Lue keskustelun säännöt.
Nyt loppui pinna narsistisen miehen kanssa. Asumusero?
29.03.2014 |
Pitkä tarina "lyhyesti":
Suhteemme alku oli kuin prinsessasatua, ihanaa ja kiihkeää, kunnes muutimme yhteen. Vähitellen minulle alkoi selvitä, kuinka holtittomasti mies käyttää rahaa - ja mihin. Tupakkaa ja alkoholia kului jo jonkin verran, opiskeleva mies lainaili muutaman kympin lainoja kavereiltaan. Humalassa mies alkoi näyttää järjetöntä mustasukkaisuuttaan.
Jokainen vastaavassa tilanteessa ollut tietää, että nämä asiat hiipivät pikkuhiljaa ja hienovarainen eristäminen esim. miehen kavereista näytti elämän astetta ruusuisempana. Seksi oli loistavaa ja muutoinkin olimme todella, todella läheisiä, kuin toisillemme luotuja.
Minua kosittiin, "hyvän ajanjakson aikana", ja onnesta soikeana vastasin myöntävästi. Sovittiin, että sormukset teetetään, kunhan saisin opiskelujen ohella säästettyä töistä rahaa. Mies kävi tuolloin töissä, mutta rahaa ei seuraavina kuukausina yhtäkkiä alkanutkaan olla mihinkään. 5kk kosinnasta selvisi, että mies on palkan lisäksi ottanut valtavasti pikavippejä ja käyttänyt rahat itseensä, enimmäkseen päihteisiin. Alkoholi oli siis jo iso ongelma. Selvitin miehen raha-asiat, hankin hänelle ammattiapua, paikkailin välejä sukulaisiin ja ystäviin. Alkoi jälleen hyvä ajanjakso, tai niin ainakin luulin. Tulin myöhemmin raskaaksi, neljännellä kuulla selvisi, että sama päihde- ja velkaralli on jatkunut. Rysäytin jälleen asiat kuntoon ja mies alkoi keskittyä tulevaan isyyteensä.
Vauvavuosi oli suuritarpeisen esikoisen kanssa minulle todella rankka, enkä voi vieläkään ymmärtää kuinka mieheni antoi minun mm. valvoa kuukausia parin tunnin unipätkien varassa. Lapsen ollessa 7kk selvisi miehen vaihdelleen ainakin jonkin verran flirttiviestejä muiden naisten (mm. työkavereiden) kanssa raskaus- ja pikkuvauva-aikana.
Mies teki jälleen kerran megahienon parannuksen elämässään ja taas kerran jatkoin tämän ihanan herrasmiehen kanssa. (Kyllä, olen luonteeltani todella kiltti ja optimistinen ja näin jälkeenpäin katsoen myös pitkälle eristetty ja manipuloitu viime vuosina.)
Loppukesästä 2013 sain miehen kiinni varastelusta; vei rahaa paitsi minulta myös taaperoltamme (sukulaisilta saatuja synttärilahjarahoja). Sanoin, että hänen on haettava ammattiapua ja tehtävä kaikkensa niiden persoonallisuuspiirteidensä eteen, jotka ovat vahingollisia. Viime aikoina on taas alkanut ilmestyä ulosottokirjeitä ja perintälappuja. Tällä kertaa velkaantuminen ei selity päihdeongelmalla, hän ei vain yksinkertaisesti hoida asioita. Ei viitsi. Emme ole enää pariskunta, mies on jatkuvasti "pakottanut" minut jonkinlaiseen äidin ja omaishoitajan rooliin. Olen alle 30v, lapsemme alle 3v.
Ilmoitin jokin aika sitten miehelle, että hän poistuu asunnostamme kesäkuun alkuun mennessä. Olen aivan täynnä tätä (ja tämä oli sitten se lyhyt ja kaunisteltu versio tapahtumista..). Tämä kevät on loppusuoralla olevissa opinnoissani todella tärkeä ja minulla on aivan valtavasti tehtävää. "Nerokkaasti" ajattelin, että jaksan katsella tyyppiä sen ajan, ja hänkin saisi aikaa järjestellä omia asioitaan. Kesäksi jään lapsen kanssa kotiin, koska syksyllä jatkuu kuitenkin osapäivähoito päiväkodissa. Asumme pienesti, joten taloudellisesti minun on mahdollista jatkaa tässä kodissa lapsen kanssa.
Mies ei ole taaskaan ottanut mitään asioita vakavasti, päin vastoin; tänä aamuna hän heittäytyi taas vaihteeksi kiukuttelevan 13-vuotiaan teinipojan tasolle, ei suostunut hoitamaan lastaan (tekee aina aamupesut, lapsen ja isän oma yhteinen juttu), enkä minäkään olisi saanut mennä suihkuun. Jälleen kerran, vastaavanlaisten ihmisten kanssa eläneet varmasti tietävät, mistä "putkiaivokohtauksesta" puhun. Yht'äkkiä hän oli todella ilkeä ja välinpitämätön sekä turhautunut siitä, kun pikkulapsen unirytmi ei muuttunutkaan lauantaiaamuun sopivaksi.
Kerroin hänelle, että menen nyt suihkuun, pukeudun ja meikkaan ja hoidan sitten lapsen ihan itse. Hän puolestaan pakata tavaroitaan ja poistua asunnosta 30min päästä. 20min mies katsoi lapsen kanssa piirrettyjä ja sen jälkeen 10min valitti, kuinka en päästänyt häntä koko aamuna vessaan (hoidin lasta klo 7 alkaen, saumaa oli kyllä..) ja kuinka julma olen.
No, mies lähti sitten kuitenkin. Pitää "ei näin voi tapahtua" "olen isä, minun täytyy olla lapseni luona" "mitä voisin tehdä, jotta saan palata" -tekstiviestirallia päällä.
Nyt heräsi lapsi päikkäreiltä.
Puhukaa mulle järkeä.
Kiitos.
Kommentit (41)
Tuhannet kiitokset viesteistänne ja tsempistä! Tuo passiivis-aggressiivinen kuulostaa pikaisen googlettamisen jälkeen _hyvin_ tutulta.
Olisiko teillä antaa käytännön vinkkejä; kuinka selittää asiaa lapselle (2v.), järjestää järkevästi yhteishuoltajuus jne. Olemme naimisissa (tadaa!), joten ihan heti emme pääse täysin toisistamme eroon.
Alunperin ajattelin päässäni, että mies asuisi toisessa asunnossa, jolloin pääsisin lomalle hänen laskusähellyksistään ja arjen kampittamisestaan, mutta voisimme vaikka puistoilla perheenä ja koettaa rakentaa vähitellen parisuhdetta uudelleen treffailemalla kahdestaankin. No, mies tuli eilen illalla kotiin (minun oli aivan pakko päästä tekemään koulutöitäni ennen ensi viikkoa) ja ilmapiiri on heti aivan erilainen. Lapsen kanssa ollessani pystyn hengittämään ja muuttopäätös toi ihanan rentouden: tämä voi loppua.
Näillä näkymin tilanne tulee siis olemaan se, että aivan viimeistään kesäkuun alussa mies asuu muualla ja käy arkipäivisin (en ole varma lauantaista) töissä ja minä olen lapsen kanssa kotona. Miehen sukulaisia asuu samassa kaupungissa, heistä on myös etenkin kesällä hoitoapua.
t. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tarkennan vielä; miehen palatessa kotiin on ilmapiiri todella kireänä. Illalla ja tänä aamuna oli vielä sellaista kuuliainen koiranpentu -tyyppistä lepertelyä, tänään vaihtui jo "no mitä tässä sitten enää yrittämään" -kiukutteluksi. Argh.
[quote author="Vierailija" time="01.04.2014 klo 12:42"]
[quote author="Vierailija" time="29.03.2014 klo 15:30"]
Taas yksi tukilapsi tähän maailmaan. Great.
[/quote]Mikä tukilapsi? Minä olen yh ja saan satasen yksinhuoltajakorotuksen kuussa kahdesta lapsesta. Maksan veroja palkastani yli tonnin.
[/quote]
Seliseli. Samanlaisia sossupummeja olette kaikki, yhteiskunnan alinta kastia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
LAT-suhde vaatii sen, että kummallakin on kyky elättää itsensä ja hallita raha-asioitaan. Ap:n mies tarvitsee äidin. Oma exäni oli samanlainen, mutta muutti suoraan toisen naisen luokse. Itse olen elänyt hyvässä LAT-suhteessa jo neljä vuotta itsellisen miehen kanssa, miehen lapset aikuisia, minun teini, miehen luona tapaamme.
444[quote author="Vierailija" time="02.04.2014 klo 14:03"]
http://ellit.fi/ihmissuhteet/parisuhteessa/parisuhde-toimii-yhdessa-mutta-eri-osoitteissa ?
[/quote]
Mutta joutuuhan ap:n mies joka tapauksessa omaan talouteen, tuskin (tai toivottavasti) on äitinsä luokse muuttamassa :D Tällöin mies saisi vaikka upota omaan taloudelliseen ahdinkosuohonsa, mutta lapsen vanhemmat pysyisivät yhdessä? -27
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ero vireille heti. muuten olet elatusvelvollinen puolisostasi ja pitkään.
mutta ei huolta, puolisosta pääsee eroon paperityöllä. lapsen isästä ei vaan joudut olemaan tekemisissä vielä ja kauan :(
"rakkaus" on sokeaa..kokemusta on
Uskomatonta!! Sinä ap kirjoitat, että pinna loppui narsistisen miehen kanssa, mutta ainakaan tuon tekstin perusteella voisi sanoa, että miehesi on alkoholisti luuseri, ei todellakaan narsisti. Et taida tietää mitä tarkoittaa, että joku on narsisti. Minä tiedän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="29.03.2014 klo 16:49"]
Ei kannata aina tehdä narsistidiagnoosia. Perus kusipäältä ja omahyväiseltä mies vaikuttaa lähinnä.
[/quote]
Juuri niin!
Oho, tänne onkin tullut lisää tekstejä, kiitos! Ehdin nyt ainoastaan vilkaista niitä ja pikaisesti kommentoida:
Tarkoitin kohkauspäissäni kirjoitetussa otsikossa, että miehelläni on narsistisia piirteitä. Huonosti kirjoitettu, pahoittelut siitä. Todennäköisesti on "vain" itsekäs kusipää. Alkutekstissä en varmaankaan tajunnut tuoda ilmi sitä, että mies tosiaan jätti päihteet sitten kokonaan, eli valitettavasti nämä edelleen jatkuvat touhuilut eivät mene minkään riippuvuuden piikkiin. Hän vain kuvittelee voivansa tehdä mitä tahansa, ilman seurauksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oho, tänne onkin tullut lisää tekstejä, kiitos! Ehdin nyt ainoastaan vilkaista niitä ja pikaisesti kommentoida:
Tarkoitin kohkauspäissäni kirjoitetussa otsikossa, että miehelläni on narsistisia piirteitä. Huonosti kirjoitettu, pahoittelut siitä. Todennäköisesti on "vain" itsekäs kusipää. Alkutekstissä en varmaankaan tajunnut tuoda ilmi sitä, että mies tosiaan jätti päihteet sitten kokonaan, eli valitettavasti nämä edelleen jatkuvat touhuilut eivät mene minkään riippuvuuden piikkiin. Hän vain kuvittelee voivansa tehdä mitä tahansa, ilman seurauksia.
sori tuplapostauksesta. 34/35 siis ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulosti aivan mun ex-mieheltä, mekin tehtiin lapsi, naimisiin ei onneksi ehditty. Tulin järkiini loppujenlopuksi kun noin 7 vuotta elämä oli yhtä vuoristorataa tämän sekopään kanssa. Päihdeongelmia (myös huumeita), erikoisia rahakuvioita ja muuta hämäräbisnestä jota en voi sulattaa en sitten ollenkaan. Myös minua kohteli aivan naurettavan huonosti, olen sen jälkeenpäin ymmärtänyt. Pienetkin asiat, mm.saattoi yöllä huvin vuoksi työntää mut sängystä alas kun juuri olin nukahtanut ja tiesi että joudun aamulla heräämään 4 töihin tms... voin kertoa että oli elämäni paras päätös erota ja muuttaa tyttären kanssa omaan asuntoon. Nyt on takana muutama vuosi avioliittoa maailman ihanimman ja kilteimmän miehen kanssa ja meillä on myös yhteinen lapsi. Uusi mieheni on myös avannut silmiäni vielä enemmän sen suhteen miten väärin minua kohdeltiin edellisessä suhteessa.
Ei kannata aina tehdä narsistidiagnoosia. Perus kusipäältä ja omahyväiseltä mies vaikuttaa lähinnä.
[quote author="Vierailija" time="29.03.2014 klo 16:23"]Ei miehesi ole narsisti vaan alkoholisti.
[/quote]Molempia.
Voimia ap:lle päätöksessä, pysy lujana! Saat kokea kaikki kiristys/uhkailu/lahjonta ym. konstit varmasti moneen kertaan, mies lupaa korjata tilanteen ja hakeutua hoitoon jotta pääsisi takaisin jnejne.. Sitten kun tajuaa että takasin ei ole tulemista niin alkaa vainoaminen ja susta pahan puhuminen ympäri maailmaa ym. Valitettavasti turhan moni meistä naisista joutuu tällaista kokemaan elämänsä aikana.
PYSY päätöksessäsi ja ole onnellinen ettei väkivalta ole ollut mukana.
Ei miehesi mielestäni ole narsisti vaan alkoholisti/moniongelmainen. Narsisti kun ei välitä edes lapsistaan oikeasti.