pääsevät kuitenkin vielä tarkastuksiin paikkakunnalla, lisäksi löytyy tervydenhuollon näytteenotto ja neuvolapalvelut. Paikkakunnan kehittämiseksi olisi valtavasti potentiaalia, mutta sitä kunta ei oikein osaa hyödyntää.
Moni lapsiperhe on muuttanut paikkakunnalle edullisten asuntojen vuoksi, lisäksi monen perusteena on ollut saada lapsi rauhallisempaan kouluun. Lähikaupungissa jo yläasteikäiset sekoilevat koulussa eri päihteiden alaisena, lisäksi on paljon muita ongelmia eri yhteiskuntaluokkaan kuuluvista henkilöistä.
Toiminta paikkakunnalla on melko yhteisöllistä ja naapureita autetaan useasti. Turvallinen seutu asustella, välillä unohtuu asunnostakin ovet lukitsematta tai pyörä pysäköityä ilman lukkoa. Yleisesti paikkakunnalla huonosti tai rikollisesti käyttäytyneet tunnistetaan nopeasti ja heidät ilmiannetaan virkavallalle tai vanhemmille.
Harrastusmahdollisuuksia tietysti voisi olla enemmänkin, mutta näin ruuhkavuosiarjessa niille vähemmän kyllä aikaa jää.
Luovuus kukkii maaseudulla. Aivot alkavat raksuttaa eri tavalla, kun taustalla ei ole koko ajan ärsykkeitä, ääniä, liikettä, valosaastetta.
Tylsää ja yksinäistä jos et ole maaseutuihminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ensin kytätään, sitten säälitään.
Vierailija kirjoitti:
Hadfag kirjoitti:
Leila Koo kirjoitti:
Tähdet näkyy iltaisin. Vuoden kierto näkyy luonnossa ja maanviljelijöiden töissä. Oma puutarha, paljon lintuja ja muita eläimiä. Rauhallista, kodikasta. Olen syntynyt ja kasvanut Helsingissä, mutta en kaipaa takaisin kaupunkiin.
Samasta täällä haaveillaan, mutta se työ on se minkä takia saa haaveeksi jäädäkin :/ Onko maaseudulla tarjolla mitään duunia? Muuttaisin heti kaupungista pois. Oma asuntokin menee varmasti nopeasti kaupaksi.
Joulukuusien kaatoaika on tänäjouluna 15.12.-20 ja kestää aattoon saakka. Niistä saat aika kätevästi, jos omia kuusia menet myymään itse. Ei monikaan viitsi ja siksi ne on tuolla toreilla niin älyttömän kalliita.
http://www.ylakuu.com/suomi/sisluettelo_rakentaminen.htm
Tuolta ne muutkin olennaiset asiat, on hyvä tietää ennakkoon!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No naapuriin vanhaan maalaistaloon muutti aikoinaan Kauniaisista kunnon ituhippi. Nainen ja julkilesbo. Oli aika väheksyvää lajia kanssaihmisiä kohtaan ja alkoi touhuta oman tontin rajojenkin ulkopuolella, kaataen mm. raivaussahalla naapurin puolen taimikosta puita, koska HÄNEN maisema..
Kyseli naapurilta HALUATKO että siirrän metsästäsi tuon vaahteran omalle tontilleni.
Esitti röyhkeästi että rakentaa laavun naapurin mökkirantaan, johon hänellä oli siis venevalkama oikeus.
Ilmoitti röyhkeästi että hän voi varmaan ottaa naapurin varastosta lautoja, koska niitä näyttää olevan niin paljon.
Aukoi päätänsä toisten tekemisistä, rakentamisesta, maanviljellystä ja liki kaikesta.
Esitti että kylätietä pitää siirtää hänen kohdaltaan pois, koska Hänen rakennuksensa ja miljöönsä kärsii siitä että tie on noin lähellä. On ollut jo liki 80 vuotta..
Muutti onneksi pois.
Mistäpäin maaseutua löytyisi töitä? Olen täynnä pk-seutua ja haluan täältä oikeasti pois!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En kerro koska en halua koko Suomea tänne!
Vierailija kirjoitti:
En kerro koska en halua koko Suomea tänne!
Yksi pariskunta ilman lapsia = koko Suomi :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Maaseudun ahdas ilmapiiri ja kyttäyskulttuuri ovat vapauden vastakohta. Pääsin sielä onneksi pois, takaisin en mene edes väkipakolla.
Tää taitaa riippua aika vahvasti paikasta ja ihmisestä. Sitä mitä toiset pitää yhteisöllisyytenä toiset pitää kyttäämisenä. Onneksi ainakin vielä on todellisia mahdollisuuksia valita ympäristö. Itse valitsin jotain puolivälistä; top5 kaupungin keskustaan 10 minuuttia autolla, 20min bussilla, lähin pelto 100m päässä, metsät vieressä, katuvalot ja pinnoite pihaan saakka, mutta ympäristössä paljon ihan tyylipuhtaita maalaistaloja. Saan kaikesta kaikki hyvät puolet 😊
Kuusi vuotta sitten karistettiin miehen Helsingin pölyt jaloistamme ja muutimme maalle vanhaan (halpaan!!) hirsitaloon. Voi kun olisimme tehneet sen jo paljon, paljon aikaisemmin. Olemme molemmat osa-aikatöissä (rahat riittävät mainiosti ilman asuntolainaa ja yhtiövastikkeita), kiirettä ei ole ja ympärillä on hiljaisuus ja luonnon rauha. Pihassa pyörii koiran ja kissojen lisäksi kanoja, lampaita ja ankkoja.
Matkaa lähimpiin kaupunkeihin on on noin 30-40km eikä niissä onneksi tarvitse käydä kuin muutaman kerran vuodessa. Nykyään liikennevalot ja yli kolmen auton ruuhkat aiheuttavat ahdistusta. :) Ystäviä käy vierailulla ympäri vuoden ja uusia ihania ystäviä on tullut omalta kylältäkin.
Suosittelen maalle muuttamista kaikille jotka haluavat ns. hypätä oravanpyörästä ja alkaa elämään omannäköistä elämää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Riippuu pitkälti siitä kenen kanssa asut.
Olen kaupunkilainen mutta vakavasti mietimme maallemuuttoa.Mutta on eri asia asua Kainuussa kuin Helsiki-Turku välisellä maaseudulla.Kun ajelee vanhaa ykköstietä niin landea se on,mutta mistään ei ole pitkä matka palvelujen ääreen.
Vierailija kirjoitti:
Mikä syrjäkylä tai maaseutupaikkakunta olisi kiva? Suosituksia? Itse haaveilen maalle muuttamisesta tai edes johonkin korpeen. Ei haittaisi pimeys tai yksinäisyys.
Miekiö oikein hyvä paikka. Miekiö on siis kylä Hollolan kunnassa. Täältä Lahden keskustaan noin 30 min
Ja supermarket vaan noin 8 kilsaa jotkut asuu myös lähempänä että niillä varmaan 2 km.
Kyläpäivät on vouden huippupäivä tänä vuonna jäi järjestämättä. Myös martat toimii. Ennen täällä oli myös kyläkoulumutta kunta lakkautisen nykyään siellä on päiväkoti. yleensä talvellä myös entisen koulun kenttä jäädytetään luistelu jääksi. Oikeen mukavat naapurit. Tänne vaan!
Kiitos kysymästä, yhtä helvettiä. Olen tässä nyt lomalla vanhempieni luona, jotka muuttivat Jyväskylästä tänne Petäjäveden perämetsään kun olin 19v. Asustan nykyisin Espoossa ja kyllä hävettää, kun en käy useasti "kotona". Aktiviteettejähän täällä on puiden teko ja pihan kolaaminen. Kaverit asuu Jyväskylässä, jonne täältä ei esim. viikonloppuisin pääse. Arkisinkin julkinen liikenne on aivan käsittämättömän surkea ja täältä ei menekään kuin 4 vuoroa suuntaansa. Petäjävesi on kuoleva kunta joka pelkää kuntaliitosta Jyväskylään, joten kaikki virka-asiat pitää hoitaa toisessa kuolevassa kunnassa Keuruulla jolla ei ole kellään mitään asiaa. Se päivä kun koittaa, että tämä mökki tulee perintönä, niin myyn samantien pois ja vaikka sitten 20% alle markkinahinnan.
Työkaverini on asunut lapsuutensa maalla, missä kaikki tuntevat toisensa jo monen sukupolven ajalta, ja käynyt idyllistä kyläkoulua.
Oli kuulemma elämän onnellisin päivä, kun hän pääsi muuttamaan opiskelemaan kaupunkiin.
Enää ei kukaan kytännyt häntä eikä tarvinnut kuunnella yhdentekevää juoruilua ja pohdintoja kyläläisistä ja heidän tekemisistään. Enää eivät muut määritelleet sitä, millainen on.
Vihdoinkin oli mahdollisuus löytää aitoja ystäviä, jotka ovat samanhenkisiä kuin itse. Lohduton yksinäisyys kyläkoulun rajoittuneen koululaispiirin ajalta oli ohi.
Miinuspuolella oli jatkuvan luontosuhteen menetys mutta työkaverini tapauksessa siitäkään ei ollut suurta menetystä.
Hänen isänsä (ja aiemmat polvet ennen häntä) pitivät pihamaata romuvarastonaan (mitään ei saa heittää pois, sitä voi tarvita joskus). Pihalle oli jätetty auton- ja työkoneen raatoja. Riihen takana oli oma yksityinen kaatopaikka, jossa oli ruostuvissa tynnyreissä outoja nesteitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä syrjäkylä tai maaseutupaikkakunta olisi kiva? Suosituksia? Itse haaveilen maalle muuttamisesta tai edes johonkin korpeen. Ei haittaisi pimeys tai yksinäisyys.
Miekiö oikein hyvä paikka. Miekiö on siis kylä Hollolan kunnassa. Täältä Lahden keskustaan noin 30 min
Ja supermarket vaan noin 8 kilsaa jotkut asuu myös lähempänä että niillä varmaan 2 km.
Kyläpäivät on vouden huippupäivä tänä vuonna jäi järjestämättä. Myös martat toimii. Ennen täällä oli myös kyläkoulumutta kunta lakkautisen nykyään siellä on päiväkoti. yleensä talvellä myös entisen koulun kenttä jäädytetään luistelu jääksi. Oikeen mukavat naapurit. Tänne vaan!
Ihanaa! Kyläpäivät, martat ja luistinrata aktiviteetteina! Mitä muuta voisi ihminen muka haluta?
Joulukuusien kaatoaika on tänäjouluna 15.12.-20 ja kestää aattoon saakka. Niistä saat aika kätevästi, jos omia kuusia menet myymään itse. Ei monikaan viitsi ja siksi ne on tuolla toreilla niin älyttömän kalliita.