isovanhempien välinpitämättömyys

Meillä asuu isovanhemmat ihan lähellä, eikä kiinnosta ensimmäisen lapsenlapsen näkeminen. Pullo on tärkeämpi. Luonnollisesti mekin haluamme isovanhempien käyvän täällä selvinpäin. Joten harvemmin näkyy, reilu peli näköjään. Kuten nro. 19 tuossa ylempänä kommentoi, mahtavaa mummia pitää esittää sitten muiden läsnäollessa ("meitä voi sitten pyytää aina apuun, kun noin lähellä asutaan!" ja oikeasti sitä apua ei voi pyytää) oikein viimeisen päälle filmataan että kaikki uskoisi mummon olevan apuna koska vaan. Kyllä se on siis meillä ainakin nähty, että ei isovanhempia kiinnosta. Onneksi on olemassa toinen mummola, johon on aina meidän porukka tervetullutta, ja ei tarvi pelätä missä kunnossa siellä on vastaanottokomitea. Ja apua tarjoavat kovasti, ei vaan tohdita oikein pyytää...

Mekään ei olla tekemisissä miehen vanhempien kanssa, koska heitä ei kiinnosta. Miestä harmittaa, etteivät näe lastamme koskaan itse yritän ymmärtää heitä.

Nro 18 vielä.

Miksi alapeukutukset?

Sinulle 21.

Meidän tapauksessa lasten isää ei harmita ollenkaan se, etteivät hänen vanhempansa ole näistä nuorimmaisista lapsenlapsista kiinnostuneita.

[quote author="Vierailija" time="03.04.2014 klo 14:06"]

Meillä isovanhemmat kyllä menettävät koska kyllä kiinnostusta silloin löytyy kun on jotkut kissanristiäiset ja lapsenlapsia halutaan esitellä muulle suvulle ja esittää mahtavaa mummia. Lapset on ihan pihalla käytöksestä ja se on noloa.

[/quote]

Kiinnostus ei ole aitoa, vaan esittämistä muulle suvulle. He eivät siis todellisuudessa menetä mitään, kunhan esittävät.

[quote author="Vierailija" time="03.04.2014 klo 13:19"]

[quote author="Vierailija" time="03.04.2014 klo 13:12"]

Te jotka alapeukutitte viestiäni,kertokaahan miksi?

-3

[/quote]

Isä on perheissä varavanhempi...isän vanhemmat varaisovanhempia. Ihan yleisellä tasolla, miksi näin on monissa perheissä, että äidin vanhemmat menee isän vanhempien edelle.

[/quote]

en ehtinyt vielä lukea koko ketjua, mutta meillä(kin) on näin, ja tämä ei kyllä ole mikään minun tahtoni, vaan käytännön sanelema pakko, että jonkun on tosiaan hoidettava lapset (minun ja hätätapauksissa minun äitini) kun taas toiset voivat tehdä mitä lystäävät (mies+vanhempansa). .. no kyllä mies nyt osallistuu, mutta ei hän sellaista kokonaisvaltaista vastuuta ota, ei hän mieti miten lasten kesälomat järjestetään tai ehtiikö hän hakea lapset tarhasta tai voiko hän ottaa viikonloppuvuoroja töissä jne...minä mietin ja tulevassa eläkekertymässäni näen...

Vanhempansa saapuvat kyllä synttäreille, että ihan niin paha ei ole tilanne heidänkään suhteen, mutta ei heillä kyllä kiinnostusta lasten elämään ole, saati että antaisivat jotain hoitoapua joskus (ei mun tarvitse eikä kuulu, sehän on äidin tehtävä hoitaa mukulansa - asenne)

juuri olen tässä pohtinut, että ero miehestä kenties helpottaisi elämääni, koska eron tullen mies ja nämä appivanhemmat taatusti pohtisivat mustasukkaisina, etteivät halua "luopua oikeuksistaan" lapsiin ja alkaisivatkin yht'äkkiä innolla viettää aikaa heidän kanssaan ja pohtia niitä kesälomia, viikonloppuja ja koulusta hakemisia ihan uudella tapaa.. (tai sitten ei)

[quote author="Vierailija" time="03.04.2014 klo 13:32"]

[quote author="Vierailija" time="03.04.2014 klo 13:24"]

Sen ajan ihmisiä, että lapset oli lähinnä välttämätön paha, joita oli vaan oltava. Tai lapset ovat vaan lapsia, ei jotakin joita pitää palvoa.

[/quote]

Kun omaa lapsuuttani mietin, niin tämä sanomasi piti paikkansa vanhempieni tavassa "hoitaa" omia lapsiaan. Ja näemmä sama tyyli ja asenne jatkuu omiin lapsenlapsiin saakka.

Voin kyllä lyödä isostakin summasta vetoa, että sitten kun en enää kutsu vanhempiani kylään syystä ja ilman syytä, sitten tullaan puhelinlankoja pitkin. Jo nyt on äidilleni äärettömän tärkeää, ettei anoppini ruokaile meillä jouluaattona tai vapunpäivänä. Äiti itse ei paikalle suvaitse saapua, mutta ei sitä saisi muutkaan tehdä.

6

[/quote]

Täh??? siis onko äitisi jotenkin simppeli??? eihän hän nyt voi alkaa sanella tai määräillä kuka sinun ruokapöydässä istuu? tai ketä kutsut kylään. Eivätkö anoppisi ja äitisi tule toimeen keskenään?

[quote author="Vierailija" time="03.04.2014 klo 13:32"]

[quote author="Vierailija" time="03.04.2014 klo 13:30"]

OT, miksi kaikki aina kirjoittavat, että isovanhemmat tuossa menettää enemmän... Mitä ne muka menettää, jos niitä ei kiinnosta? Ei mitään, päinvastoin.

[/quote]

Niinpä. Vielä puuttuu tuuban länkytys yksinäisestä vanhuudesta.

[/quote]

Hyvää yksinäistä vanhuutta sinulle! Toivottavasti ei kukaan tule vahingossa katsomaan sinua ja ehkä soittamaan tuubaa.. ;)))))

[quote author="Vierailija" time="03.04.2014 klo 12:57"]

Pitänee ehkä sopeutua ajatukseen, että näin on.

Millaiset välit teillä oli vanhempiinne lapsena ja millaiset nyt?

[/quote]

Niin, millaiset välit ovat teillä teidän vanhempienne kanssa???

[quote author="Vierailija" time="03.04.2014 klo 12:46"]

Mitä voisi tehdä, kun isovanhemmat eivät välitä lapsenlapsistaan?

Miksi isovanhempien pitäsi välittää lapsenlapsistaan? Sen takia että mamma ja isukki pääsisivät viettämään lapsivapaata? Isovanhemmat ovat kasvatustyönsä tehneet, ei heillä ole mitään velvollisuutta välittää sinun pennuistasi.

Nrolle 28: mamma ja isukki eivät tarvitse lapsivapaata, siitä tässä ei ole kysymys.

Lapselle voi kertoa totuuden että isovanhemmat ei vaan välitä että toiset ihmiset on sellaisia.

Vaikea sitä on selittää, mutta pakko. Mun miehen vanhemmat on hylänneet mieheni niin ei niitä lapsenlapsikaan kiinnosta vaikka se mahdollisuus heille annettiin.

Samoin isäni minut ja meillä vain yksi rakastava mummo ja kun mummo kuolee niin ei ole ketään.

[quote author="Vierailija" time="03.04.2014 klo 13:32"]
[quote author="Vierailija" time="03.04.2014 klo 13:30"]
OT, miksi kaikki aina kirjoittavat, että isovanhemmat tuossa menettää enemmän... Mitä ne muka menettää, jos niitä ei kiinnosta? Ei mitään, päinvastoin.
[/quote]
Niinpä. Vielä puuttuu tuuban länkytys yksinäisestä vanhuudesta.
[/quote]
No, yksinäinen vanhuus niille kyllä tulee, kun kaverit alkavat ympäriltä kaatua. Omat appivanhempani esimerkiksi ovat jo heränneet tähän ja jälkipolvet ovat alkaneet kiinnostaa enemmän. Ikävä, että lapsia ei näin lähes aikuisina enää niin valtavasti kiinnosta. Silloin kun olisi kiinnostanut, isovanhemmat olivat kaiken aikaa poissa matkoilla ja harrastuksissa.

Ensin ei ole kiinnostaneet omat lapset eivätkä lapsenlapset, mutta nyt kun on alkanut tulla ikää ja vaivoja, niin on alkanut syyllistäminen kun ei käydä ja välitetä. Kun lapset olivat vielä pieniä, huusivat suoraan ettei saa häiritä eikä vaivata, mitään hoitoapua ei ole ikinä edes pyydettykään.

Jos joskus joutuvat johonkin hoitokotiin yms. , niin sitten varmaan ihmetellään miten on kamalia lapsia kun eivät välitä ja käy hoitamassa vanhempiaan.

[quote author="Vierailija" time="03.04.2014 klo 18:03"]

Ensin ei ole kiinnostaneet omat lapset eivätkä lapsenlapset, mutta nyt kun on alkanut tulla ikää ja vaivoja, niin on alkanut syyllistäminen kun ei käydä ja välitetä. Kun lapset olivat vielä pieniä, huusivat suoraan ettei saa häiritä eikä vaivata, mitään hoitoapua ei ole ikinä edes pyydettykään.

Jos joskus joutuvat johonkin hoitokotiin yms. , niin sitten varmaan ihmetellään miten on kamalia lapsia kun eivät välitä ja käy hoitamassa vanhempiaan.

[/quote]

Amen to this!

Joku aiempi ketjussa

Mika kasvatustyon velvoite? Ma en kertakaikkiaan ymmarrata tata "ovat jo velvoitteensa tehneet". Ei kai lapsensa rakastaminen ole velvoite? Eiko sita rakasta omaa aikuista lastaan niin etta myos hanen perhe kiinnostaisi? Koska saa lopettaa lapsensa rakastamisen sen sitten? Aivan todella kummallinen katsontakanta.

[quote author="Vierailija" time="03.04.2014 klo 13:24"]

Sen ajan ihmisiä, että lapset oli lähinnä välttämätön paha, joita oli vaan oltava. Tai lapset ovat vaan lapsia, ei jotakin joita pitää palvoa.

[/quote]

Ei se niin mene, että ennen vanhaan lapset olis ollet vain välttämätön paha. Olen syntynyt 60-luvun puolella, ja mun toiset isovanhemmat piti lapsia tosi tärkeinä, vaikka olivat silloin jo yli 50 v. Mummi luki lasten kehitystä ja hoitoa käsitteleviä kirjoja. Meilla oli tosi läheiset välit. Mutta ei kaikilla ole näin. Mun lasten isän puolen vanhemmat ei koskaan ole olleet kiiinnostuneet lapsenlapsista, paitsi sitten sukujuhlissa on pitänyt esittää...

[quote author="Vierailija" time="03.04.2014 klo 14:06"]

Meillä isovanhemmat kyllä menettävät koska kyllä kiinnostusta silloin löytyy kun on jotkut kissanristiäiset ja lapsenlapsia halutaan esitellä muulle suvulle ja esittää mahtavaa mummia. Lapset on ihan pihalla käytöksestä ja se on noloa.

[/quote]

Suurin osa isovanhemmista ei tee noin, vaikka miniät yrittävät jatkuvasti aiheesta länkyttää. Olen ollut viime vuosina kymmenissä suku- ja perhejuhlissa, eikä yhdessäkään yksikään isoäiti ole tehnyt noin. Ei tätini, jolla ei ole lapsenlapsiin mitään yhteyttä eikä äitini, joka käytännössä hoitaa siskoni lapsia 2 pv/vko, koska osa-aikahoitopaikkaa oli hankala saada. Nykypäivän isovanhemmilla on niin paljon muutakin kuin lastenlapset ja jos oikei muistelette, niin niillä jännittävillä isovanhemmilla oli samoin jo teidän lapsuudessanne. Vain ressukat mummot jäi roikkumaan taaperoihin.

[quote author="Vierailija" time="03.04.2014 klo 17:09"][quote author="Vierailija" time="03.04.2014 klo 13:32"] [quote author="Vierailija" time="03.04.2014 klo 13:30"] OT, miksi kaikki aina kirjoittavat, että isovanhemmat tuossa menettää enemmän... Mitä ne muka menettää, jos niitä ei kiinnosta? Ei mitään, päinvastoin. [/quote] Niinpä. Vielä puuttuu tuuban länkytys yksinäisestä vanhuudesta. [/quote] No, yksinäinen vanhuus niille kyllä tulee, kun kaverit alkavat ympäriltä kaatua. Omat appivanhempani esimerkiksi ovat jo heränneet tähän ja jälkipolvet ovat alkaneet kiinnostaa enemmän. Ikävä, että lapsia ei näin lähes aikuisina enää niin valtavasti kiinnosta. Silloin kun olisi kiinnostanut, isovanhemmat olivat kaiken aikaa poissa matkoilla ja harrastuksissa.[/quote]

Olen töissä palvelutalossa eikä täällä todellakaan käy niitä lapsenlapsia katsomassa isovanhempia! Turha väittää, että lasten hoitamisesta saa palkaksi onnelliset vanhuuden suvun keskellä. Melkein päinvastoin: jos on aikanaan elämänsä lapsenlapsille uhrannut, on palkkana pankkikortin tunnareitten varastaminen ja tilin tyhjeneminen sen lapsenlapsenn tarpeisiin.

Mun äiti on sanonut ihan suoraa, että pojan lapsiin ei kannata kiintyä. Jos tulee ero, vie miniä lapset ja siihen loppuu se isoäitiys, viikonloppuvierailut ja yökyläilyt. Nähty äitini tuttavapiirissä turhan usein. Oma tyttären lapsien kanssa suhde säilyy aikuisuuteen, vaikka tytär eroaisi.

No huh, onpa äidilläsi erikoinen katsantokanta asiaan!