Lue keskustelun säännöt.
Pitääkö kukaan muu täällä pienestä nälän tunteesta?
29.11.2020 |
Olen laihduttanut aikanani ja tuntenut nälkääkin. Opin pitämään tunteesta, että vstsalaukku on tyhjä. Siis kerrassaan koukuttava olo!
Kiljuva nälkä erikseen, sitä harvoin edes tunnen, mutta pieni vatsan murina on vain mukava olo.
Muita?
Kommentit (27)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä pidän näläntunteesta. Niin kauan kun verensokeri ei laske liikaa tuntuu hyvältä. Sokerit jos tipahtaa liian alas, alkaa tärinä ja pahoinvointi, mut sellanen pieni mahanmurina on tunteena tosi hyvä.
Kun lopetin tupakanpolton, niin nautin siitä kun päivät kului niin hitaasti. Nauratti oma tupakantuska, ja sen tajuaminen, ettei se tupakka suuhun itsestään mene, joten ei ollut mitään hätää lopettamisen kanssa.
Kyllä! Pidän ruokailuvälejä pitkinä, että ehtii tulla kunnolla nälkä. Syön vain sen verran että nälkä lähtee, inhoan liian täyden vatsan tunnetta. Voin olla symättä yö mukaanlukien helposti 16-20 h, eikä tule huono olo, päänsärky tai mitään. Kai tämäkin joku syömishäiriö on?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä! Pidän ruokailuvälejä pitkinä, että ehtii tulla kunnolla nälkä. Syön vain sen verran että nälkä lähtee, inhoan liian täyden vatsan tunnetta. Voin olla symättä yö mukaanlukien helposti 16-20 h, eikä tule huono olo, päänsärky tai mitään. Kai tämäkin joku syömishäiriö on?
Ei ole syömishäiriö, vaan ihan luontaista syömistä.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä! Pidän ruokailuvälejä pitkinä, että ehtii tulla kunnolla nälkä. Syön vain sen verran että nälkä lähtee, inhoan liian täyden vatsan tunnetta. Voin olla symättä yö mukaanlukien helposti 16-20 h, eikä tule huono olo, päänsärky tai mitään. Kai tämäkin joku syömishäiriö on?
Sama täällä, inhoan täytyä vatsaa ja esim ilta on heti pilalla, mikäli syön päivällisellä liikaa, sillä olo on tukala! En ole ajatellut että olisi mitään syömishäiriötä kylläkään, koska paino on normaalirajoissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ruokaa kirjoitti:
En tykkää. En laisinkaan. Se on ahdistavaa. Ja siksi juon todella paljon teetä, koska inhoan nälkää ja pelkään lihomista. Ja tiedän kyllä, että liika on liikaa kaikessa, mutta mitä isoon nälkään tulee sellaiseen jota ei voi teen juonnillakaan päihittää, auttaa se kuitenkin sen verran, että pysyn järjissäni odottaessa oikeaa ruokaa
Jännä että minäkin kittaan teetä muki tolkulla😅
Mutta ennemminkin siksi että se pitkittää sitä ihanaa pienen nälän tunnetta, kun vatsa on tyhjä, tai siellä ei ainakaan ole mitään kiinteää ruokaa.
Enpä oikeastaan. Ja kun mulla se menee sit huomaamatta siihen, että yhtäkkiä onkin ihan hirveä nälkä niin että mahaan sattuu ja tuntuu ettei syöminenkään auta enää siinä vaiheessa. Kun sitä ensin ajattelee että joo nyt on vähän nälkä, syön kohta, ja sit tajuat että on menny vaikka kuinka monta tuntia ja et oo vieläkään syönyt mitään...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minussa on varmaan joku vika, kun en tunne mitään kiljuvia tai edes huutavia nälkiä. Vatsa saattaa murista joo, mutta kun juo kupin pari teetä, se on taas muutaman tunnin ihanasti hiljaa, mutta tyhjä.
Joskus olin vahingossa syömättä koko päivän, eikä laskenut verensokerit tai tullut mitään tärinöitä tsi hulluuskohtauksia.
Syön yleensä 3 kertaa päivässä, pieniä annoksia (koska täysi vatsa on kamala tunne) ja juon teetä/kahvia/vettä välillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä! Pidän ruokailuvälejä pitkinä, että ehtii tulla kunnolla nälkä. Syön vain sen verran että nälkä lähtee, inhoan liian täyden vatsan tunnetta. Voin olla symättä yö mukaanlukien helposti 16-20 h, eikä tule huono olo, päänsärky tai mitään. Kai tämäkin joku syömishäiriö on?
Ei ole syömishäiriö, vaan ihan luontaista syömistä.
Ihmiset on vieraantuneet normaalista nälän tunteesta. Syödään muutaman tunnin välein ja napostellaaan päälle. En kyllä voisi kuvitella syöväni 3-4h välein kuten virallisissa ravitsemussuosituksissa kehotetaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmiset siis pyrkivät välttämään epämukavaa oloa. Lihaville epämukavaa on nälkä ja laihoille täysi vatsa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä! Pidän ruokailuvälejä pitkinä, että ehtii tulla kunnolla nälkä. Syön vain sen verran että nälkä lähtee, inhoan liian täyden vatsan tunnetta. Voin olla symättä yö mukaanlukien helposti 16-20 h, eikä tule huono olo, päänsärky tai mitään. Kai tämäkin joku syömishäiriö on?
Ei ole syömishäiriö, vaan ihan luontaista syömistä.
Ihmiset on vieraantuneet normaalista nälän tunteesta. Syödään muutaman tunnin välein ja napostellaaan päälle. En kyllä voisi kuvitella syöväni 3-4h välein kuten virallisissa ravitsemussuosituksissa kehotetaan.
Kyllä minä voisin, ja joskus syönkin, mutta se on sellaista närppimistä, tai teen lipittämistä, että vatsalaukku on puolityhjä vähintään koko ajan.
En minä mitään pätkäpaastoa jaksa viritellä tietoisesti, siinähän menee hyvä nälkä pilalle kun joutuu ketoosiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos on pitkään syömättä, elimistö alkaa korjata itseään. Se ei ole huuhaata, vaan tosiasia.
Itsekin olen tällä hetkellä pitkällä paastolla, eikä se ole vaikeaa, kun on ensin totuttanut elimistön lyhyisiin paastoihin.
Se, että siitä tunteesta nauttii, johtuu ehkä erilaisten hormonien toiminnasta. Hyvien hormonien, kuten kasvuhormonin määrä nousee, ja huonon hormonin, eli insuliinin määrä laskee.
Vierailija kirjoitti:
Jos on pitkään syömättä, elimistö alkaa korjata itseään. Se ei ole huuhaata, vaan tosiasia.
Itsekin olen tällä hetkellä pitkällä paastolla, eikä se ole vaikeaa, kun on ensin totuttanut elimistön lyhyisiin paastoihin.
Se, että siitä tunteesta nauttii, johtuu ehkä erilaisten hormonien toiminnasta. Hyvien hormonien, kuten kasvuhormonin määrä nousee, ja huonon hormonin, eli insuliinin määrä laskee.
Minä olin pätkäpaastolla puoli vuotta. Hiukset lähtivät päästä niin lopetin. Keho ilmeisesti korjasi hiukset pois. Siirryin syömään 3-5 kertaa päivässä pieniä annoksia ja hiukset kasvoivat takaisin, onneksi.
En suosittele pätkäpaastoa kenellekään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on pitkään syömättä, elimistö alkaa korjata itseään. Se ei ole huuhaata, vaan tosiasia.
Itsekin olen tällä hetkellä pitkällä paastolla, eikä se ole vaikeaa, kun on ensin totuttanut elimistön lyhyisiin paastoihin.
Se, että siitä tunteesta nauttii, johtuu ehkä erilaisten hormonien toiminnasta. Hyvien hormonien, kuten kasvuhormonin määrä nousee, ja huonon hormonin, eli insuliinin määrä laskee.
Minä olin pätkäpaastolla puoli vuotta. Hiukset lähtivät päästä niin lopetin. Keho ilmeisesti korjasi hiukset pois. Siirryin syömään 3-5 kertaa päivässä pieniä annoksia ja hiukset kasvoivat takaisin, onneksi.
En suosittele pätkäpaastoa kenellekään.
Minulle kävi pätkäpaastolla hiuksille juuri päinvastoin.
Söitkö tarpeeksi proteiinia?
En tykkä, kun alkaa kerää ilmaa ja vatsa vaivaa sitten koko loppupäivän vaikka söisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on pitkään syömättä, elimistö alkaa korjata itseään. Se ei ole huuhaata, vaan tosiasia.
Itsekin olen tällä hetkellä pitkällä paastolla, eikä se ole vaikeaa, kun on ensin totuttanut elimistön lyhyisiin paastoihin.
Se, että siitä tunteesta nauttii, johtuu ehkä erilaisten hormonien toiminnasta. Hyvien hormonien, kuten kasvuhormonin määrä nousee, ja huonon hormonin, eli insuliinin määrä laskee.
Minä olin pätkäpaastolla puoli vuotta. Hiukset lähtivät päästä niin lopetin. Keho ilmeisesti korjasi hiukset pois. Siirryin syömään 3-5 kertaa päivässä pieniä annoksia ja hiukset kasvoivat takaisin, onneksi.
En suosittele pätkäpaastoa kenellekään.Minulle kävi pätkäpaastolla hiuksille juuri päinvastoin.
Söitkö tarpeeksi proteiinia?
Omasta mielestäni kyllä, mutta kun söin vain yhden/kaksi aterian päivässä, käytännössä kaikkia ravintoaineita oli todella hankala saada koska kerralla ei vaan uppoa niin paljon ruokaa.
Ei minua häiritse se nälkä itsessään. Ainoastaan kova murina ottaa päähän esim jossain ihmistenilmoilla.
En tykkää. En laisinkaan. Se on ahdistavaa. Ja siksi juon todella paljon teetä, koska inhoan nälkää ja pelkään lihomista. Ja tiedän kyllä, että liika on liikaa kaikessa, mutta mitä isoon nälkään tulee sellaiseen jota ei voi teen juonnillakaan päihittää, auttaa se kuitenkin sen verran, että pysyn järjissäni odottaessa oikeaa ruokaa