Mikä ruoka/ruoka-aine on mielestäsi niin hyvää, että silmäsi kostuvat kyynelistä?

Mieheni tekemä shepherd's pie. Jotenkin vaan maut ja koostumus niin kohdallaan! 

Sellainen, jossa on silliä, sieniä, homejuustoa, persiljaa, lihaliemikuutioita, piimää, parsakaalia ja ananasta.

Sahrami on valtavan hyvää. Itkettää ajatuskin.

Kädenlämpöinen kaalimehu. Makaroonien keitinvesi.

Tuore, höyryävän lämmin mustamakkara puolukkasurvoksen kanssa.

Raaka sipuli.

Rantakala tuoreista muikuista, sipulista, voista, maustepippureista, suolasta ja vedestä. Lisukkeeksi ruisleipää.

Saint Agur -sinihomejuusto. Sulaa suuhun.

Piti tulla ihan katsomaan, alkavatko ihmiset oikeasti itkeä jostain ruosta. Näköjään alkavat. Itseäni ei ruoka tarpeeksi kiinnosta. Ehkä eräs leipä, jota sain pienenä voisi läikäyttää rinnassa, mutta en minä sitäkään itkisi.

Mesimarjat

Juuri uunista tullut leipä ja sen kanssa oivariinia ja täysmaitoa 🧡

Ei mikään ruoka saa minua itkemään.

Olis outoa joku ruoka itkettäisi. No ehkä raaka sipuli.

Vierailija kirjoitti:

Kädenlämpöinen kaalimehu. Makaroonien keitinvesi.

Savuluumut, koira(a)n maito, nuoren katraan valkokastike ja rekkamiehen pastillit!

Pizza. Jos ei tarvitsisi ajatella sellaisia pikkujuttuja kuten esim. oma terveys, voisin syödä ainoastaan pizzaa.

Asia on pihvi.

Ei mikään. Ehkä jos en olisi syönyt viikkoon niin silloin mikä tahansa ruoka saisi kyyneliin.

Sipuli, vain ja ainoastaan sipuli.

Yhden suomalaisten pitämän kebappaikan ihana kebap.

Lähi-itäläisten mikrossa lämmitettyjä tukkukepappeja en osaa pitää ruokana (enkä lähi-itäläisiä ihmisinä 😂)

Vaarini sanoi syöneensä sodassa ihmislihaa kun olivat motissa. Vaari aina jouluisin muisteli miten olivat viikon ruuattomuuden ja ankaran taistelun jälkeen saaneet valtavat kasat höyryävän kuumaa grillattua lihaa jouluaattona. Siellä oli komppanianpäällikkö joutunut laskemaan että ilman ruokaa joutuvat antautumaan tai tuhotuiksi ja koko sensuunnan rintama vaarassa joten oli antanut kokeille ohjeen tehdä vihollisten lihasta ruokaa ja että se pitää grillata että sotilaat sen kykenevät syömään. Siinä kuitenkin tapettu puolin ja toisin niin pieni se eettinen ero.

Vaarilla oli se hartaana joulupäivälliseltä jäänyt mieleen ja kyllähän se lastakin kiinnosti kinkku enemmän sen jälkeen kun leikki mielessään että syö venäläisen sotavangin kankkua.

Jotenkin se on jäänyt sillälailla mieleen että ihmissyönti on jotenkin sitten näin aikuisenakin sellainen kiinnostava aihe.

Keskusteluryhmiä aiheesta on paljonkin maailmalla ja aika paljon asian kokeneita on vaikka Ankassa ja lähi-itäläisissä mutta suomalaiselle se ainoa mahdollisuus on että tulee kutsutuksi illallisille johonkin muuhun maahan missä sellainen hautaustavat sallitaan.