Hs: 4 askelta ystävyyteen

1. Tervehdi.

2. Esittele itsesi.

3. Pyydä kahville.

4. Anna puhelinnumerosi.

Ei muuten toimi.

no toimii, mutta tuo on tosi yksinkertaistettu malli

Totta kai se toimii. Kavereita saa kun pysäyttää vaan rohkeasti kadulla ohi kulkevia ihmisiä, avaa suunsa ja sanoo: "Moi, olen Minttu-Santeri. Mentäiskö joku päivä vaikka kahville? Numeroni on 040xxxxxxx".

No seks, only friends?

Eivät nuo olleet ne askelet.

Oliskohan ollut, että lähde tekeminen edellä ja saatat saada sivussa ystävän. Vaikka itsetunto laskenut, yritä olla ajattelematta ettei seuraasi haluta.

Vierailija kirjoitti:

Eivät nuo olleet ne askelet.

Oliskohan ollut, että lähde tekeminen edellä ja saatat saada sivussa ystävän. Vaikka itsetunto laskenut, yritä olla ajattelematta ettei seuraasi haluta.

Ei toimi. Tai toimii varmasti joillakin, jotka on luonnonlahjakkuuksia ja saisi kavereita muutenkin. Toiset jää yksin. 

Tulkitsen jutun pääpointin näin rautalangasta väännettynä.

Mieti mitä mieluiten tekisit niiden ystävien kanssa. Olet kiinnostunut leffoista ja menisitte leffaan ja puhuisitte niistä sitten. Toiminta: liity leffakerhoon. Ei sillä ajatukselle, että nyt on ystävän pakko löytyä, vaan että olet omalla osaamisalueellasi, jossa osaat keskustella asiasta, ei tarvi kehittää small talkia. Jos hyvin käy niin ystävystyt jonkun kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Tulkitsen jutun pääpointin näin rautalangasta väännettynä.

Mieti mitä mieluiten tekisit niiden ystävien kanssa. Olet kiinnostunut leffoista ja menisitte leffaan ja puhuisitte niistä sitten. Toiminta: liity leffakerhoon. Ei sillä ajatukselle, että nyt on ystävän pakko löytyä, vaan että olet omalla osaamisalueellasi, jossa osaat keskustella asiasta, ei tarvi kehittää small talkia. Jos hyvin käy niin ystävystyt jonkun kanssa.

Mutta mitä sitten, kun kalenteri on täynnä leffakerhon iltoja ja muita mieluisia harrastuksia, mutta kavereita ei näy eikä kuulu? Joiltain ystävystyminen sujuu kuin itsestään, kunhan vaan pääsee sopivan ihmisen kanssa puhe-etäisyydelle, mutta toiset ei osaa ystävystymisen jaloa taitoa. Kuuluiko Hesarin artikkeli siihen joukkoon, joka ei otsikosta huolimatta tarjonnut mitään apuja siihen, miten kavereita oikeasti saadaan? 

kohta kolme voisi olla

ANNA RUOKAA

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tulkitsen jutun pääpointin näin rautalangasta väännettynä.

Mieti mitä mieluiten tekisit niiden ystävien kanssa. Olet kiinnostunut leffoista ja menisitte leffaan ja puhuisitte niistä sitten. Toiminta: liity leffakerhoon. Ei sillä ajatukselle, että nyt on ystävän pakko löytyä, vaan että olet omalla osaamisalueellasi, jossa osaat keskustella asiasta, ei tarvi kehittää small talkia. Jos hyvin käy niin ystävystyt jonkun kanssa.

Mutta mitä sitten, kun kalenteri on täynnä leffakerhon iltoja ja muita mieluisia harrastuksia, mutta kavereita ei näy eikä kuulu? Joiltain ystävystyminen sujuu kuin itsestään, kunhan vaan pääsee sopivan ihmisen kanssa puhe-etäisyydelle, mutta toiset ei osaa ystävystymisen jaloa taitoa. Kuuluiko Hesarin artikkeli siihen joukkoon, joka ei otsikosta huolimatta tarjonnut mitään apuja siihen, miten kavereita oikeasti saadaan? 

Ei kavereita saada, vaan parhaimmassa tapauksessa sinussa on jotain on hyötyä muille. Ympärillesi lyöttäytyy ihmisiä, jotka pysyvät siinä ja kohtelevat sinua hyvin niin kauan kun sinusta on heille hyötyä.

Leffakerhosta löytyy kaveri, jos leffakerhossa on henkilö joka haluaa tulla kyydissäsi sinne kerhoon. Jos sinulla ei ole autoa tai kukaan ei tarvitse kyytiä sinun seuraasi ei leffakerhon ulkopuolella tarvita. Jos leffakerhossa on ihminen, joka rakastaa mökkeilyä ja kuulee, että sinulla on Lapissa mökki, hän ystävystyy kanssasi, koska ajattele, että ystävystymällä sinuun voisi myöhemmin mökkeillä siellä sinun mökilläni jne.

Mitä enemmän osaat markkinoida itsestäsi hyväksikäytettäviä asioita, sen enemmän saat ystäviä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tulkitsen jutun pääpointin näin rautalangasta väännettynä.

Mieti mitä mieluiten tekisit niiden ystävien kanssa. Olet kiinnostunut leffoista ja menisitte leffaan ja puhuisitte niistä sitten. Toiminta: liity leffakerhoon. Ei sillä ajatukselle, että nyt on ystävän pakko löytyä, vaan että olet omalla osaamisalueellasi, jossa osaat keskustella asiasta, ei tarvi kehittää small talkia. Jos hyvin käy niin ystävystyt jonkun kanssa.

Mutta mitä sitten, kun kalenteri on täynnä leffakerhon iltoja ja muita mieluisia harrastuksia, mutta kavereita ei näy eikä kuulu? Joiltain ystävystyminen sujuu kuin itsestään, kunhan vaan pääsee sopivan ihmisen kanssa puhe-etäisyydelle, mutta toiset ei osaa ystävystymisen jaloa taitoa. Kuuluiko Hesarin artikkeli siihen joukkoon, joka ei otsikosta huolimatta tarjonnut mitään apuja siihen, miten kavereita oikeasti saadaan? 

Ei kavereita saada, vaan parhaimmassa tapauksessa sinussa on jotain on hyötyä muille. Ympärillesi lyöttäytyy ihmisiä, jotka pysyvät siinä ja kohtelevat sinua hyvin niin kauan kun sinusta on heille hyötyä.

Leffakerhosta löytyy kaveri, jos leffakerhossa on henkilö joka haluaa tulla kyydissäsi sinne kerhoon. Jos sinulla ei ole autoa tai kukaan ei tarvitse kyytiä sinun seuraasi ei leffakerhon ulkopuolella tarvita. Jos leffakerhossa on ihminen, joka rakastaa mökkeilyä ja kuulee, että sinulla on Lapissa mökki, hän ystävystyy kanssasi, koska ajattele, että ystävystymällä sinuun voisi myöhemmin mökkeillä siellä sinun mökilläni jne.

Mitä enemmän osaat markkinoida itsestäsi hyväksikäytettäviä asioita, sen enemmän saat ystäviä.

Viestisi olisi täyttä asiaa, jos siitä korvaisi sanat "kaveri" ja "ystävä" sanalla "hyväksikäyttäjä". 

Strangin mielestä yksinäisyyttä voi torjua kahdella tasolla: yksilönä ja yhteiskuntana.

Pitkään yksinäisyydestä kärsineelle ensimmäisen askeleen ottaminen kohti sosiaalisia suhteita voi kuitenkin tuntua mahdottomalta. Tällöin Strang suosittelee pohtimaan edesmenneen yhdysvaltalaisen psykologian professorin John T. Cacioppon ajatusta neljästä askeleesta:

Ensinnäkin, päätä toimia, vaikka se tuntuisi itsensä ylittämiseltä.

Toiseksi, tee suunnitelma: Mistä olen kiinnostunut? Minkälaisista ihmisistä tykkään?

”On paljon helpompi hakeutua ihmisten seuraan mielenkiinnonkohde edellä kuin sillä ajatuksella, että nyt on pakko saada ystävä. Älä siis ajattele, että menet lukupiiriin hankkimaan ystävän vaan puhumaan kirjallisuudesta. Ystävyys voi syntyä hiljalleen sivutuotteena.”

Kolmanneksi, ole valikoiva.

”Keskity tiettyihin ihmisiin, joiden kanssa jaat yhteisiä kiinnostuksenkohteita. Ihmiset, joilla on paljon kavereita, saattavat siitä huolimatta tuntea yksinäisyyttä. Mutta ihmiset, joilla on muutama läheinen ystävä, ovat epätodennäköisemmin yksinäisiä.”

Ja neljänneksi, odota parasta.

”Yksinäisyydestä kärsivälle on saattanut muodostua ajatus, ettei hänen läsnäolonsa ole toivottavaa. Hän ikään kuin etukäteen päättää, ettei ole haluttua seuraa. Tämä ajatus kannattaa kyseenalaistaa.”

Ystävyyssuhteiden YLLÄPITO.

Ole kiinnostunut myös toisen elämästä ja aidosti iloinen hänen onnistumisistaan, hänen "puolellaan" elämänkulussa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tulkitsen jutun pääpointin näin rautalangasta väännettynä.

Mieti mitä mieluiten tekisit niiden ystävien kanssa. Olet kiinnostunut leffoista ja menisitte leffaan ja puhuisitte niistä sitten. Toiminta: liity leffakerhoon. Ei sillä ajatukselle, että nyt on ystävän pakko löytyä, vaan että olet omalla osaamisalueellasi, jossa osaat keskustella asiasta, ei tarvi kehittää small talkia. Jos hyvin käy niin ystävystyt jonkun kanssa.

Mutta mitä sitten, kun kalenteri on täynnä leffakerhon iltoja ja muita mieluisia harrastuksia, mutta kavereita ei näy eikä kuulu? Joiltain ystävystyminen sujuu kuin itsestään, kunhan vaan pääsee sopivan ihmisen kanssa puhe-etäisyydelle, mutta toiset ei osaa ystävystymisen jaloa taitoa. Kuuluiko Hesarin artikkeli siihen joukkoon, joka ei otsikosta huolimatta tarjonnut mitään apuja siihen, miten kavereita oikeasti saadaan? 

Olen eri kirjoittaja kuin jolta kysyit, mutta miten sinusta sitten saisi kaverin?  Mitä toisen ihmisen pitäisi tehdä, jos haluaisi tutustua sinuun?  Aika samalla tavalla toimii myös toisinpäin, jos sinä haluat tutustua johonkin toiseen. Yhteinen harrastus tai muu mielenkiinnon kohde helpottaa tutustumista, koska on ainakin yksi keskustelun aihe, joka kiinnostaa molempia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tulkitsen jutun pääpointin näin rautalangasta väännettynä.

Mieti mitä mieluiten tekisit niiden ystävien kanssa. Olet kiinnostunut leffoista ja menisitte leffaan ja puhuisitte niistä sitten. Toiminta: liity leffakerhoon. Ei sillä ajatukselle, että nyt on ystävän pakko löytyä, vaan että olet omalla osaamisalueellasi, jossa osaat keskustella asiasta, ei tarvi kehittää small talkia. Jos hyvin käy niin ystävystyt jonkun kanssa.

Mutta mitä sitten, kun kalenteri on täynnä leffakerhon iltoja ja muita mieluisia harrastuksia, mutta kavereita ei näy eikä kuulu? Joiltain ystävystyminen sujuu kuin itsestään, kunhan vaan pääsee sopivan ihmisen kanssa puhe-etäisyydelle, mutta toiset ei osaa ystävystymisen jaloa taitoa. Kuuluiko Hesarin artikkeli siihen joukkoon, joka ei otsikosta huolimatta tarjonnut mitään apuja siihen, miten kavereita oikeasti saadaan? 

Silloin on hyvä katsoa peiliin ja omiin vuorovaikutustaitoihinsa. Millainen minä olen uusien ystävyyssuhteiden solmijana?

Oletko tutustunut Nappi Naapuri -palveluun, siellä voi hakea ystäviä. Käytännössä on kyllä hyvin hiljaista pks:n ulkopuolella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tulkitsen jutun pääpointin näin rautalangasta väännettynä.

Mieti mitä mieluiten tekisit niiden ystävien kanssa. Olet kiinnostunut leffoista ja menisitte leffaan ja puhuisitte niistä sitten. Toiminta: liity leffakerhoon. Ei sillä ajatukselle, että nyt on ystävän pakko löytyä, vaan että olet omalla osaamisalueellasi, jossa osaat keskustella asiasta, ei tarvi kehittää small talkia. Jos hyvin käy niin ystävystyt jonkun kanssa.

Mutta mitä sitten, kun kalenteri on täynnä leffakerhon iltoja ja muita mieluisia harrastuksia, mutta kavereita ei näy eikä kuulu? Joiltain ystävystyminen sujuu kuin itsestään, kunhan vaan pääsee sopivan ihmisen kanssa puhe-etäisyydelle, mutta toiset ei osaa ystävystymisen jaloa taitoa. Kuuluiko Hesarin artikkeli siihen joukkoon, joka ei otsikosta huolimatta tarjonnut mitään apuja siihen, miten kavereita oikeasti saadaan? 

Silloin on hyvä katsoa peiliin ja omiin vuorovaikutustaitoihinsa. Millainen minä olen uusien ystävyyssuhteiden solmijana?

Oletko tutustunut Nappi Naapuri -palveluun, siellä voi hakea ystäviä. Käytännössä on kyllä hyvin hiljaista pks:n ulkopuolella.

Vihdoinkin tajusit, mistä homma kiikastaa. Vielä kun joku kertoisi, miten omia vuorovaikutustaitojaan voi kehittää niin että kavereiden ja ystävien saaminen onnistuu?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tulkitsen jutun pääpointin näin rautalangasta väännettynä.

Mieti mitä mieluiten tekisit niiden ystävien kanssa. Olet kiinnostunut leffoista ja menisitte leffaan ja puhuisitte niistä sitten. Toiminta: liity leffakerhoon. Ei sillä ajatukselle, että nyt on ystävän pakko löytyä, vaan että olet omalla osaamisalueellasi, jossa osaat keskustella asiasta, ei tarvi kehittää small talkia. Jos hyvin käy niin ystävystyt jonkun kanssa.

Mutta mitä sitten, kun kalenteri on täynnä leffakerhon iltoja ja muita mieluisia harrastuksia, mutta kavereita ei näy eikä kuulu? Joiltain ystävystyminen sujuu kuin itsestään, kunhan vaan pääsee sopivan ihmisen kanssa puhe-etäisyydelle, mutta toiset ei osaa ystävystymisen jaloa taitoa. Kuuluiko Hesarin artikkeli siihen joukkoon, joka ei otsikosta huolimatta tarjonnut mitään apuja siihen, miten kavereita oikeasti saadaan? 

Silloin on hyvä katsoa peiliin ja omiin vuorovaikutustaitoihinsa. Millainen minä olen uusien ystävyyssuhteiden solmijana?

Oletko tutustunut Nappi Naapuri -palveluun, siellä voi hakea ystäviä. Käytännössä on kyllä hyvin hiljaista pks:n ulkopuolella.

Vihdoinkin tajusit, mistä homma kiikastaa. Vielä kun joku kertoisi, miten omia vuorovaikutustaitojaan voi kehittää niin että kavereiden ja ystävien saaminen onnistuu?

Ensimmäisenä kannattaa miettiä, miten sinä haluaisit jonkun toisen tutustuvan sinuun. Mitä sinä odotat toiselta ihmiseltä. Miten sinuun tutustutaan. Mene vaikka peilin eteen ja harjoittele peilikuvasi kanssa keskustelua. 

- eri - 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tulkitsen jutun pääpointin näin rautalangasta väännettynä.

Mieti mitä mieluiten tekisit niiden ystävien kanssa. Olet kiinnostunut leffoista ja menisitte leffaan ja puhuisitte niistä sitten. Toiminta: liity leffakerhoon. Ei sillä ajatukselle, että nyt on ystävän pakko löytyä, vaan että olet omalla osaamisalueellasi, jossa osaat keskustella asiasta, ei tarvi kehittää small talkia. Jos hyvin käy niin ystävystyt jonkun kanssa.

Mutta mitä sitten, kun kalenteri on täynnä leffakerhon iltoja ja muita mieluisia harrastuksia, mutta kavereita ei näy eikä kuulu? Joiltain ystävystyminen sujuu kuin itsestään, kunhan vaan pääsee sopivan ihmisen kanssa puhe-etäisyydelle, mutta toiset ei osaa ystävystymisen jaloa taitoa. Kuuluiko Hesarin artikkeli siihen joukkoon, joka ei otsikosta huolimatta tarjonnut mitään apuja siihen, miten kavereita oikeasti saadaan? 

Olen eri kirjoittaja kuin jolta kysyit, mutta miten sinusta sitten saisi kaverin?  Mitä toisen ihmisen pitäisi tehdä, jos haluaisi tutustua sinuun?  Aika samalla tavalla toimii myös toisinpäin, jos sinä haluat tutustua johonkin toiseen. Yhteinen harrastus tai muu mielenkiinnon kohde helpottaa tutustumista, koska on ainakin yksi keskustelun aihe, joka kiinnostaa molempia. 

Minusta saa kaverin, jos on mukava ihminen jonka seurassa viihdyn, sovitaan tapaamisia ja pidetään muutenkin yhteyttä.

Miksi kysyit koko asiaa? Oletko yksi niistä, jotka saa kavereita ihan itsestään minne ikinä meneekin, etkä ymmärrä ettei kaikki muut pysty samaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tulkitsen jutun pääpointin näin rautalangasta väännettynä.

Mieti mitä mieluiten tekisit niiden ystävien kanssa. Olet kiinnostunut leffoista ja menisitte leffaan ja puhuisitte niistä sitten. Toiminta: liity leffakerhoon. Ei sillä ajatukselle, että nyt on ystävän pakko löytyä, vaan että olet omalla osaamisalueellasi, jossa osaat keskustella asiasta, ei tarvi kehittää small talkia. Jos hyvin käy niin ystävystyt jonkun kanssa.

Mutta mitä sitten, kun kalenteri on täynnä leffakerhon iltoja ja muita mieluisia harrastuksia, mutta kavereita ei näy eikä kuulu? Joiltain ystävystyminen sujuu kuin itsestään, kunhan vaan pääsee sopivan ihmisen kanssa puhe-etäisyydelle, mutta toiset ei osaa ystävystymisen jaloa taitoa. Kuuluiko Hesarin artikkeli siihen joukkoon, joka ei otsikosta huolimatta tarjonnut mitään apuja siihen, miten kavereita oikeasti saadaan? 

Silloin on hyvä katsoa peiliin ja omiin vuorovaikutustaitoihinsa. Millainen minä olen uusien ystävyyssuhteiden solmijana?

Oletko tutustunut Nappi Naapuri -palveluun, siellä voi hakea ystäviä. Käytännössä on kyllä hyvin hiljaista pks:n ulkopuolella.

Vihdoinkin tajusit, mistä homma kiikastaa. Vielä kun joku kertoisi, miten omia vuorovaikutustaitojaan voi kehittää niin että kavereiden ja ystävien saaminen onnistuu?

Ensimmäisenä kannattaa miettiä, miten sinä haluaisit jonkun toisen tutustuvan sinuun. Mitä sinä odotat toiselta ihmiseltä. Miten sinuun tutustutaan. Mene vaikka peilin eteen ja harjoittele peilikuvasi kanssa keskustelua. 

- eri - 

Olisipa se noin yksinkertaista, mutta kun ei ole.