Mitä teette siinä tilanteessa, kun taapero ei vain kuuntele?

Meillä on onneksi niin, että mies tekee kotoa käsin töitä, joten voin pyytää häntä avuksi, kun pahin raivo koettelee. Muuten olisin varmaan joutunut tilaamaan tänne pienen pehmustetun kopin. 

Ap

[quote author="Vierailija" time="07.04.2014 klo 21:59"]

Ja ajatus tulevaisuudesta toisen lapsen synnyttyä pelottaa jo nyt!

[/quote]

Niin, ja ihan sama!

Ap

Meillä  on lehmän hermot omaava rauhallinen poika ja tulistakin tulisempi tyttö. Tytöllä kun iski raivari päälle, ei siihen mitkään kontaktin ottamiset auttaneet. Raivosi silmät kiinni ja räkä poskella. Siis esim. jos kiellettiin tekemästä jotain vaarallista, niin neiti veti herneen nenään ihan saman tien. Ei välttämättä ehditty edes toista kertaa kieltää, vaan raivostui heti jos joku kehtäsi häntä komentaa. Ja koska meillä ei raivoamalla saa tahtoaan läpi tai tehdä jotain kiellettyä, emme todellakaan antaneet periksi vaikka raivosikin. Meillä ei auttanut sylissä pitämiset, rauhallisesti puhumiset tms. Piti vain antaa raivota itsekseen: meni vartista tuntiin tapauksesta riippuen. Koomisinta taisi olla näin jälkikäteen, kun tytsi raivostui lomamatkalla ja kieri raivotessaan hotellihuoneen sängyn alle ja huusi siellä tunnin. Sitten puhti loppui ja kun kysyin, että joko helpotti, niin kömpi sängyn alta pois naama turvonneena ja räät vaatteissa. Vastasi, että joo. Sen jälkeen päästiin vasta keskustelemaan, että mikä niin paljon harmitti.

Tämä alkoi helpottumaan vasta puheen kehityksen myötä. Kun ei ollut sanoja ilmaista asiaansa heti, ei temperamentti kestänyt sitä. Nykyisin 3v tyttö kykenee jo ottamaan puhekontaktia vaikka edelleen helposti tulistuva onkin. Moni asia kuitenkin saadaan rauhallisella puheella ohi.

Eli en voi muuta sanoa kuin että aika tekee tehtävänsä, periksi ei saa antaa esim. jos kieltää jonkin vaarallisen tai lyö töista (meillä tyttö raivostuu esim. siitä, että häntä torutaan vaikka hän itse olisi lyönyt  toista). Iän myötä se kuuntelutaito lisääntyy. Poika ollut aina vastaanottavaisempi selityksille/sylissä rauhoittumiselle/keskustelulle ym. Temperamenttikysymys...

Tänään just isoveli sanoi siskolleen, että en mä halua leikkiä sellasen kanssa, joka huutaa. Siihen loppui kiukuttelu ja tyttö sanoi, että en mä enää huuda, leikitään vaan yhdessä. Eli alkaa ymmärtää oman käytöksensä vaikutuksia näin päälle 3v:nä.

Jos meidän taaperon uhma pahenee vielä tuosta, niin tämä äippä on kohta "pälliloman" tarpeessa. Meillä tilanteen tekee vielä haastavammaksi se, että mies on karkeasti laskettuna puolet viikosta töiden takia poissa kotoa. Eli kiitä Ap tosiaan onneasi siitä, että miehesi pystyy olemaan enenmmän jeesaamassa.

-20

[quote author="Vierailija" time="07.04.2014 klo 21:47"]

antaa raivota aikansa ja ottaa sitten syliin

[/quote]ei kauaa kestä, ei kiinnitä mitään huomiota

[quote author="Vierailija" time="07.04.2014 klo 22:11"]

Jos meidän taaperon uhma pahenee vielä tuosta, niin tämä äippä on kohta "pälliloman" tarpeessa. Meillä tilanteen tekee vielä haastavammaksi se, että mies on karkeasti laskettuna puolet viikosta töiden takia poissa kotoa. Eli kiitä Ap tosiaan onneasi siitä, että miehesi pystyy olemaan enenmmän jeesaamassa.

-20

[/quote]

Mä todellakin olen siitä kiitollinen! Äitikin lupasi ottaa lasta yökylään tällä viikolla, mä oon raskauden huonovointisuuden lisäksi sairastellut nyt kuukauden (!), joten alkaa olla vähän voimat loppu tässä. Aina kun edellisestä taudista paranen, tulee uusi.

Ap

Niin ap, toi on ihan normaalia ja aikuisen vaan pitää kestää se kiukku ja raivo ja tehdä asiat niin kuin ne pitää tehdä. Lapsi oppii huomaamaan nopeasti, että et kestä ottaa vastaan hänen raivoaan ja alkaa käyttää tilannetta hyväksi. Ainoa keino tilanteen parantamiseen on se, että kestät hänen raivonsa etkä välttele sitä, että syntyy tilanteita, joissa hän on eri mieltä kuin sinä ja raivostuu siksi, ettei asiat tapahdu niin kuin hän haluaa.

Mä en nyt oikeastaan kaivannut vinkkejä niihin raivareihin, vaan siihen, miten lapseen saa kontaktia silloin, kun hän ei kuuntele (enkä tarkoittanut sillä raivaria). 

Ap

Ennakointi auttaa meillä vieläkin omaehtoisen 4v:n kanssa: "saat laskea vielä yhden laskun ja sitten lähdetään sisälle". Antaa lapsellekin hiukan aikaa totuttautua muutokseen ja leikin lopettamiseen.

Vastaajan nro24 tyttö kuulostaa aivan meidän taaperolta! Jos yrität selittää tai ottaa kontaktia, niin raivo vain yltyy ja räkää riittää. Olen huomannut, että tilanne menee paljon nopeammin ohi, kun ei suo yhtään ylimääräistä huomiota raivarikohtauksen tullen.

Helpottavaa kuulla, että löytyy muitakin lapsia, joilla on ottanut uhma noin "tiukille". Tähän asti hävettänyt muskarissa, jumpassa ja kerhossa, kun ei ole sattunut muita yhtä kiukkuisia lapsia samoihin ryhmiin.

-20

[quote author="Vierailija" time="07.04.2014 klo 22:17"]

Ennakointi auttaa meillä vieläkin omaehtoisen 4v:n kanssa: "saat laskea vielä yhden laskun ja sitten lähdetään sisälle". Antaa lapsellekin hiukan aikaa totuttautua muutokseen ja leikin lopettamiseen.

[/quote]

Tuota mä paljon yritän tehdä, mutta kun ongelmana on usein se, ettei taapero yksinkertaisesti kuuntele, mitä hänellä sanotaan, vaan hälisee. Silloin tulee liian usein karjaistua. Joskus kyllä kuuntelee, ja kyllä se auttaa. Mä varoitan yleensä kaikista siirtymistä ennakkoon.

Mutta sullehan on ap sanottu jo mitä tehdä kun lapsi ei kuuntele. Jos olet sanonut kerran, että nyt on aika lopettaa leikki, eikä mitään tapahdu ja laskeudut lapsen tasolle naaman eteen ja sanot, nyt on aika lopettaa leikki (koska on aika tulla syömään), ja mitään ei tapahdu, niin sitten kaappaat sen lapsen kainaloon ja viet sen sinne ruokapöytään istumaan. 

Lapsen ei voi odottaa kuuntelevan ja toimivan, jos vanhempi esim. toisesta huoneesta huutelee jotain. Jos olet lapsen edessä lapsen tasolla ja yrität puhua, ja lapsi siinä huutelee älämölöä, joka peittää kokonaan äänesi, niin sitten taustalla voi olla jotain ihan oikeeta häikkää. Oletko ihan varma, että kyse on siitä, että lapsi ei kuuntele vai siitä, että lapsi ei toimi niin kuin haluat? Ne on kaksi hyvin eri asiaa ja niihin on ihan eri ratkaisut.

[quote author="Vierailija" time="07.04.2014 klo 22:29"]

Mutta sullehan on ap sanottu jo mitä tehdä kun lapsi ei kuuntele. Jos olet sanonut kerran, että nyt on aika lopettaa leikki, eikä mitään tapahdu ja laskeudut lapsen tasolle naaman eteen ja sanot, nyt on aika lopettaa leikki (koska on aika tulla syömään), ja mitään ei tapahdu, niin sitten kaappaat sen lapsen kainaloon ja viet sen sinne ruokapöytään istumaan. 

Lapsen ei voi odottaa kuuntelevan ja toimivan, jos vanhempi esim. toisesta huoneesta huutelee jotain. Jos olet lapsen edessä lapsen tasolla ja yrität puhua, ja lapsi siinä huutelee älämölöä, joka peittää kokonaan äänesi, niin sitten taustalla voi olla jotain ihan oikeeta häikkää. Oletko ihan varma, että kyse on siitä, että lapsi ei kuuntele vai siitä, että lapsi ei toimi niin kuin haluat? Ne on kaksi hyvin eri asiaa ja niihin on ihan eri ratkaisut.

[/quote]

Joo, minulle on sanottu aika monta asiaa tässä ketjussa, mutta tosiaan, en kaivannut neuvoa siitä, miten toimia raivareiden kanssa.

Kyse ei ole siitä, että huutelen (tai mieheni huutelee) toisesta huoneesta, tai että lapsi ei vain tee, niin kuin pyydetään, vaan siitä, ettei häneen saa kontaktia. Ja mitään häikkää ei ole, lapsi on kehittynyt ihan normaalisti ja puheessa on huomattavasti edellä.

Ap

[quote author="Vierailija" time="07.04.2014 klo 22:12"]

[quote author="Vierailija" time="07.04.2014 klo 21:47"]

antaa raivota aikansa ja ottaa sitten syliin

[/quote]ei kauaa kestä, ei kiinnitä mitään huomiota

[/quote]

Meidän tytöllä parhaimmillaan 45 minuuttia. Että aika tulisieluinen tyttö on. 

Aika auttoi ja vanhempien looginen toiminta. Mä oon myös lähtenyt tilanteesta. Sanonut, että nyt en halua katsella kiukkua, mennyt tekemään omia hommia. Jossain vaiheessa rauhoittuu itsekseen ja tulee syliin, sitten jutellaan ja silitellään tilanne läpi ja jatketaan hommia. Silloin kun on raivareissaan, ei kyllä auta mikään. Parempi vaan, ettei mene hämmentämään lisää. Jos leikkii eikä tee niin kuin käsketään, vaikka periaatteessa olis pakko, leikit lähtee jäähylle. jne jne. 

Huh, no meidän lapsen raivarit on kyllä pientä 45 minuutin rinnalla! On ollut tähän mennessä aika rauhallinen kaveri, mutta itsepäinen kyllä on.

Ap

Jos oikeesti ei saa kontaktia lapseen, eli lapsi ei millään tavalla tunnu huomaavan, että hänelle puhutaan, ei vastaa katseeseen tai reagoi siihen, että hänen lähelleen tullaan ja laskeudutaan hänen tasolleen, silloin on jotain häikkää. Kannattaa puhua asiasta neuvolassa.

Meillä lievästi autistiselle lapselle ainoa konsti saada kontaktia oli kirjaimellisesti ottaa korvista kiinni ja ensin komento "katso minuun".  Vasta, kun poikaan sai katsekontaktin, meni jotain perillekin. Joutuu tosin käyttämään vieläkin välillä ja jätkällä ikää kohta 8v. Nykyään ei tosin tartte ottaa poskista kiinni. Riittää kun kumarrun lähemmäs ja käsken katsoa. :D 

Ellei nyt sit ehtinyt vaiheeseen raivo tai offline. Sit ei auttanut mikään. Jätkä joko vaan raivos aikansa tai makas liikkumatta tuijottaen kattoon. 

Isompana on oppinut hallitsemaan jonkinverran raivokohtauksia itse ja tuntuu napsauttavan aivonsa offlinetilaan ennen sitä. Mut ei paljon auta, jos tarttis jotain tehdä, kun yks ei oo samalla planeetalla ensinkään... 

38

Annoin kaiken periksi, nyt 2,5v prinsessa joka tottelee käskyjä, mutta osoittaa myös oman tahtonsa asioihin ja kyllä tekee pyydetyt asiat näitsti hetken kuluttua, kunhan vain pyydän asiaa uudelleen!

Katoppa Ap telkusta Supernannya, se tietää lastenhoidosta kaiken. ;)