Lue keskustelun säännöt.
YH-äidin seurustelusta. Neuvoa kaivataan!
28.03.2014 |
Lapset 11, 14 ja 16. Teinien kanssa ei kummempia ongelmia ja ymmärtävät, että minulla ( äidillä) oltava elämää kodin ulkopuolella. tämä nuorin taas on ominut minut ja on mustasukkainen ( poika) eikä ymmärrä, että voisin tapailla jotakuta muuta kuin isäänsä. Olen ollut ja olen edelleenkin kotona viihtyvä äiti, joka on ns. elänyt lapsilleen. Omia menoja ei juuri ole.
Nyt olen tavannut mukavan miehen, jonka kanssa olisi kiva viettää aikaa. Olen jo joutunut muuntelemaan totuutta tälle nuorimmalle useaankin kertaan, ja vihaan yli kaiken valehtelua ja siitä tulee lisäksi stressiä.
Neuvokaa kiltit mua, miten voisin hyvällä omalla tunnolla tapailla miestä ja olla samalla aiheuttamatta lapselle psyykkistä kuormitusta?
Kommentit (8)
OLen kerran aiemmin tapaillut erästä miestä, ja silloin nuorin suuttui niin, että oli 2vk poissa kotoa (isovanhemmilla). Oli kesäloma-aika, joten se onnistui. Kurjaa oli:(
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Odottele muutama vuosi...14 vuotiaana sitä ei enää sun miehes kiinnosta kun ei juuri kotonakaan ole....
Mistä muusta tärkeästä kuopus saa päättää diktaattorina?
@nro 5 : Good question!
Hän selkeästi vaikuttaa nyt omiin menoihini...
Ap
Miten diktaattoriaseman voi purkaa niin, ettei lapsi kärsi? Lapsi on kuitenkin tärkein, eikös? T. Samassa tilanteessa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siellä taas pillulla ajatellaan. Ensi kertaa on ajateltu varmaankin kun on erottu lasten isästä. Eikö lasten hyvinvointi ole tärkeämpi kun sun syntiset halut?
[quote author="Vierailija" time="28.03.2014 klo 17:48"]
Lapset 11, 14 ja 16. Teinien kanssa ei kummempia ongelmia ja ymmärtävät, että minulla ( äidillä) oltava elämää kodin ulkopuolella. tämä nuorin taas on ominut minut ja on mustasukkainen ( poika) eikä ymmärrä, että voisin tapailla jotakuta muuta kuin isäänsä. Olen ollut ja olen edelleenkin kotona viihtyvä äiti, joka on ns. elänyt lapsilleen. Omia menoja ei juuri ole.
Nyt olen tavannut mukavan miehen, jonka kanssa olisi kiva viettää aikaa. Olen jo joutunut muuntelemaan totuutta tälle nuorimmalle useaankin kertaan, ja vihaan yli kaiken valehtelua ja siitä tulee lisäksi stressiä.
Neuvokaa kiltit mua, miten voisin hyvällä omalla tunnolla tapailla miestä ja olla samalla aiheuttamatta lapselle psyykkistä kuormitusta?
[/quote]Alaikäiset eivät päätä sinun asioistasi! Muutama vuosi menee, niin
muuttavat pois!!!
Anna mennä vaan :) pyydät miehen muutaman kerran kylään jos eivät ole tavanneet. Siitä se hiljalleen lähtee sitten. Lapsen voi olla hankala mieltää asiaa jos ei ole nähnyt sinulla yhtään miestä eron jälkeen :)