Lue keskustelun säännöt.
Raskaana ja lapsen isä kuoli.
29.03.2014 |
Olen raskaana (30+6) ja lapsen isä kuoli ,5 viikkoa sitten tapaturmassa. Emme seurustelleet missään vaiheessa vaan meillä oli lähinnä sellainen "eksytään samaan sänkyyn aina kun yöelämässä törmätään" tyyppinen suhde. Mies oli alusta asti tietoinen raskaudesta ja tarkoituksena oli että kasvatamme lapsen yhdessä vaikkemme tulisi ikinä seurustelemaankaan. Mies kävi mukanani kaikissa ultrissa ja tuli keskellä yötä anssani sairaalaan kun pelkäsimme rv 12+jotain keskenmenoa (joa "onneksi" olikin puhjennut kysta). Hänen kanssaan myös sisustimme tulevalle lapselle minun asuntooni huonetta jne. Meillä oli tulevaisuudesta ns. selvät sävelet eikä mitään ongelmia. Välillämme vaan ei ollut mitään intohimoa ja kaveruutta suurempaa. Harva edes ikinä tiesi meillä olleen mitään sutinaa keskenämme. Lapsesta hän ei ollut kertonut kuin parhaalle ystävälleen, koska halusi asian julkistaa vasta sitten kun vauva olisi turvallisesti maailmassa.
Nyt kuitenkin joku jossain päätti toisen. Joku vei lapseltani isän. Mitä minun pitäisi nyt tehdä? Pärjään siis taloudellisesti oikein hyvin ja pärjään myös vauvan kanssa varmasti loistavan tukiverkkonikin ansiosta. Lähinnä mietityttää miehen vanhemmat, tulevan lapsen isovanhemmat. He siis eivät tiedä vauvasta mitään. Ja pohdinkin nyt pitäisikö heille kertoa? He menettivät juuri ainoan lapsensa ja tiedän että suru on varmasti pohjaton. Ehkä heitä hiukan ilahduttaisi tieto, että heidän poikansa saa vielä jälkikasvua ja he lapsenlapsen. Tai sitten se vain järkyttäisi. Tiedä häntä. Jotenkin niin ristiriitaiset tunteet. Haluanko lapseni elämään minulle täysin tuntemattomia ihmisiä? Mutta sitten taas toisaalta, eihän lapsella voi olla liikaa hänestä välittäviä ihmisiä ympärillään. Ja saisi lapsikin tietää isästään enemmän kuin minä osaisin koskaan kertoa.
Miehen hautajaiset ovat viikon päästä ja mietin menenkö paikalle valtaisan mahani kanssa vai en. Miehen paras ystävä asuu vielä pari kuukautta jenkeissä, joten hänestä en saa tukea (ajattelin että hän tuntee varmasti miehen vanhemmat ja osaisi olla tukena kertomassa asiasta). Miten kerron heille asian jos paikalle menen? Vai pitäisikö viedä heidän postilaatikkoon kirje jossa lyhyesti kertoisin asiasta ja jättäisin yhteystiedot jos he haluaisivat ottaa yhteyttä? Entä jos he pitävät minua jonain perintöä kärkkyvänä onnenonkijana? Kun kaikenlaisia ihmisiä tässäkin maassa on.
Ihan järkyttävä tilanne. Olisin kiitollinen kaikista neuvoista. Moraalisaarnaa en raskaudestani kaipaa.
Kommentit (57)
Miksi lapsen isä ei ollut kertonut tulevasta lapsestanne vanhemmilleen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies halusi että lapsi on turvallisesti maailmassa ennen kuin kertoisi vanhemmilleen ja muille. En sen paremmin syitä kysellyt, mutta rivien välistä ymmärsin että vanhemmat olisivat varmasti alkaneet hössöttämään liikaa ja kuulemma äitinsä on sellainen lörppö että kohta olisi koko kylä tiennyt. Asumme siis pienellä paikkakunnalla ja täällä asiat tuntuu paisuvan suhteettomiin mittasuhteisiin. Molempien yhteinen tahto oli että asiasta ei tehdä mitään numeroa tai "mainosteta" sitä sen enempää ennen kuin vauva on syntynyt, isyys tunnustettu ja kaikki on hyvin. En siis itsekkään ole kertonut raskaudestani kuin lähipiirilleni (toki työkaverit ja minua nähneet tietää), mutta siis esimerkiksi facebookissa en ole tullut kaapista ulos tai muuta.
haluaisin todellakin mennä hautajaisiin. Haluaisin jättää hyvästit ja kertoa että kyllä me pärjätään. Lapsemme tulee kasvamaan niin että joka ikinen päivä kerron hänelle isistä. Ihan sama vaikka öytäisin uuden miehen joka ottaisi lapsen kuin omakseen niin silti kerron lapselle että hänen oikea isä on taivaassa ja katsoo häntä sieltä joka ikinen hetki.
Niin ja nyt kun aloin ajattelemaan asiaa niin tietäähän miehen pomo nyt asiasta ainakin, kun mies oli isyyslomankin pitämässä. Pää ei vaan pelaa. Hirveästi käytännön asioita hoidettavana ja tuntuu ettei tiedä mistä aloittaa.
En vaan taida edes tajuta kuinka paljon ikävöin ja kuinka paljon tämä kaikki sattuu.
Kirjoitin nyt kirjeen. Siinä kerron lyhyesti meistä ja miten olimme ajatellut tulevaisuuden hoitaa. Kerroin myös että miehen lompakosta löytyy ultrakuva (tuskin vat miehen lompakkoa tutkineet kun ovat tavarat hakeneet). Kerroin myös että tarvittavat testit tietenkin hoidan, mutta en velvoita heitä mihinkään. Jos he kuitenkin haluavat olla osa lapsenlapsensa elämää niin ovat tervetulleita tutustumaan minuun ja kun lapsi syntyy niin lapseen ihan koska vain.
-AP-
Musta tää koko juttu haiskahtaa aina lailla keksityltä...
Osaanotto suureen suruusi ap.
Voimia sinulle.
Pyydän sinua kerro lapsesi isovanhemmille. Se että he saavat lapsenlapsen on heille todella tärkeä asia.
Se tulee antamaan heille enemmän lohtua kun kukaan voi ymmärtää <3.
Soita mahdollisimman pian miehen vanhemmille ja pyydä että saat tulla käymään heillä. Menet sitten kertomaan asian. Kerro asiasta itse joko kasvotusten tai jos matkan tms vuoksi ei ole mahdollista niin kerrot puhelimessa. Mieluiten kasvotusten.
Kerro asiasta ennen hautajaisia. hautajaisista voit kysyä miehen vanhempien mielipidettä ja kysyt siis heiltä voitko tulla sinne.
Mielstäni sinun olisi hyvä jos vaan jaksat etkä stressaannu liikaa mennä hautajaisiin. Jos sinusta tuntuu liian pahalta niin älä mene, ettei ala supsitukset etc.
Kerrot isovanhemmille sen jota täälläkin eli että mies oli kaikin tavoin osallistunut raskauteen, käynyt kanssasi ultrassa, sisustanut vauvan huonetta ja että vaikka raskaus ei ollut suunniteltu on lapsi rakastettu ja myös mies/lapsen isä iloitsi lapsesta ja isäksi tulemisesta. Kerrot että vaikka ette enää seurustelleet, oli teillä läheiset ja lämpimät välit. Ei sinun liian yksityiskohtaisesti tarvitse kertoa "fuck buddy" suhteesta. Kerrot vaikka että raskaus ei ollut suunniteltu ja että enää eläneet parisuhteessa mutta että mies kaikin tavoin oli osallistunut ja otti vastuunsa isänä. Kerrot heille että mies ei halunnut kertoa asiasta ennen vauvan syntymää.
Mielestäni on kaikin puolin tärkeä isovanhemmille saada tietää. 1. heidän itsensä vuoksi, kyseessä on heidän lapsenlapsi 2. lapsen kannalta, lapsen isää ei ole enää joten kaikki isään liittyvä on lapselle tärkeä yhteys omaan itseensä ja omiin juurinsa 3. sinullekin on hyvä saada miehen vanhempien tuki 4. sinun itsesikin takia sinun on kerrottava, tulet katumaan asiaa ellet kerro
Pyydän sinua, kerrothan asiasta. Kukaan meistä ei osaa sanoa mikä on ensireaktio, mutta olen melko varma että tieto lapsesta tulee tuomaan valtavasti lohtua miehen vanhemmille.
Miten kuoli ? Oikeasti kuulostaa tosi oudolta ett random pano haluaisi panostaa noin paljon jonkin lapsen elämään ja hyväksyy että pano pitää lapsen. Ihan absurdi ajatus. Itse juoksisin ja kauas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
edellinen vielä, ei luin nyt vasta että olet kirjoittanut kirjeen. Se on hyvä vaihtoehto! Hyvä että kerrot isovanhemmille, tämä tulee tuomaan heille paljon lohtua ja uskoa ja iloa tulevaisuuteen. He ovat kohdanneet kamalimman asian mitä voi tapahtua ja nyt onneksi sinä pystyt antamaan heille yhden maailman ihanimmista asioista!
Voimia ja jaksamista sinulle ap. Koeta jaksaa ja muista nyt huolehtia itsestäsi ja riittävästä levosta.
älä turhista huolehdi. tuntuu näin ulkopuoliselta että ehkä kaikella on tarkoitus. miehen vanhemmille jää ihana lahja heidän pojastaan. sinä vaikutat ihanalta ja huolehtivalta henkilöltä ja ihanaa että tulet kertomaan lapselle hänen isästään.
Toivottavasti isovanhemmat ovat sinuun mahdollisimman pian yhteydessä. Toivon todella että pääset hyvästelemään lapsesi isän. Kokemuksesta tiedän. Kaikkea hyvää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuoli 5 viikkoa sitten eikä ole vieläkään haudattu?!
Normaalisti haudataan parin viikon kuluttua.
Ap kyllä korjasi, että mies kuoli 1,5 viikkoa sitten . Toivottavasti ap asiat sujuvat hyvin ja tuleva lapsesi saa tutustua isänsä vanhempiin. Voimia ja tsemppiä sinulle! <3
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa ihan leffan juonelta.. Miten mies on isyysloman saanut, kun ette asu yhdessä?
Jos totta niin mä soittaisin tuleville isovanhemmille ennen hautajaisia ja kertoisin tilanteen. Kirje kuulostaa oudolta.
Voimia ja siunasta teille
Ap, ota heti maanantaina lastenvalvojaan yhteyttä, muuten tästä tulee ruma homma.
Tidätkös kun lapsen oikeus on tuntea isänsä, joten jos isä ehditään haudata, ennen kuin hänestä ehditään ottaa testi, joudutaan suorittamaan lapsen edun vuoksi ex-humaatio, eli haudan avaus. Tätä et taatusti halua sureville vanhemmille.
Mikäli mies oon kuollut tapaturmaisesti, niin hänestä saattaa jopa kudosnäytteitä olla vielä jäljelläkin, joista isyys voidaan tunnistaa. Voit olla myös lapsen isää hoitaneeseen sairaalaan suoraan yhteydessä.
Sinähän et ole missään perimisoikeudessa, vaan lapsesi on oikeutettu isän perintöön ja sinulla ei ole oikeutta sitä riistää.
Ota siis viipymättä yhteys sosiaalitoimistoon ja kerro tilanne. Hautajaisiin voit mennä ystävänä, mutta ehkä kirje on hyvä tapa ilmoittaa tuleville isovanhemmille asiasta.
Älä kuuntele yhtään nyt mitä täällä huudellaan perinnön perässä olevasta panosta, sillä sinun täytyy nyt tulevana äitinä turvata lapsen oikeudet.
Koita jaksaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ei toddellakaan tehdä mitään ex-humaatioita, vaan isän vanhemmalta tai sisarukselta otetaan näyte ja verrataan sitä syntyvän lapsen dna:han.
teoriassa aapeen velvollisuus on varmistaa lapselleen "perintö" mutta ymmärrän kyllä hyvin, miksi hän ei ole erityisen innokas siinä: näistä "osittainmaksetuista taloista ja parista autosta" ei ole kuin hillittömästi vaivaa seuraavan 18-vuoden ajan ja lopputuloksena on kuitenkin mitättömän pieni ja parinkymmenen vuoden inflaation syömä summa aikanaan lapselle. Vanhemmalle (tai muulle edunvalvojalle) koituva vaiva ei ole missään suhteessa lapsen saamaan hyötyyn. Ok, jos lapsi on köyhä, sekin saattaa olla ihan tarpeen, mutta niihän ei nyt ole oletettavissa.
Voi voi, kun se lapsi perii ne isovanhempansakin. Sitäpaitsi tuollaisissa tilanteissa pyritään kyllä löytämään ensisijaisesti isän kudosnäyte.
Ei niitä isovanhempia voi velvoittaa DNA- näytteeseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei siinä edunvalvonnassa niin mahdoton homma ole. Minä olen jo seitsemän vuoden ajan joutunut tekemään maistraatille vuositilin lapsen omaisuudesta, kun säästöt menivät yli sen rajan (silloin 15000€, nykyisin 20000€). Ihan samalla tavalla olen hoitanut lapsen sijoituksia kuin ennen tätä ilmoitusvelvollisuuttakin.
Miehellähän on saattanut olla joku henkivakuutuskin.
Ota nyt äkkiä johonkin yhteyttä ennenkuin mies ehtidään hautaamaan. Ei tarvitse sitten kaivaa ulos dna-näytettä varten.
Miten tässä kävi loppujen lopuks??
[quote author="Vierailija" time="29.03.2014 klo 22:02"]
[quote author="Vierailija" time="29.03.2014 klo 21:55"]
[quote author="Vierailija" time="29.03.2014 klo 21:38"]
Et kyllä mene sinne hautajaisiin! Se mies oli sulle vain panofrendi...
Kirjoitat kirjeen tuleville isovanhemmille ja jatko on heidän käsissään.
[/quote]Hän on raskaana. Ymmärrätkö?
[/quote]
Kyllä, mutta kuolemasta on jo viisi viikkoa, viikko hautajaisiin, joten en suosittele menemään, olisi pitänyt jo toimia tämän viiden viikon aikana jotenkin eikä vasta nyt. Siksi yhteydenottoa, mutta ei hautajaisiin. Ja isovanhemmat saavat kyllä päättää, haluavatko olla yhteyksissä vai eivät, heillä ei ole velvollisuutta, mutta haluja ehkä sitäkin enemmän? Ei voi tietää.
[/quote]
Kirjoittaja ei ilmeisesti tiedä mitä suru on kun on menettänyt läheisen. Mene vain jos siltä tuntuu. Läheisen menettäneitä ei järkytä mikään. Paikallaolosi ei voi olla muuta kuin positiivinen asia.