hävettää puhua mutisten ja hiljaa, hävettää puhua kovempaa pyydettäessä
miksi mä olen tämmöinen ujo hissukka lurjus? kuulin samaisesta asiasta kouluaikoina niin paljon, että jotenkin käperryin kuoreeni, ja tänäkin päivänä jaksan ajatella,ettei ketään kuitenkaan kiinnosta sanomiseni, vaikka itsessänihän vika on. kavereita ei nykyisellään juuri ole(niiden vähäisten kanssa ei ongelmaa), tullut tämä asia ilmi taas kun muutaman vuoden käynyt lääkärillä joka silminnähden hermostuu siihen, ettei kuule mitä paniikissa yritän mutista. kertoo siitä suoraan.huoh,minut on kai luotu yksineläjäksi, lurjukseksi.
Kommentit (4)
Voisitko kirjoittaa lapulle kun olet menossa lääkäriin?
Puhu ääneen. Sori vaan mutta piipittäjät ärsyttää. Ja kyllä, osaan samaistua ujouteen, vieraammassa seurassa on vaikea saada puhuttua, punastelen. On parikin tuttua, jotka jatkuvasti vinisevät miten ikävää kun ihmiset käskee puhua ääneen. Ei mene kaaliin, että on tosi ärsyttävää kysellä, anteeksi en nyt kuullut, anteeksi mitä sanoitkaan. Lopulta sanoo vaan kaikkeen "joo" kun ei saa toistopyyntelystä huolimatta selvää ja tuntee itsensä homekorvaksi. Ehkä niitä ystäviäkin saisi, jos ne kuulisivat mitä niille puhut... Oikeasti, minua ainakin kiinnostaa mitä keskustelukumppani minulle sanoo. Jos sinusta tuntuu ettei ketään kiinnosta mitä sanot niin mietipä vaikuttaako kuitenkin keskustelukumppanistasi siltä ettei sinua kiinnosta puhua hänelle, jos et puhu ääneen.
Mikset vain yksinkertaisesti käytä sitä kuuluvaa, selkeätä puhetapaa silloin kun sinun on ilmaistava tärkeitä asioita? Katso silmiin, puhu rauhallisesti.
Hävettää kun pitää pyytää ihmisiä toistamaan sanomaansa koska minä kärsin tinnituksesta.