Lue keskustelun säännöt.
Annet ja Minnat on mummoja, on se outoa.
28.03.2014 |
Joskus sanotaan, että joku nimi on hyvä lapsella, mutta ei sovi mummolle. Usein se nimi kuitenkin kulkee ja on sitten mummoikäisen nimi. Mutta tuttavani Anne tuli äskettäin mummoksi ja luokkakaverillani Minnalla on jo kolme lastenlasta, kaverini Sarin ensimmäistä lastenlasta odotetaan syntyväksi lähiaikoina. Tuntuu se vähän hassulta.
Kommentit (10)
En minäkään ole mummo, 25 v kahden lapsen äiti.
T anne
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen siis syntynyt 1964 ja monta muutakin luokkakaveriani on mummoutunut. Mutta esim. mummot Leena ja Helena eivät tunnu niin erikoisilta. Ap. Minna-mummoja on paljon, koska Minna oli suosittu 60-luvun nimi ja 60-lukulaisille alkaa lastenlapsia tupsahdella.
Anne,. Minna ja Sari olivat siis aikakauteni top10-nimiä. ap.
Joo, mutta mietipäs kun Nupusta sukeutuu äkäinen nutturanainen, jota työpaikalla kaikki inhoavat. Siinä on yksi nimi, jota ei kannattaisi lapselleen laittaa. Toki muitakin on!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun lapsillani on Anne-niminen mummo, oikealta nimeltään Anneli. Oman aikansa muotinimi.
Olen syntynyt 1967, ja ikäluokassani nuo nimet ovat todella yleisiä. Itsekin olen Minna, ja kaikkialla on samanikäisissä ollut paljon kaimoja.
Mutta mummoja en tunne yhtään tuonnnimisiä. Kai se on sosiaalisesta ryhmästä kiinni, meidän akateemisten stadilaisten naisten joukossa keskimääräinen synnyttämisikä on kolmenkympin hujakoilla, joten tämänikäisillä on lapset yleensä vasta ala-asteella (minunkin vanhin lapseni vasta seitsemännellä). Isoäidiksi pääsen varmaan vasta yli kuusikymppisenä, koska omat lapsenikin todennäköisesti ensin opiskelevat ja hankkivat lapsia vasta vähän myöhemmin. Mikä minusta onkin hyvä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="28.03.2014 klo 17:54"]
Olen syntynyt 1967, ja ikäluokassani nuo nimet ovat todella yleisiä. Itsekin olen Minna, ja kaikkialla on samanikäisissä ollut paljon kaimoja.
Mutta mummoja en tunne yhtään tuonnnimisiä. Kai se on sosiaalisesta ryhmästä kiinni, meidän akateemisten stadilaisten naisten joukossa keskimääräinen synnyttämisikä on kolmenkympin hujakoilla, joten tämänikäisillä on lapset yleensä vasta ala-asteella (minunkin vanhin lapseni vasta seitsemännellä). Isoäidiksi pääsen varmaan vasta yli kuusikymppisenä, koska omat lapsenikin todennäköisesti ensin opiskelevat ja hankkivat lapsia vasta vähän myöhemmin. Mikä minusta onkin hyvä.
[/quote]
Itse olen insinööri. Mun tuttavapiirissäni on yhtä lailla akateemisia, opiston käyneitä kuin kampaajia tai siivoojiakin, enkä työnnä ihmistä pois tuttavapiiristäni koulutuksen perusteella. Miten kukaan pystyy elämään elämäänsä niin, että tuntee vain oman yhteiskuntaluokkansa ihmisiä? Tuttavapiirissäni on myös pari akateeemisen koulutuksen käynyttä duunaria, varmaan ne älykkäimmät tuntemani ihmiset. Kummallakaan ei ole lapsia. Yksi noista mummoista on akateeminen, joka on saanut lapsen opiskelujen aikana. Hänen lapsensa opiskelee yliopistossa, on nyt 24. Itsestäni ei luultavasti tule mummoa koskaan.
Ap.
Mun korvaan Sarit ja Annet kuulostaa sellaisten 45-55-vuotiaiden "täti-ikäisten" nimiltä, Minna vähän nuoremmalta. Ei mitenkään lapsen nimiltä, mutta toisaalta en osaa ajatella mummoniminäkään vaikka moni sen ikäinen on tosiaan jo mummo.
en ole mummo, eikä kukaan kaimanikaan tietääkseni
t. minna