terapeutti käyttäytyy kuin vanhempani

[quote author="Vierailija" time="01.04.2014 klo 11:32"]

En pysty sanomaan. Asia on vaikea.

[/quote]

Itsellä on kokemusta, että juuri tuollaiset vaikeat asiat tulee siellä terapiassa sanoa. Oikeastaan vasta kun kykenee kapinoimaan oma terapeuttiaan vastaan, kykenee kapinoimaan. Kun kykenee sanomaan jotain teraputille, yhtäkkiä huomaa, että  on jämäkämpi siinä muussa elämässä.

Toki voi olla, että teraputti on huono, mutta omasta kokemuksesta en tuota usko. Sinä olet siirtämässä niitä omia tunteitasi vanhempiasi kohtaan terapeuttiisi. Nyt, kun koet tämän kokemuksen, jossa otat alisteisuuden puheeksi, niin se toimii korjaavana kokemuksena. Vanhempasi alistivat (tai näin ainakin koit, ja kokemus on ainakin aito). Teraputin kanssa koet samaa. Kun otat asian puheeksi ja pohditte (siis sinä pohdit), että mikä sen aiheuttaa, niin muutosta syntyy. Voi toki olla että sinulla on tuosta alistumiseen tottumista tiettyjä käytösmalleja, jotka saavat monen ihmisen toimimaan "päsmäröivällä" tavalla, koska kokee ehkä alitajuisesti, että muuten et tekisi mitään.

ja vaikka teraeutti olisi huono, niin mitäänhän et menetä, että puhut tästä asiasta ainakin seuraavan kuukauden ajan terapeutin kanssa. Jos hän on huono, niiin kuukuadessa hän ei muutu paremmaksi.

minä myös uskon että sinulla on terapeutin kanssa samanlainen tunne uin vanhempiesi kanssa. Tunne on sinussa, sinä koet samaa alistuneisuutta terapeuttia kohtaan kuin vanhempiasi. On tosi tärkeää että sanot tämän terapeutille, jotta pääsette käsittelemään asiaa.

Mulla oli sama juttu joskus, olin muuttanut vasta kotoa ja suostuin liikaa hänen ohjailtavakseen. Sanoi olevansa äidillinen.

Blah. Äidillinen ei ole terapeutin tehtävä ja vasta kotoa lähtenyt nuori ei kaipaa "äidillistä" otetta, vaan tilaa ottaa elämänsä haltuun ja terapeutin pitää kannustaa siihen. Äidillisyys tukahduttaa varsinkin jos on äitisuhteessa ollut ongelmia tai juuri jossain ylihuolehtivaisuudessa suhteessa vanhempiin... Tuohon yhteen kommenttiin viitaten. 

muutenkin muistakaa ihmiset, jos terapeutti antaa kritiikkiin jonkin tuollaisen selityksen kuten äidillisyys, niin se on väärä lähestymistapa terapeutilta. Tuollainenpuollusteleva terapeutin oman käytöksen selittäminen jollain termillä, jota ei oikein voi alkaa kritisoimaan on aina väärin. Terapeutin pitäisi ottaa kritiikki avoimesti vastaan puolustautumatta tai siis vetoamatta mihinkään "äidillisyyteen".

mulla oli ihan maailman paras terapeutti. Mutta se loppui niinkuin kuuluikin. Sitten jouduin hakemaan apua avo puolelta ja voi pyhä jysäys mitä kuraa sieltä on tullu vastaan!!! Mukamas psykoterapeutteja! MY ASS!!!

[quote author="Vierailija" time="01.04.2014 klo 11:32"]

En pysty sanomaan. Asia on vaikea.

[/quote]

Ennen kuin pystyt tuollaisen asian sanomaan ääneen, on ihan varmaa, että tuolta se tuntuu ensin. Ja sitten ei välttämättä mene kauankaan, että huomaat puhuvasi kuitenkin. Jotain on tapahtunut pään sisällä, ja pelko on alkanut hellittää. Nyt sinulla oli jo varaa huomata tämä kuvio, ennen sinulla ei varmaan olisi riittänyt uskallus siihenkään.

Itsessäänhän se hylätyksi tulemisen pelko on biologisesti äärimmäisen järkevä - ei kannata riskeerata jos tuntee, että vanhemmat eivät kestä vastaan pistämistä. Terapeutin hylkäävyys varmasti on iso asia sekin, jos hän ei osaisikaan suhtautua. Mutta sinähän mietit jo, ettet haluaisi jatkaa? Joten olisiko niin vaarallista joutua ristiriitaan?

Vaihtoehto 1: terapeutti ymmärtää, huomaat ettei pelko aina olekaan täysin oikeassa ja pääsette eteenpäin

Vaihtoehto 2: terapeutti ei ymmärrä, mutta pääsee yli asiasta ja sinä koet kiirastulen joka ei päätykään helvettiin, ja näet miten hyvä ja viisas ihminen toimii siinä tilanteessa

Vaihtoehto 3: terapeutti ymmärtää, ja sinulla on äkkiä uusi avartunut näkökulma elämään ja mahdollisuuksiisi

Vai?

[quote author="Vierailija" time="05.04.2014 klo 03:33"]

Blah. Äidillinen ei ole terapeutin tehtävä ja vasta kotoa lähtenyt nuori ei kaipaa "äidillistä" otetta, vaan tilaa ottaa elämänsä haltuun ja terapeutin pitää kannustaa siihen. Äidillisyys tukahduttaa varsinkin jos on äitisuhteessa ollut ongelmia tai juuri jossain ylihuolehtivaisuudessa suhteessa vanhempiin... Tuohon yhteen kommenttiin viitaten. 

muutenkin muistakaa ihmiset, jos terapeutti antaa kritiikkiin jonkin tuollaisen selityksen kuten äidillisyys, niin se on väärä lähestymistapa terapeutilta. Tuollainenpuollusteleva terapeutin oman käytöksen selittäminen jollain termillä, jota ei oikein voi alkaa kritisoimaan on aina väärin. Terapeutin pitäisi ottaa kritiikki avoimesti vastaan puolustautumatta tai siis vetoamatta mihinkään "äidillisyyteen".

mulla oli ihan maailman paras terapeutti. Mutta se loppui niinkuin kuuluikin. Sitten jouduin hakemaan apua avo puolelta ja voi pyhä jysäys mitä kuraa sieltä on tullu vastaan!!! Mukamas psykoterapeutteja! MY ASS!!!

[/quote]

Kertoisitko näistä kurapeuteista? Mua on aina mietityttänyt tämä, että mikä se todellinen ymmärrystaso voi niissä piireissä olla. Osa on varmaan huikeaa porukkaa, mutta se ei voi olla kovin suuri osa millään, koska sellainen vaatii huikean älyn yhdistyneenä riittävään myötätuntokykyyn ja taitoon vastustaa jeesuskompleksia ja jättää neuvomatta ja mestaroimatta. Varmaan valtaosalta onnistuu joku osa-alue noista jollain tapaa, muut sitten heikommin? Vai onko ne periaatteessa kyvykkäitä mutta leipääntyneitä ja kyynisiä?

Toisaalta::: ap kokee terapeutin käytöksen/jutut alistavana. Apn pitää kuunnella vaistojaan ja vaihtaa terapeuttia. Enemmän hallaa voi tehdä yrittää avautua tuollaiselle terapeutille, josta tulee tollaset vibat.  jos sille avautuu ja se reagoi ihan väärällä tavalla, niin siitä tulee taas yksi väärä kokemus lisää ja voi haavoittaa ap:ta vielä enemmän! Siis vie ap:n taas kauemmas että voisi asioista puhua kun saa taas pskaa niskaan. Luota ap itseesi ja vaihda mielummin terapeutti kuin väkisin avaudut Ja saat taas väärän vastaanoton.

Toisaalta testaa ensin terapeutin luonne, ja heitä vain yleisellä tasolla, että sinusta tuntuu, että terapeutillakin on alistava asenne sinua kohtaan. Kyllä sinä sen voit siellä sanoa! sittenpä näet, miten terapeutti reagoi ja voit taas saada uuden syyn vaihtaa henkilöä, tai sitten terapeutti yllättää ja osaa ottaa asian oikealla tavalla ja teidän terapiasuhde muuttuu parempaan ja voit oikeasti avautuakin lopulta..

En tiedä... Avo puolen sairaanhoitaja/psykoterapeutti yhdistelmällä nyt kolmella eri hlöllä käynyt viimesen vuoden mittaan... Ensimmäinen yritti ihan liikaa ja toisaalta tuskastui, kun en saanut sanaa suustani kun olin niin masentunut. siitä näki, että hermo meni, koska ei saanut mitään otetta mun jutuista kun en jaksanut puhua. Jos terapeutilla ei ole turnauskestävyyttä, niin mitä sitten?! Ei niin yhtään mitn.

Masentunut

ihminen on hankala vastaanotolla, mutta sillonhan on juri terapeutin hetki loistaa ja kysyä ne oikeat kysymykset, joilla päästä alkuun. Jos ei hetkeen tule hyvää kysymystä mieleen, niin aina voi puhua ns säästä tai oppia tutustumaan potilaaseen paremmin. Sitä kauttahan vasta pääsee potilaskin kielenkantaansa kiinni ja muistaa taas, mistä ylipäänsä vois vaikka puhua.

tuo suhde loppui siihen, että mies ei pysynyt melkein tuolissaan sen jälkenn kun olin hiljaa ja kohteliaasti ilmoittanut, että minua turhauttaa tulla tänne koska emme puhu koskaan mistään uusista asioista vaan sama levy pyörii, en saa mitään irti. Mies haukkui minut ihmiseksi, joka vaatii muita selvittämään ongelmansa (?) ja jolle ei kelpaa mikään. Totesi vielä että "ei tuo sinun juttelusi tuosta terapeuttia vaihtamalla parane".... Eli, meninkö siis sinne, jotta minut voidaan haukkua pystyyn?! Ihan pikkasen sairasta.

seuraava terapeutti-nainen sanoi minulle, että ei sinun kannata tehdä mitään korkealentoisia suunnitelmia opintojen loppuunsaattamiseksi, JOS kognitiiviset testit osoittautuvat alentuneeksi verrattuna oletettuun tasooni. Aloin itkemään, koska ajattelin, että se tarkoitti, että minä olisin ehkä niin tyhmistynyt, että ei kannata opiskella loppuun.

Jostain syystä en saanut itkua loppuun ja siihen se nainen vain totesi kärsimättömästi että "ai siihenkö sinä nyt takerruit mitä minä sanoin"... Olin että ei en takertunut, tuntuu niin pahalta vaan. Katselin seinille, jonka se tulkitsi niin, että on aiheellista kysyä; näinkö sinä käyttäytdyt tällaisissa tilanteissa, onko tämä sinulle tyypillistä? olen että anteeksi mitä en ymmärrä kysymystä. Siihen se nainen sanoo"onko sinulla nyt hieman haasteellinen asenne?". Jaaaa sitten minua vietiin, otin takin naulasta ja hissunkissun hiivin pois.... 

Siinä niitä kurapeutteja Kun kysyit kokemuksistani tuossa ylempänä... Ja kyllä, olivat koulutukseltaan sairaanhoitaja/psykoterapeutteja. Piti oikein rekisteristä tarkistaa kun olin niin äimänä käsittämättömän upeasta ammattitaidosta.

Kaikenlaisia niitä auttajiakin on näköjään. Kylmiä kovia epäammattimaisia. Mätämunia mahtuu joka ammartiryhmään. Välillä tuntuu että se on sääntö oikein että pari mätämunaa pitää ryhmässä olla, ammatissa kuin ammatissa.

Kyse myös siitä

Siis kyse myös siitä etten osaa lopettaa ja terapeuttikaan ei lopeta. Oon käynyt liian kauan.

Mua varoitettiin aikoja sitten, en silloin uskonut.

Siis eräs hlö sanoi että pitäisi heti lopettaa.

On tunne että se terapeutti pitää henkisesti mua otteessaan enkä pysty suunnittelemaan mitään.

Ap, joka heräsi kesken unien.

vaihda terapeutti

[quote author="Vierailija" time="01.04.2014 klo 10:50"]vaihda terapeutti

[/quote]

Sitä yrittäisin mutta kun se on vaikeaa..

Puhu asiasta terapeuetin kanssa. On yleistä, että läheisissä suhteissa kokemiaan asioita siirtää muihin ihmissuhteisiin, varsinkin terapeuttiin. Siksi on erittäin tärkeää, että menee sinne terapiaan silloin kun on hankalin sinne mennä, ja puhuu suoraan siitä asiasta mikä vaivaa. Ne ovat niitä tärkeitä asioita.

Toki kyllä, on tietenkin pidettävä mielessä se, että joskus terapeutti voi oikeasti olla huonokin. Mutta todennäköisempi on vaihtoehto, että sinulla on nyt tärkeä vaihe terapiassa menossa - tämä kuuluu kaikkiin onnistuneisiin pitkiin terapioihin.

T: terapian käynyt

Tärkeä vaihe? Tämä on kestänyt liian kauan.

Tunnen olevani liian sitoutunut sinne.

Lapsuudessa oli sitä alistamista ja nyt olen samassa tilanteessa.

Tuntuu kuin mulla ei olisi omaa tahtoa terapian suhteen. Ja se on aika kamalaa.

Vaihe on kestänyt niin pitkään siksi, että et käsittele sitä terapiassasi. Siis tunnettasi siitä, että koet olevasi alistettu suhteessa terapeuttiin ja että koet ettei sinulla ole omaa tahtoa terapian suhteen. Sano asiat ääneen terapeutille. Ne ovat erittäin tärkeitä asioita. Jos terapeutti suhtautuu näihin sanoihisi ymmärtäväisesti ja kiinnostuneesti, sekä valmiina pohtimaan sanojasi, hän luultavasti on hyvä terapeutti.

T: nro 4

En pysty sanomaan. Asia on vaikea.

[quote author="Vierailija" time="01.04.2014 klo 11:32"]

En pysty sanomaan. Asia on vaikea.

[/quote]

Huomaatko että koko kuviossa taitaakin olla kyse sinusta. Olet maalannut itsesi nurkkaan. Sun tehtävä on kertoa tuo tunne terapeutille. Luuletko ettei ammattilainen ole kuullut tuollaista muilta asiakkailta, et varmasti ole ensimmäinen.  

Miksi muuten sairaanhoitajista koulutetaan terapeutteja? Riittääkö niillä useinkin äly - nuo kurapeutit vaikuttavat kertakaikkiaan aivan apinoilta kapasiteetiltaan.. Että ei ole tarttunut koulutuksesta yhtään mitään, tai sitten kouluttajakin on apina.

Voi kun aloittajakin saisi jotain esimerkkitilannetta kerrotuksi, miten häntä on kohdeltu. Vaikka onhan se niinkin, että jos oikeasti on vereslihalla omien vanhempien kanssa, voi tulkita toista rajusti väärin. Näissä kurapeuttiesimerkeissä taitaa olla kysymys ihan rehellisesti syvällekäyvästä taitamattomuudesta. Matkitaan homman muotoa, muttei ymmärretä paljonkaan sisällöstä.

Tosin ei kai se terapeutti sentään säästä voi jutella? Jos ne sen tekisivät, niitähän voisi jallittaa loputtomiin.

Vierailija kirjoitti:

Puhu asiasta terapeuetin kanssa. On yleistä, että läheisissä suhteissa kokemiaan asioita siirtää muihin ihmissuhteisiin, varsinkin terapeuttiin. Siksi on erittäin tärkeää, että menee sinne terapiaan silloin kun on hankalin sinne mennä, ja puhuu suoraan siitä asiasta mikä vaivaa. Ne ovat niitä tärkeitä asioita.

 

Toki kyllä, on tietenkin pidettävä mielessä se, että joskus terapeutti voi oikeasti olla huonokin. Mutta todennäköisempi on vaihtoehto, että sinulla on nyt tärkeä vaihe terapiassa menossa - tämä kuuluu kaikkiin onnistuneisiin pitkiin terapioihin.

 

T: terapian käynyt

Juuri näin. Terapeutti on kerännyt transferenssimateriaalia ja ruokkii sitä että kokisit asiat niinkuin olet kokenut ennenkin. Sitten se peilaa ja sekottaa sinut terapeuttiin tulkinnoilla ja alistaa sinut terapiaan. Tärkeä vaihe - pasmat, herkistä väkivaltaa jolla terapeutti leikkii. Vaiha heti!