Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Raskausoireet eri viikoilla

Vierailija
09.04.2014 |

Hei te jotka olette jo pidemmällä raskaudessa / synnyttäneet: millaisia oireita teillä on ollut eri raskausviikoilla. 

Olen vasta viikolla 6 joten kiinnostaa kovasti mitä odottaa.

Itselläni vasta:

Viikko 4+: rinnat arat

Viikko 5+: väsymystä, rintojen arkuus lisääntynyt, jano

Viikko 6+ sama kuin viikko 5+

Kommentit (23)

Vierailija
21/23 |
09.04.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mulle tuli totaalinen väsymys vähän ennen puoltayötä ja aloin nukkumaan, mulla oli sikäli hyvä tilanne että saatoin nukkua aamulla pidempään. Työt ei rasittaneet koska olin nk työtön. Hoidin itseäni ja kävelin paljon, nautin raskaudesta. Kerran oksensin ja 2 kertaa pyörryin kotona.

Vierailija
22/23 |
09.04.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mulla alkoi pahoinvointi noin viidennellä raskausviikolla, ja yltyi noin viikossa oksenteluksi. Ensin pari kertaa päivässä, muuten kammottava kuvotus kokoajan, sitten lopulta niin jatkuvaksi, että olin neljä päivää tiputuksessa vk 8 muistaakseni.

 

vk 6-14 jatkuva oksentaminen, ympäri vuorokauden nukkuminen ja kertakaikkinen henkinen toivottomuus. Töihin olisi ollut aivan turha edes yrittää mennä, kun ylös nouseminen aiheutti välittömän oksentamisen. Kaikki mikä meni sisään (enkä muuten paljon syönyt), tuli heti ulos. Laihduin muutaman kilon.

 


Plussaamisesta johonkin 8-9 viikkoon asti rinnat tosi kipeät, jatkuva jano myös.

 

Noin 16 viikolla pahoinvointi loppui lopulta melkein kokonaan. Niiltä tietymiltä alkoivat alavatsan vihlomiset milloin liikkuessa, milloin paikallaan ollessa. Nyt 20+0, ja selvin "oire" ovat vauvan valtavat potkunyrkkeily treenit, joita nähtävästi harrastaa eniten iltapäivisin. Tuntuu että on nyt jo tulossa ulos, ja ulkoapäinkin potkut näkyvät tosi selvästi. Tästä olin aika yllättynyt, sillä ensimmäistä odottavana odotin näin selvää möyrimistä alkavaksi vasta viikkoja myöhemmin. :)

 

Ensimmäiset kolme kuukautta olivat kamalia, elämäni ylivoimaisesti hirveintä aikaa. Varmaan ne ovat ne muuttuvat hormoonit ja ihan vaan se järkyttävä olotila, jotka yhdessä saivat lähinnä toivomaan että kuolisin ja loppuis se piina. Äkkiä se aika kultaa muistot näköjään, kun nyt tuntuu hassulta että muka oikeasti ajattelin niin. :) Ja eilen ultrassa nähty pienokainen sinetöi kyllä "lopullisesti" sen ihanan mahtavan olon, jonka tämä raskaus nyt minulle aiheuttaa.

 

(Pahoittelut sekavasta tekstistä, näköjään jossain onnenhuuruissa eilisen ultran jäljiltä vieläkin kirjoittelen miten sattuun. :D)

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/23 |
10.04.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olisiko näitä lisää?