***ELOisten Perjantai***

Pilvistä...sadetta kuulemma pukkaa tänään. Minulla on neuvola aamulla yhdeksältä ja ensi viikolla on sitten ultra vauvan koon tsekkaamiseksi. Yön nukuin kohtuullisen hyvin. Olin eilen illalla niin raato, että karjuin lapsille naama punaisena viimeisen tunnin ennen nukkumaanmenoa ja se sai niin huonon omantunnon minulle, että minua ihan oksetti alkuyöstä. Asia jäi jotenkin auki, täytyy pyydellä anteeksi tänään...Minusta ei ole kyllä miksikään megaäidiksi tai muumimammaksi. Itsekkäästi puran pahaa mieltäni lapsiin huutamalla naama punaisena että otsasuoni sykkii metrin päässä päästä...sitten rauhoitun ja pyytelen anteeksi... Väsymys tekee minusta ihan heikkopäisen, samoin nälkä. Mistähän sitä itsehillintää saisi...



No eipä ole Pikku_ruun tilanne kadehdittava. Jaksamista vaan sinulle!



Jaaha ja Babybel on sitten nyytit kainalossa siellä jossain, onnea vaan!



Missäs muuten Karmiini? Onkohan se sauvominen tehnyt tehtävänsä???



Ensi viikolla on todella monella aktiivipinoutujalla laskettu aika. Se tietää paljon iloisia uutisia. Kärsivällisyyttä teille kaikille ja voimia koitokseen!



Nyt keitän kahvit ja syön jotain ettei eilisiltainen raivari vaan uusiudu...Pirteää päivää kaikille!



Opemamma ja vimpula rv 35+3

Että sieppaa! Mies lähtee viideltä töihin ja sen jälkeen en ole viime viikkoon osannut nukkua. Valvomisesta aiheutuu se, että hortoilen ympäri taloa koko päivän kuin zombie, enkä pysty mihinkään kun väsyttää..Silti vain uni ei tule..Lapsikin heiluu kuin heinäseiväs, eit tietoakaan että voisi hellittää edes kymmeneksi minuutiksi..



Tänään luovutin ja nousin ylös, pakkaan loppuun ja imuroin että päästään heti lähtemään sinne mökille kun ukko tulee kotiin. Käsittääkseni se on n.40km Turusta joten ihan melkein opemamman naapuriin tullaan:)



Vai opemamma karjuu lapsille, täällä kun ei lapsia ole, niin eilenkin karjuin koko päivän eläimille, osansa sai tasapuolisesti koirat, kissat kuin myös tuo kopukka parka..Pitävät elukatkin mua ihan sekopäisenä jo:( Minkäs teet.. Nuille viiriäisille en sentään ole lähteny karjumaan, niiden kotohäkille kun on melkein 25 metriä matkaa:D



Parempaa päivänalkua muille, tämä maha lähtee nyt vispipuurolle ja imuroimaan:)

keru ja naatti 35+4?

Täällä odotellaan pelon sekaisin tuntein ultraa. Mitenkähän päin se meijän vauveli on? No sitä ennen käydään ruoka kaupassa pysyy ajatukset pois ultrasta.



Ja ihanaa mies tulee huomenna kotiin. Lennon pitäis olla hesassa yhden aikoihin. On lapsillakin koko päivä aikaa olla isänsä kanssa. Sunnutaina mies tosin menee jo töihin pari viikkoa olis sillä töitä niin sit alkais kesäloma.



Mutta nyt ruoka kauppaan et kerkeen sinne ultraankin. Isommat lapset vien siskolleni. Jolla alkoi sopivasti loma.



Palaan kertomaan ultra uutiset päivemmällä.



puuhis ja lauma 97,99,00,02,05 ja masuasukki 37+1

Täällä ollaan ja ihan hyvin voidaan.



Meillä olikin jo eilen kättärillä lääkäri, ja vielä oli paikat jatkanu aukeamista, mutta ei mitään hälyyttävää, siis siihen viittaavaa että syntyisi lähiaikoina.

Painoarvio oli nyt 2500-2700g. Ihan normaali kokoinen tyttönen on siis. Sai kyllä jo " luvan" syntyä, ihan sit kun haluaa.



Mä kyllä mielelläni pitäisin vielä jonkun viikon masuani, ainakin viikolle 37, niin saattaisi sitten päästä sinne haikaranpesäänkin.



Mutta nyt aamupalalle, mukavaa alkavaa viikonloppua kaikille!



Calathea 35+4

Ja heti alkuun onnittelut Petraelenalle pikkuisesta neidistä!!:) Näyttää tosiaan siltä, että vauvauutisia tulee lähes päivittäin ja nyt vain tahti kiihtyy kun elokuu lähestyy kovaa vauhtia. Koittakaahan vielä jaksaa pallomahojenne kanssa ja Pikku Ruulle erityisesti tsemppiä slekävaivojen kanssa!



Olen taas hämmästynyt siitä miten paljon pienen vauvan hoitaminen vie aikaa, vaikka voisi kuvitella, että 1,5 viikon ikäinen vauveli nukkuu suurimman osan ajasta. Eilen podin huonoa omaatuntoa siitä, etten ollut ehtinyt tehdä esikoisen kanssa juuri mitään koko päiväna ja vain kauhulla odotan miten arki sujuu kun mies menee ensi viikon jälkeen takaisin töihin... Päätimme, että hän säästää isyyslomaansa myöhemmälle syksyyn / loppukesään, jotta pystyy olemaan poissa töistä sitten kun minä alan olla väsynyt kahden lapsen hoitamiseen ja yksin olemiseen.



Huono omatunto on kyllä meidän äitien vitsaus!! Jos ei sitä pode liian vähästä ajasta niin sitten karjumisesta tai jostain muusta. Yritetäänhän olla vähän lempeämpiä itseämmekin kohtaan ja muistaa, ettei meistä kukaan ole mikään superäiti tai muumimamma! Aurinkoista päivää ja jaksuja kaikille!



Pantoufle ja Pikku-Ukko 1,5 viikkoa

Ne tuli takaisin, supistukset. Oltiin anopin luona ja viinimarjojen kerääminen sai ne tulemaan, pari tuntia oli kivan kipeitä et ajattelin josko nyt jotain tapahtuis mut kun autolla kotiin päästiin niin laimeni taas tuollaisiksi samanlaisiksi kuin oli alkuviikosta.



Alkaa tosissaan jo ärsyttämään, ja sit jos mennään kaksi viikkoa yliajalle niin kivaa varmasti tulee olemaan.



Ukolla onneks alkaa ens tiistaina kesäloman toinen puolisko joten voin sit päivät purkaa oloa siihen...=)



Pojat on vielä siellä äidin möksällä ja koska ukko painaa tän viikonlopun kahta duunia niin ajattelin itsekin majoittautua sinne mökkiin viikonlopuks. On onneks lyhyen matkan päässä jos vaikka vahingossa pääsis tositoimiin.



Mut ennen sinne lähtöä meinaan imuroida ja pestä eilen pestyt lattiat...



LEM 38+5

Moi,



pikku_ruu: Koitappas jaksaa siellä, ei kuulosta todellakaan hyvältä tuollainen kova selkäsärky. Supistukset puuttuvat täältäkin eli ainoa keino miten tästä vatsan kantelusta pääsisi eroon.



Tänään onkin sitten taas tämän viikon viimeinen neuvola. Kunpa olisikin viimeinen neuvola ennen synnytystä :)



Harkkasuppareita ja pikkasen vatsaa vääntää välillä, ei sen kummempaa synnytyksen merkkiä täällä. Niin ja vatsa on niin ahtaalla, että varmaan sen takia pikkasen närästää. Pitää miettiä, jos menisi tänään käymään yksissä kemuissa. Olisi kiva jotain hoikentavaa ja mukavaa laittaa päälle ettei vatsa näyttäisi ihan niin isolta kuin se on :) Ehkäpä tummansininen v-kaulus paita olisi jees. Kun suurin osa ihmisistähän ei muista miltä ihan viimeisillään oleva ihan normaalisti näyttää vaan tuijottavat suunnilleen kauhistuneena...



Pia 39+3

Ihan alkuun tsemppiä Pikku-Ruulle. Ei kuulostanut kovinkaan mukavalle tuo sun olotila. Jaksuja!



Voi mua malttamatonta, mä käyn joka päivä ihastelemassa vierashuoneeseen vietyjä vaunuja, ja haaveilen jo siitä, että pääsis vaunutteleen. Vaikka sitten ku se aika tulee, niin saa varmasti vaunutella sydämmensä kyllyydestä. On jo niin ikävä omaa itseäänkin, tympäsee tosi paljon tämä, kun mitään ei pysty tekeen ja kumartuminen on tosi työlästä. Kuulostaa pikkuvaivoille nämä mun napinat, kun monella on ollut jo reippaasti kipeitä supistuksia tai muuta kremppaa, mutta ainahan sitä napisee siitä mikä puuttuu.. Ottaisin mielellään hiukan niitä kivuliaita supistuksia itsellekin, jotta päästäs jo hiukan lähemmäs syntymää!!!



Mitenkäs muuten, jos kohdunkaula on kiinni, mutta pehmentynyt, niin uskaltaako sitä enää uimaan uimahalliin?



MÄSSÄILY: Eilen popsin yhden daim-patukan, yhen fanipala-patukan, puoli pussia juustonaksuja, puoli pussia hedelmäkarkkeja ja juustoista jauhelihapastaa.. joten illalla oli melkoisen ISO olo. Päätinkin nyt, että koska ei oo olemassa kultaista keskitietä, niin mennään äärilaidasta toiseen ja makean syöminen loppu NYT! Panin karkkipussin lopun miehelle mukaan töihin ja tavoitteena olis muutenkin tyhjentää kaapit kaikesta hyvästä, hivuttaa okolle vaan evääksi suklaapatukkaa ja muuta =) Sitten jos ei muu auta, niin käyköön mies kaupassa, niin ei tartu herkkuja mukaan.



Mutta lähempä tästä jorisemasta. Ihanaa kun vaihtuu kohta elokuu! Loppusuoralla aletaan olla!!!!



Ikarus 36+2

Mäkin tein pyhän päätöksen eilen, että eilinen suklaajäätelö oli sitten viimeinen jäätelö tässä raskaudessa. Innostuin vasta viime viikolla syömään jätskiä aina välillä, mutta nyt se loppu ;) Nyt mun herkut on sitten noi pakastemansikat ja nektariinit...

Pikkuruulle jaksamista selkäkipujen kanssa!



Opemammalle myös jaksamista pinnan kiristymisen kanssa. Itsekin pitää yrittää vaan hillitä mieltä, vaikka välillä tekisi mieli paiskoa tavaroita ja huutaa kurkku suorana.



Selkävaivoja täälläkin. Eilen järjestetiin siis pinnikset ja muut osittain paikalleen (täytyy kyllä tehdä vielä muutoksia) ja yöllä alkoivat aivan kammottavat iskiaskivut. Edelleen on tosi kipeä olo selässä ja jalka meinaa lähteä alta. Mikään asento ei ole oikein hyvä. Ja vielä pitäis lähteä autoonkin istumaan.



Mä jo kysyin eilen illalla tätä samaa juttua, mutta kysyn vielä uudelleen. MITEN IHMEESSÄ sitä pinniksen päälle laitettavaa hoitotasoa on tarkoitus käyttää? Mun mielestä se tossa sängyn päällä näyttää todella epäkäytännölliseltä! Siihen sänkyyn jää vauvalle tilaa joku 50-60cm ja äkkiäkös vauva itsensä mönkii ton tason alle unissaan. Lisäksi toi taso on ihan kamalan pitkä, tulee sängyn " yli" jotain 15 senttiä. Siis ihan järjettömän typerä juttu. Olisi pitänyt miettiä asiaa ennen kuin osti koko hiton vempelettä. Miksi ihmeessä se on niin pirun pitkä? Eikös sängyn leveys olisi riittänyt? Eikä se pehmustekaan käy siihen tasoon ollenkaan. Heiluu siinä kun joka puolella on 10-20 cm tyhjää. AUTTAKAA siis nyt miestä mäessä ja kertokaa noista hoitotasoista jotain positiivista.



Jamssa rv37+6

Voi että alkoi perjantain loistavasti, kun tuo 1v4kk poju nappas mun imuroidessa kännyni ja sai sen pimeäksi. Mulle piti tulla tänään ystävä kylään, joka siis nyt käymässä Englannissa ja hänen piti nyt vielä aamupäivällä herättyään soitelle tulo-ohjeita. Mahdotonta, kun toi luuri on ja pysyy pimeänä. :/



Jos Mr. Murphy toimii, niin nyt pitäis sitten tulla lähtö myös synnärille. Ei ainakaan vielä tunnu siltä. Pitäis kai siinä tilanteessa kipittää naapuriin soittamaan miehelle & mummi lastenhoitajaksi.. Ei huvittais, kun en vielä oikein noita naapureita edes tunne, kun vasta tammikuussa saatiin tää talo valmiiksi ja helmikuussa muutettiin. Kyllä nyt päässä jyskyttää, että olinpas tyhmä, kun laskin sen hetkeksi yöpöydälle, kun se painoi taskussa mun imuroidessa sängyn alustaa..



Voimia kaikille unettomuudesta ja lupailevista, mutta ei sitten kuitenkaan niistä varsinaisista suppareista. Mulla viimeksi katos kaikki lupaukset lähestyvästä synnytyksestä rv 37 jälkeen ja siinä sitten kökötettiin rv 42 asti. Pahoin pelkään, että sama on jälleen edessä.



G: Mateleeko teillä muilla RV:t nyt loppumetreillä?

Musta tuntuu, että menee vähintään viikko, että esim. 38+1 vaihtui 38+2:een. Vaikka tekemistä tuon esikoisen kanssa on ja kotihommia&kodin laittamista vaikka kuinka, niin silti yksi päivä kestää ikuisuuden ja tuntuu, ettei se LA koskaan tule vastaan. Olenkos vähän liian huono odottaja kärsivällisyyden suhteen?



-E & kipinä rv 38+3?

Täällä jännätään aamupäivän operaatiota :/ Tarkoitus olis sit lähteä kuopuksen ja miehen kanssa kattelemaan sisarusrattaita... jos vaan kykenee autossa istumaan ;)



Eilen illalla tuli joitain vähän kipakampia suppareita mut ei niin kovia kuitenkaan et olis jotain synnytykseen viittavaa. Ja yön aikana ne menikin ohi. Närästys vaivasi taas melkein koko yön :( Rennietä menee rutkasti.



Mies lähtee maanantaina töihin ja loppu mullakin nämä ihanat aamut kun saa nukkua pitkään :( Onneksi tuo pienimmäinen ei kuitenkaan ihan niin aamuvirkku ole kun jollain täällä on. Herää yleensä puoli kahdeksan aikoihin.



Tuleekohan tänään vauvauutisia :)?



Peeveli rv 37+0

Huomenta!



Ensiksi Pikku-Ruulle voimia jaksaa vielä nämä loppumetrit. Itse olen säästynyt pahoilta kivuilta, mutta sarvet on kyllä kasvaneet päässä jo aikamoisiksi tätä vauvan syntymää odotellessa. Päivät kun on mitä on ja yötkin nukutaan pienissä pätkissä. Mutta eiköhän me yhdessä jakseta, kun alkaa elokuisia olla tosi iso porukka!



Opemamma; täällä toinen EI todellakaan mikään megaäiti, vaikka töissä mua superäidiksi jotkut kutsuivatkin. Heidän mielestään kun superäiti on sellainen, joka antaa kaiken vapaa-aikansa lapsilleen, eli harrastetaan yhdessä kaikenlaista. Ja luopuu suurimmaksi osaksi omista menoistaan. Noh, mun mielestä niin sen kuuluu mennäkin vielä, kun lapset on pieniä. Eli enpä koe olevani mitenkään super, vaan täysin normaali äiti. Mielipiteensä suotakoon kullekin. Niin ja tosta otsasuonen sykkimisestä, täällä se on pullottanut jo viimeset kaks viikkoa niin, että nuorimmainen viettää mielummin aikaa mummolassa kun kotona :o( Että karjutaan yhdessä!



Mä oon saanut nyt loppuajan vaivakseni erittäin inhottavat pukamat, ei kiva ei. Kutina on välillä sietämätön ja sitten taas välillä särkee ja sykkii niin että tekis mieli kirjaimellisesti repiä takapuoli irti muusta ruumiista! Joka kerta on pukamat tulleet synnytyksessä tutuksi, mutta aina ne ovat kadonneet itsestään. Saas nähdä kuinka tällä kertaa käy.



Vauveli vois nyt odotella syntymistä ens viikkoon, niin ei tarttis olla viikonloppua sairaalassa. Kun kuitenkin lääkärit on taas jossain, eikä saada sitten tarvittavia tarkastuksia suoritettua. Joutuu joko olemaan paikanpäällä useamman päivän tai sitten ravaamaan takasin sairaalaan heti maanantaina. Tiistaina olis neuvola, sinne EN aio enää mennä, näin olen vakaasti päättänyt! Eli sunnuntai yönä vois lähtö tulla :o) Olis se kiva, kun vois tän asian näin itse etukäteen päättää!





Nyt kauppaan ja ruoan laittoon! Aurinkoista alkavaa elokuun VIIMEISTÄ viikonloppua!!





Kirppu ja masukki 39+3

Juu neuvolasta kotiuduttu ja pitäisi aloittaa lounaan väsääminen. Mutta sitä ennen pikaisesti...Verenpaine nousussa, mutta pissa puhdas...vauva kiinnittynyt ja niin alhaalla ettei tätsy löytänyt enää päätä...lepoa suositeltiin suppareiden takia, mutta minkäs teet...Kovin olin neukkutäti huolissaan jaksamisestani ja siitä ettei vauva vaan lähtisi vielä syntymään. Ensi viikolla tiistaina ultrataan ja sitten lääkäriin. Nyt ei kuulemma ruveta ronkkimaan alapäätä, jos ei ole aivan pakko ennen sitä lääkäriä (rv 37), jottei ala tapahtua. Epäilen itsekin suppareiden perusteella, että kohdunsuu on varmaan auki parille sormelle...



No näillä eväillä jatketaan, toivottavasti mahdollisimman lähelle laskettua aikaa, minä en ole todellakaan valmis vauvan syntymään vielä.



Opemamma ja vimpula jälleen...

JAMSSA, vastasin sulle vielä siihen eiliseen pinoon tuosta hoitoalustasta.



PIKKURUUlle voimia särkyjen kanssa. Koeta malttaa kuitenkin vielä tovi, sillä käynnistetty synnytys on kuitenkin ihan toista kuin itsestään käynnistynyt. Vaikka helppohan se on täältä sanoa.



OPEMAMMA, musta on niin kiva lukea, että inhimillisiä tunteita on muuallakin...niin se tärähtää välillä täälläkin ja sitten on huono omatunto. Ja koetahan nyt ottaa kuitenkin iisimmin, jättää siivoukset yms. vähemmälle. Oon vaan suurella ihmetyksellä lukenut, miten esim. Puuhapetet päästää miehen viikoksi ulkomaille lomailemaan ja itse loppuraskaudessa hoitelee 5 lasta, hoitolapsen ja vielä kaiken huushollauksen (ja ne synttärileipomisetkin vielä...). Puuhapetet taitaa olla melkoinen rautahermoinen Muumimamma ;-)



PUBU, toihan oli tosi hieno juttu, että vauva on normaalikokoinen. Kun mä kävin siellä Kättärillä perätilaepäilyn takia rv36, painoarvio tästä tyypistä oli 3kg eli menee samoihin luokkiin kuin nuo edelliset vauvelit. Pituushan ei niin vaikuta synnytyksessä, vaikka pamauttaisikin isoveljen ennätyksen rikki ;-)



EILEN SE SITTEN TAPAHTUI! Mulla meni vihdoin jakeluun, että tämä vauva syntyy todellakin pian. Pää ei ole mitenkään osannut asennoitua ajatukseen aiemmin, olen odottanut koko kesän ihan muita juttuja: ensin juhannusreissua, sitten isän 70-vuotisjuhlia, sitten miehen loman alkua jne. Eilen kirkastui, että ihan pian on laskettu aika ja viimestään 3 vkon päästä ollaan jakauduttu. No, parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Luulin jo jossain vaiheessa, etten mitenkään osaa valmistautua henkisesti tulevaan, mutta näköjään sitten tämäkin hidas hämäläinen jotain sai jakeluunsa.



Nyt lounaan laittoon.



Pumpuli 39+2

Tämä maha lähtee nyt mökkilomalle:) Voikaa hyvin, melkein tulee ikävä tätä pirun konetta:)



Maanantaihin:)

keru ja naatti

täällä Espoossa sää on taas hieno, toivon että tätä kestäisi vielä koko elokuun. Muistan kun nuorempani syntyi heinäkuun lopussa, niin hieno kesä päättyi siihen. Olin haaveillut helposta kesävauvasta, mutta eihän se niin mennytkään, kun tuli kylmä ja toinen olikin paljon tempperamenttisempi kuin ensimmäinen.



VAUVAN TULO. Nyt se on sitten pian kun ne elokuiset vauvat todella ovat täällä, osallahan jo onkin. Vaikka vauvan tulo on lähellä, niin silti se tuntuu jotenkin epätodelliselta. Sanoin juuri miehelleni, että pian se vauva on täällä ja kaikki on yhtä vauvaa! Toisaalta ihanaa, mutta nautin kyllä näistä viimeisistä hetkistäkin, viime yönkin nukuin kuin tukki. Vauvat ovat sitten fyysisesti ja psyykkisesti koko ajan läsnä, välillä se on kyllä aika raskasta.



Minulle tämä kolmonen on kyllä vähän luxus-vauva, kun isommat ovat jo vanhempia, joten vietän arjesta osan ajasta ihan kahdestaan vaavin kanssa, kun toinen on eskarissa ja toinen osan viikosta päiväkodissa. Kyllähän ne vastasyntyneet ovat niin ihania!



SYNNYTYS. Välillä oikein laiskottaa idea, että täytyisi synnyttämään vielä lähteä, mutta sitten kun se aika tulee, niin eipä siinä voi kun synnyttää, muut ajatukset jäävät aika vähille. Niinhän sen luono on suunnitellut.



Tsemppiä edelleen kaikille odottajille !

Sitä todellakin on pohtinut miksi sitä tähän hommaan lähti kun nuo kasvatusopit ei olikein mielessä pysy. Onneksi Samu-Sirkka Huutaminen kun ei auta. Meidän muksut ovat herkkiä ja sitten kaikilla on pahamieli. Vauvaahan tässä kaikki odotellaan.

Pää on kuin mehiläispesä ja olo kuin ylen syönyt nalle puh joka odottaa että joku viitsisi hinssata ylös! En jaksa enää ja toiveita synnytyksen käynnistymisestä ei ole. Olen jo menettänyt toivoni. Eilen kävin poimimassa mansikat. Olen sit tehny hilloja ja pakastanut marjoja ja huutanut lapsille tyhjästä huutamisen ilosta. Miehen spermakin on ihan tehotonta ihme että se on jotakin saanut aikaseksi 9kk sitten ;) Tämä möykky ei tule täältä ikinä. Miten noi paikat rupes aukeemaan kun möykky ei laskeudu mihinkään - ymmärtäisi nyt että kylki edellä sieltä ei ainakaan voi ulos tulla. Se hakkaa vaan päätä seinää ja yrittää tulla tuosta tissin alta.



Eilen illalla saatiin sentään pienet naurut aikaseksi kun viriteltiin otsalamppua äiskän alapäähän, jotta nekku löytäisi tien ulos. Mies tokas että kuinka viisaaksi me sitä oikein luullaan. Kun se ulos tulee niin se ei kyllä osaa ku tuhista. Jos taas sivusta seuraisi meidän touhuja (asentohoito, ym) niin luulis että sossun täti olisi kiireesti ovella tarkkailemassa voiko lasta tähän talouteen jättää kehittymään yhteiskuntakelpoiseksi....



Kiitos vinkeistä huomenna lähdetään käymään Vantaalla ja taidetaan purkaa paineita siellä hoplopissa. Ne luonto kohteetkin ovat ihania ja varmasti kokeillaan niitäkin, mutta se ettei tarvii lähteä nyt huomenna kun tuohon kehä kolmoselle sopii oikein hyvin. Muuten ois lähdetty tänään, mutta iskäkin haluaa mukaan.



Kretu 39+3

PIKKU_RUULLE tsemitystä. Miula selkä kipuilee tosi helposti, muttei kyllä mitään verrattuna tuohon sinun tilanteeseen.



SYNNYTYS ja LAPSEN HOIDON JÄRKKÄYS: siis meillä on tilanne se, että jos ens viikolla ois synnytys ni esikon hoito järjestys viel helposti, niin yöllä ku päivällä... Mutta jos synnytys menee niille 40+ viikoille (kuten se oletettavasti menee) ni sitten on vähän pulmallisempi tilanne. Miehen vanhemmat on molemmat töissä joten heihin ei välttämättä pysty turvautumaan. Miehen pikkuveli asuu ihan vieressä joten esim yöllä apua saa varmasti sieltä, mutta se tuskin pärjää tyttömme kaa sillon kun se on hereillä... Minun vanhemmat ovat 24h käytettävissä, mutta asuvat 40km päässä, joten aikaa menisi kotvanen ennen kuin ovat täällä........ argh... ja kun edellinen synnytys oli nopea, (alle 5h) ni miehelle voi tehdä tiukkaa että kerkeekö mukaan... Luulen et täs käy niin, että mie joudun taksilla matkaamaan sairaalaan ja mies tulee perässä kun pääsee ja ehtii jos ehtii..... tietty jos mennään yliaikaskontrolleihin asti ni sitten voidaan jo tyttö laittaa miun vanhemmille hoitoon useammaksikin päiväksi.... äääh.... pitääkin miun tehdä tästäkin taas maailman suurin ongelma, vaikkei se sitä todellisuudessa ole... no kuhan pohdiskelen ääneen.



Jotain piti kommentoimani, mutten muista että mitä-------------> painuu taustalle jäätelökulhon kera.....



hanneli ja natikka

lääkärillä käyty ja ultra tehty. Niin se vaan istui se meijän pikku-ukko niinkuin mä meinasinkin. Lääkäri ei uskonut mua. Maanantaille sain lähetteen äitipolille. Varmaan yrittävät kääntää vauvaa. Tai siis saavat yrittää jos ei onnistu niin sitten mietitään perätila synnytystä.



Pumpuli: En mä mikään teräshermoinen muumimamma ole mutta parempi pinna mulla nyt on kun silloin mies on pois. Kyllä täälläkin räiskyy välillä niin että harmittaa. Näin kun mies on pois niin tiedän että kaikki tarvii tehdä itse niin ei tuu kiukustuttua mutta sit kun mies on kotona niin välillä odottais sitä apua ilman pyytämistä ja silloin tulistun useesti ja teen itse.



pikku-ruulle jaksamisia selkäsäryn kanssa. Jamssalle myös.



Galluppiin: Nyt tuntuu että päivät menee siivillä. Osin varmaan johtuu siitä kun on ollut paljon tekemistä. Mulla tuntui pisimmältä aika viikoilla 35-36.



Nyt meen imuroimaan ja peseen lattiat. Illalla olis saunavuoro mutta en taida uskaltaa saunoon että pääsen hakeen sen miehen huomenna sieltä lentokentältä kotiin. Hieman pelottaa lähteä ajaan lasten kanssa 100 kilsaa. Varsinkin kun en oo koskaan hesan päässä ajanut. No siellä pitäis olla ihan hyvät opasteet lentokentälle.



puuhis ja lauma 97,99,00,02,05 ja masuasukki joka istuu 37+1