Miten vanhaksi ajattelet eläväsi?

Maks. 65. Mieluiten ehkä 60. Sukurasitteena pahimpana ALS, muina mukavina syövät dementia.. Toivottavasti silloin saa valita milloin tahtoo lähteä eikä tarvitse pelleillä lääkkeillä tms.

Luulen eläväni ainakin 80veeksi. Jos ei tule syöpää tai muistisairautta, niin ehkä jopa 90veeksi. Mummoni eli 103 ikävuoteen asti.

Vanhempani ovat yli 80vuotiaita. Mulla on monta lasta, olen liikunnallinen, syön monipuolisesti ja paljon, olen hoikka.

Elän elämäni stressaavinta vaihetta. Tiedän, että 10 v päästä elämäni on paljon seesteisempää.

Suvun miehet kuolleet sydäninfarktiin noin 75 vuotiaina eli hyvässä lykyssä kymmenen vuotta jäljellä

Viimeisimpien keuhkokuvien perusteella elinaikaa ehkä puoli vuotta. Olen 50v. nainen ja hyväksynyt kohtaloni.

Kuolen vähän ennen 75-vuotispäivääni. 

Luulen, että elän 70-90-vuotiaaksi. Lähemmäs 90 todennäköisesti. Suvussa kaikki, niin miehet kuin naisetkin, ovat eläneet ihan muutamaa poikkeusta lukuunottamatta niin vanhaksi.

Vierailija kirjoitti:

Viimeisimpien keuhkokuvien perusteella elinaikaa ehkä puoli vuotta. Olen 50v. nainen ja hyväksynyt kohtaloni.

Eikö voi hoitaa enää?

Jos on omassa hallinnassa niin luulenpa että tonne 80 v. Verenpainelääkkeitä syönyt jo 43 vuotiaasta. Perintötekiät, ylipainoa ei ole ollut. Toivon myös että jos dementia tulee niin tulevaisuudessa saa itse suunnitella sen viimisen matkan, ei mitään hoivakodissa kitumista.

Vois kuollla periaatteessa vaikkka heti jos olisi ase.

Sukuni naisista monet ovat päässeet 80-90 v, mutta rasitteena Alzheimer. Luulen, että riudun muistisairauden kanssa viimeiset 10 v. Äidilleni tuli n 75 v.

Elintavat vievät toivottavasti 85 v.-90 v., jos ei sitten tule huono arpa tyyliin syöpä yms.

Nuorempana ajattelin, että 80v voisi olla sopiva ikä kuolla. Tosiasia kuitenkin on, että vain yksi isovanhemmistani on kuollut alle 80 vuotiaana, ja vanhempanikin täyttävät ensi vuonna 80v, ja ainakin yksi esivanhemmistani on elänyt yli 100 vuotiaaksi, joten 80v voi olla turhan "optimistinen tavoite".

Hmm. Olen sairaalloisen ylipainoinen. Rasvamaksa on. Suvussa sydän- ja verisuonitauteja. Olen nyt vähän yli 40. Arvelen että voisin elää noin kuusikymppiseksi.

Voi olla etten näe 60-vuotispäiviä. Mutta etukäteen sitä ei voi varmasti tietää.

Joten vuosi vielä aikaa...

Ennen oli kirkkorukouksessa kohta: "Säästä minut pahalta äkkikuolemalta." Nykyisin kai moni toivoo mieluummin sitä äkkikuolemaa, kuin vuosikausien makaamista jossain hoitolaitoksessa kuolemaa odottaen.

Itse en ole ikinä ymmärtänyt, mitä pahaa äkkikuolemassa on.

Olen luulotautinen tai muuten häiriöinen ja kuolemaa pelkään tulevaksi joka yö. Omaksi onnekseni googlaamani diagnoosit eivät vielä ole oikeaan osunut ja tässä sitä ollaan murehtien tulevaa ja jokaista pientä oiretta.

Suvun perusteella hieman arpapeliä, isovanhemmat ne senkun jaksaa vieläkin lähemmäs sataa kulkea kun taas vanhempani, setäni sekä tätini on kuollut nuorehkona.

70 on sisäinen maksimi johon suostun. En halua elää vanhana ja vaivaisena, nykykehityksen perusteella olen moro jo 60 vuotiaana.

Teen irwinit, elikkä 47v tavote. Nyt 37v

Mä toivon eläväni noin 90-vuotiaaksi.