Mullla on jotenkiin monesti selllainen tunne kun mummoni oli filosofian maisteri etttä olen perinyyt sellaisen ajatus maailman että reaalimaailma on jotenkin tylsä ja haluaa näähdä itsensä enemmän irrallisena ja ilmiöt ilmiöinä.

Olisitpa perinyt ennemmin yhdyssanat.

Se onn heti kun itsensä sitoo johonkin niiin siinä alkaa tulla heti tunnesiteitä ja siteen ei kykene näkemään asioita seelkeästi.

Vierailija kirjoitti:

Se onn heti kun itsensä sitoo johonkin niiin siinä alkaa tulla heti tunnesiteitä ja siteen ei kykene näkemään asioita seelkeästi.

Asioita eii näen ikäänkuin diplomaaattisesti koska aina sitoo sen johonkin omaan kokemukseeen ja tunteeseeen.

Aina yhtä jännää, että filosofian maisterit nopeutetaan yhteen. Filosofian maisteri on voinut opiskella vaikka fysiikkaa, biolääketiedettä, maantiedettä, erilaisia humanistisia aineita jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se onn heti kun itsensä sitoo johonkin niiin siinä alkaa tulla heti tunnesiteitä ja siteen ei kykene näkemään asioita seelkeästi.

Asioita eii näen ikäänkuin diplomaaattisesti koska aina sitoo sen johonkin omaan kokemukseeen ja tunteeseeen.

Se etttä jäävää itsennnsä niin autttaa enemmän näkemäään ympäristössä luovuuttta ja luovia elementttejä enemmmän joita voi hyödyntäää esim onglmien ratkaisusssa eli tekee enemmän havintoja vapaaammin kun ei sido itseääään kapeaan karsinaaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se onn heti kun itsensä sitoo johonkin niiin siinä alkaa tulla heti tunnesiteitä ja siteen ei kykene näkemään asioita seelkeästi.

Asioita eii näen ikäänkuin diplomaaattisesti koska aina sitoo sen johonkin omaan kokemukseeen ja tunteeseeen.

Se etttä jäävää itsennnsä niin autttaa enemmän näkemäään ympäristössä luovuuttta ja luovia elementttejä enemmmän joita voi hyödyntäää esim onglmien ratkaisusssa eli tekee enemmän havintoja vapaaammin kun ei sido itseääään kapeaan karsinaaan.

Esiim ihmiseestä jo huomaaa jos laitttaa vaikka polvet yteeen ja yrittää kokoaika sitä pelokkuutta ja piiloutumista (pienentyymistä kohden) ja vasta kohta on se etttä avaa haaarat auki ja onn avoin, uteliaas ja rohkea kohtaamaan maailmaa.

Riippuu yliopistosta, mutta filosofian maisteri yleensä on opiskellut jotain aivan muuta kuin filosofiaa. Filosofiaa pääaineena opiskelleet ovat aika usein valtiotieteiden tai yhteiskuntatieteiden maistereita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se onn heti kun itsensä sitoo johonkin niiin siinä alkaa tulla heti tunnesiteitä ja siteen ei kykene näkemään asioita seelkeästi.

Asioita eii näen ikäänkuin diplomaaattisesti koska aina sitoo sen johonkin omaan kokemukseeen ja tunteeseeen.

Se etttä jäävää itsennnsä niin autttaa enemmän näkemäään ympäristössä luovuuttta ja luovia elementttejä enemmmän joita voi hyödyntäää esim onglmien ratkaisusssa eli tekee enemmän havintoja vapaaammin kun ei sido itseääään kapeaan karsinaaan.

Esiim ihmiseestä jo huomaaa jos laitttaa vaikka polvet yteeen ja yrittää kokoaika sitä pelokkuutta ja piiloutumista (pienentyymistä kohden) ja vasta kohta on se etttä avaa haaarat auki ja onn avoin, uteliaas ja rohkea kohtaamaan maailmaa.

Se varmaaaan mitä yritän ajaa tässä takaaa niin liika sulkeutuneisuuudessaan ihhmisen kaiiki pelot esiim alkavat saamaan ylimitoitettuja mitttasuhteiita kuun niitä peittelee itsesssään eikä ole kontaktissa ulkomaailmaaan, haluaa ennnemin piilottaa ja pimitttää ne ja tulivuoorilla on luontaisesti myös tapana purkautua aina. Ei synnny harmoniaa vaaan epäsuotuisaat ääärimäiset mittasuhteeet. EI ole kultaista keskitietä tälllöin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se onn heti kun itsensä sitoo johonkin niiin siinä alkaa tulla heti tunnesiteitä ja siteen ei kykene näkemään asioita seelkeästi.

Asioita eii näen ikäänkuin diplomaaattisesti koska aina sitoo sen johonkin omaan kokemukseeen ja tunteeseeen.

Se etttä jäävää itsennnsä niin autttaa enemmän näkemäään ympäristössä luovuuttta ja luovia elementttejä enemmmän joita voi hyödyntäää esim onglmien ratkaisusssa eli tekee enemmän havintoja vapaaammin kun ei sido itseääään kapeaan karsinaaan.

Esiim ihmiseestä jo huomaaa jos laitttaa vaikka polvet yteeen ja yrittää kokoaika sitä pelokkuutta ja piiloutumista (pienentyymistä kohden) ja vasta kohta on se etttä avaa haaarat auki ja onn avoin, uteliaas ja rohkea kohtaamaan maailmaa.

Se varmaaaan mitä yritän ajaa tässä takaaa niin liika sulkeutuneisuuudessaan ihhmisen kaiiki pelot esiim alkavat saamaan ylimitoitettuja mitttasuhteiita kuun niitä peittelee itsesssään eikä ole kontaktissa ulkomaailmaaan, haluaa ennnemin piilottaa ja pimitttää ne ja tulivuoorilla on luontaisesti myös tapana purkautua aina. Ei synnny harmoniaa vaaan epäsuotuisaat ääärimäiset mittasuhteeet. EI ole kultaista keskitietä tälllöin.

Ja sittten siinä on myös se kun asiiiat pitkäään muhii omassa pääässä eikä niitä pääse jäsentelemäään niin sitä ei sillloin myöskäään enää kun käsitä sitä itttse mikä tässä asiasssa on taustalla tosiasiassa niin tieeedä että miten tämän enää esim kertoiisi ulkopuolisellle ja jakaisi sen ja keskustelisi siiitä mutta juuri se keskustelemiiinen asioista ja kuun tarttuu ympäristöstä uuusia ajatuksia ja oivallluksia niiin voikin selkeytttää sitä ja sittten siitä voi tulla itselllekkin paljon selkeämpää jasen pysty käsitttelemään pois päivä järjestykseestä niiin ettei sen kansssa tarvitse painia joka ikinen päivä.

Filosofian maisteriksi valmistuu muustakin kuin filosofiasta. Tämän toki tiesit, eikös niin.