1. tyypin diabeetikko - kuinka voit tänään?
Sinä, joka sairastat 1. tyypin diabetesta, kuinka voit tänään?
Minkä ikäisenä sairastuit? Minkä ikäinen olet? Miten sairaus on vaikuttanut sinuun?
Lapsellani todettiin juuri 1. tyypin diabetes ja murehdin kovasti hänen tulevaisuuttaan. Toivoisin kuulevani, että sairaudesta huolimatta elämä on mukavaa. Onko näin?
Kommentit (4)
Tänään oli kiva päivä, kävin kaupungilla ja lenkillä kavereiden kanssa. Diabetes menee muun elämän ohessa, on kulkenut mukana jo lähemmäs 20 vuotta (ala-asteelta) eikä sitä ilman oikein kai osaisi edes olla.
Kontrollissa pari viikkoa sitten pitkäaikainen sokeri oli pitkästä aikaa jo hyvissä lukemissa ja lisääntynyt liikunta on auttanut tasapainossa. Silti sokerit välillä huitelee reilusti päälle 20, mutta sitä ei osaa kovin vakavasti ottaa.
Kaikki tottuvat omiin sairauksiinsa, eikä diabetes ainakaan vaikuta elämään ollenkaan. Esimerkiksi keliakia tuntuisi paljon pahemmalta kuin tämä oma tuttu tauti. Suklaapatukoita pitää kanniskella mukana ja syödä säännöllisesti, siinäpä ne suurimmat haitat.
Kakkonen kaunistelee. Paska sairaus, aina pitää tarkkailla itseänsä ja hoitaa. Silti sokerit voi olla päin persettä, toki hyviäkin päiviä on.
18 vuotta tätä. Ei mitään sairauksia lisää tullut onneksi, silmätkin ok.
Tsemppiä teille ja voimia. Mun pahin pelko on Se että joku lapsista saa Tän saman vitsauksen.
Hei ja kiitos kysymästä,hyvin menee. Olen tänään käynyt vesijuoksemassa ja illalla tanssein. Verensokerit ovat olleet loistavia. Ainoa herkku sekä paheeni oli tänään leivos.
Sairastuin 11-vuotiaana ja olen nyt 10 vuotta sairastanut. On ollut ylä-sekä alamäkiä mutta olen selvinnyt niistä hyvällä tukiverkostolla. Teininä diabetekseni tasapaino oli vähän hujan hajan,sillä silloin kiinnosti enemmän juhliminen,vaatteet,meikkaaminen,pojat,ulkonäkö yms. Diabetes jäi silloin vähän taka-alalle.. No,siitäkin on selvitty ja voin hyvin! :) älkää antako diabeteksen hallita teitä,SINÄ hallitset diabetesta!
Up