Lue keskustelun säännöt.
En uskonut, että enää kolmekymppisenä löytäisin
29.03.2014 |
sellaista Titanic-tyylistä rakkautta, että uni ei enää tule ja ruoka ei maistu, toinen pyörii koko ajan mielessä. Vuosiin en tuntenut _MITÄÄN_. Jos tää menee päin helvettiä, niin ainakin olin hetken aikaa elossa.
Kommentit (19)
Olipa kiva aloitus, en minäkään uskonut, mutta en kyllä usko vieläkään, olen jo sentään 40+.
Ei me kaikki vaan koeta rakkautta, näemmä. Ja jollekin ikävälle tiedoksi, kyllä, olisin jo varmasti valmis oikeaan rakkaussuhteeseen, mutta eipä ole kohdalle osunut, enkä voi lähteä metsästämään, ei kuulosta edes järkevältä, voi toki toimia joillekin.
Nauttikaa rakkauksistanne!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä löysin aviomieheni 30-vuotiaana. Nyt 23 v myöhemmin edelleen yhdessä viiden yhteisen lapsen vanhempina.
Onnea ap!
Tuli itku tästä aloituksesta. En edes tiedä miksi :)
Mä oli 28v, kun löysin elämäni miehen. Nyt ollaan 45v.
"Enää kolmekymppisenä"
...kuulostipa masentavalta. Enpä ole edes ajatellut ettei "enää" voisi löytyä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varo ettet outoa sieltä pilvilinnoista!
[quote author="Vierailija" time="29.03.2014 klo 18:42"]sellaista Titanic-tyylistä rakkautta, että uni ei enää tule ja ruoka ei maistu, toinen pyörii koko ajan mielessä. Vuosiin en tuntenut _MITÄÄN_. Jos tää menee päin helvettiä, niin ainakin olin hetken aikaa elossa.
[/quote]
Capriosi nussii jotain kuumaa kimmaa perseeseen just tällä hetkellä, kana!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No mä olen 39v enkä ole vieläkään löytänyt edes ensimmäistäni. En siis ole koskaan ollut rakastunut. Olen jo alistunut tilanteeseeni, mennään sitten näin.
No ei se iästä ole kiinni, itse rakastuin nelikymppisenä ja tiedän useita vanhempiakin umpirakastuneita. Ei saa kyynistyä vaan pitää antaa mahdollisuus rakkaudelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se on mahtava tunne kieltämättä. Antaa toivoa minullekin. Luulin, että kolmekymppisenä tai jopa jonkin verran nuorempana ei enää ole mahdollista ihastua tuolla tavalla vaan suhteet perustuisivat lähinnä järkeen, mikä ei siis ole hyvä asia.
[quote author="Vierailija" time="29.03.2014 klo 18:54"]
[quote author="Vierailija" time="29.03.2014 klo 18:42"]sellaista Titanic-tyylistä rakkautta, että uni ei enää tule ja ruoka ei maistu, toinen pyörii koko ajan mielessä. Vuosiin en tuntenut _MITÄÄN_. Jos tää menee päin helvettiä, niin ainakin olin hetken aikaa elossa.
[/quote]
Capriosi nussii jotain kuumaa kimmaa perseeseen just tällä hetkellä, kana!
[/quote]
Aiheeseen täysin kantaa ottamatta, mutta voiko kommentti enää kateellisemmalta kuulostaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä löysin omani kanssa vasta kolmekymppisenä ja yhä onnellisina yhdessä 23 vuoden jälkeen. Joten tsemppiä kaikille onneaan etsiville!
[quote author="Vierailija" time="29.03.2014 klo 18:55"]No mä olen 39v enkä ole vieläkään löytänyt edes ensimmäistäni. En siis ole koskaan ollut rakastunut. Olen jo alistunut tilanteeseeni, mennään sitten näin.
[/quote]
Joojoo mutta sä ootkin se eunukki ja erakko joka EI halua edes pariutua. sut on nähty monessa ketjussa täällä. Eri asia on ne jotka haluavat rakastua ja parisuhteen. Et viitsisi aina tuoda tuota negatiivisuuttasi tänne. Olen muuten melko varma että olet autisti. He ovat juuri tuollaisia
Musta on aika kyseenalaista ajatella että kolmekymppisenä elämä olis jo niin ohi ja tunne-elämä kuollutta ettei voisi hullaantua ja rakastua. Maailma ihannoi nuoruutta mutta ei me 40v plussatkaan olla vielä umpeen kasvettu. Ei ylä- eikä alapäästä.
Love love love loooooove!!! Ihanaa oon onnellinen sun puolesta!
T. Kohta 33-vuotias jo vuosia ja vuosia sinkkuna elellyt nainen
[quote author="Vierailija" time="29.03.2014 klo 19:24"]
[quote author="Vierailija" time="29.03.2014 klo 18:55"]No mä olen 39v enkä ole vieläkään löytänyt edes ensimmäistäni. En siis ole koskaan ollut rakastunut. Olen jo alistunut tilanteeseeni, mennään sitten näin.
[/quote]
Joojoo mutta sä ootkin se eunukki ja erakko joka EI halua edes pariutua. sut on nähty monessa ketjussa täällä. Eri asia on ne jotka haluavat rakastua ja parisuhteen. Et viitsisi aina tuoda tuota negatiivisuuttasi tänne. Olen muuten melko varma että olet autisti. He ovat juuri tuollaisia
[/quote]
Kukahan tähän ketjuun tuo negatiivisuutta? Herranjumala miten vihamielisesti suhtaudut tuohon sinulle tuntemattomaan ihmiseen. Ei käy kyllä omaa "kultamussukkaasi" kade, jos olet tuollainen muita nimittelevä raivopää. Eikä mahdollisia lapsiasi.
Minä olin 34, kun tutustuin aviomieheeni. Siitä kaksi vuotta myöhemmin menimme naimisiin. Nyt olen 40 ja rehellisesti sanottuna onnellisempi, kuin koskaan elämässäni.
Nuorempana seurustelin pidempään kahdesti ja jälkimmäisen suhteen loputtua olin aivan romuna. Olin masentunut pitkään, enkä kiinnostunut vuosiin kenestäkään. Suunnittelin puolivakavissani järkiavioliittoa lapsuudenystäväni kanssa, vaikka en ollut koskaan tuntenut häntä kohtaan kuin veljellisiä ja kaverillisia tunteita. Olin jo luovuttanut ja ajattelin, että suuret tunteet ovat osaltani historiaa.
Kun tapasin mieheni ei ollut kysymystäkään enää mistään kompromisseista. Se oli menoa saman tien, eikä vähiten siksi, että molemmat jo tuon ikäisinä tiesimme mitä etsimme.