Eroan miehestä, joka ei halua minua seksuaalisesti

REPS ja KOPS! Huono provo Ap!

Eihän kunnon AV-mamma ole seksistä kiinnostunut.

Mitä ihmettä. Tuskin nyt kenenkään tarvitsee elää avioliitossa selibaatissa koko lopun ikänsä. :o , Niin uhrautuva äiti tai isä ei tarvitse olla että täytyisi tyystin luopua liitossa kuitenkin niin olennaisesta asiasta kuin seksi. Satunnainen puute ehkä on eri asia kuin se, että elää vuosien puutteessa. 

... Vai pitääkö tässä ojentaa rätti ja pullo kiiltoa teille kaikille jotka sitä pyhimyksenrengastanne niin kiillotatte?

Oli miten vaan, kyllä käy lapsia niin kovin sääliksi. Ymmrrän tietysti jos erotaan vaikka väkivallan takia tai muun vakavan syyn takia. Sehän on lapsellekin eduksi. Mutta tällainen hedonismi... tuntuu niin julmalta pientä avutonta ihmistä kohtaan, jolta nyt riistetään koti ja perhe. Rikotaan kaikki se turvallinen, johon lapsi on uskonut voivansa luottaa. 

Toivottavasti tosiaan eivät joudu nyt ainakaan mihinkään hullunmyllyyn jossa kaikenlaisia miehiä tulee ja menee viikoittain. Se on niin pelottavaa lapselle kun aikuiset ihmiset ympärillä vaihtuvat eikä koskaan tiedä miten suhtautua kehenkin. Ihan paha mieli tulee :-(

Kauheita vastauksia. Minäkin mietin vihdoin eroa miehestä, joka ei ole ollut seksistä ja läheisyydestä kiinnostunut ollenkaan 9 vuoteen. Näemmä olisi pitänyt uhrautua ja viettää loppuikänsä tässä kaverirakkaussuhteessa. 

Siinäkö näette hyvän vanhemman: että mitä paremmin ja tehokkaammin vanhempi uhraa jopa oman onnellisuutensa, sen parempi vanhempi hän on? 

Ymmärrän, että länsimaisessa omanapaisessa kulttuurissa toivoisi jonkinlaista sitoutumista edes omaan lapseensa, ettei aina juoksisi omien mielitekojensa perässä. Mutta jos liitossa on täysin kuollut hellyys, rakkaus ja intiimi läheisyys ja kaikkensa on niiden korjaamiseksi tehty, en ymmärrä miksi pitäisi kynsin hampain pitää kiinni onnellisen ja pysyvän perheen illuusiosta. Mitä luulette, kiitteleekö lapsi siitäkään että äiti tai isä pysyivät kumpikin toisensa onnettomaksi tekevässä liitossa? Eri asia jos seksi ei kummallekaan ole isompi asia, mutta ketään ei voi velvoittaa vuosien selibaattiin. 

Toisekseen: ihannetapaus olisi että eroja ei tulisi, mutta niitä valitettavasti tulee. Minusta on tärkeämpää, että pyrkii hoitamaan eron vastuuntuntoisesti ja yhteistyössä kuin yrittää väkisin pysyä itselleen huonossa liitossa. 

Minusta tuo kuulostaa siltä, että parisuhteessa mättää muutenkin. Oletteko yrittäneet käydä jossain perheterapiassa tai avioliittoneuvonnassa vai mitä ne on? Jos teillä on joskus ollut kivaa yhdessä, niin ei ole mitään syytä miksei näin voi olla jatkossakin. Teidän pitää vaan löytää takaisin se alkuaikojen rakkaus, tehdä niitä juttuja mitä silloin teitte, vaikkei ihan tuntuisikaan siltä. Rakkaus on tekoja ja se rakkauden tunne tulee niiden tekojen kautta, ei käskemällä eikä vaatimalla.

Tää äiti haluaa päästä jakamaan rasiaansa. Tai siis väljähtänyttä laatikkoaan....

Hirveitä vastauksia! Tsemppiä ap.

Muistakaa nämä vastaukset sitten, kun seuraavan kerran vastaatte ketjuun, jossa mies on käynyt vieraissa. Tämän ketjun mukaan se ei ole mikään syy erota vaan lapset menevät aina naisen onnellisuuden edelle.

[quote author="Vierailija" time="28.03.2014 klo 18:05"]

Oli miten vaan, kyllä käy lapsia niin kovin sääliksi. Ymmrrän tietysti jos erotaan vaikka väkivallan takia tai muun vakavan syyn takia. Sehän on lapsellekin eduksi. Mutta tällainen hedonismi... tuntuu niin julmalta pientä avutonta ihmistä kohtaan, jolta nyt riistetään koti ja perhe. Rikotaan kaikki se turvallinen, johon lapsi on uskonut voivansa luottaa. 

Toivottavasti tosiaan eivät joudu nyt ainakaan mihinkään hullunmyllyyn jossa kaikenlaisia miehiä tulee ja menee viikoittain. Se on niin pelottavaa lapselle kun aikuiset ihmiset ympärillä vaihtuvat eikä koskaan tiedä miten suhtautua kehenkin. Ihan paha mieli tulee :-(

[/quote]

Just joo. Jos seksiä on aiemmin ollut, mutta asia on äkkiä muuttunut, kyllä eroamisessa on kyse muusta kuin vain hedonismista. Tuskin suhde voi olla tuossa tapauksessa muutenkaan hyvä, läheinen ja hellyydentäyteinen, eikä todellakaan ole lapsille hyväksi elää perheessä, jossa äidillä ja isällä menee keskenään huonosti. Naurettavaa, että huonossa suhteessa pitäisi kituuttaa muka lastensa onnen vuoksi. Eivät lapset ole tyhmiä, kyllä he aistivat paskan ilmapiirin vaikka mitä esittäisitte. Kuka jaksaa edes vetää jotain onnellisen ihmisen roolia joka päivä 24/7, kun ei muka kotonakaan saa relata?

Haluaisitteko te osa vastaajista myös omien lastenne samalla tavalla mallia ottaen sitten vuorollaan kärsivän huonossa suhteessa, jossa ei rakastavaa fyysistä ja henkistäkään läheisyyttä ole?

[quote author="Vierailija" time="28.03.2014 klo 19:09"]

Haluaisitteko te osa vastaajista myös omien lastenne samalla tavalla mallia ottaen sitten vuorollaan kärsivän huonossa suhteessa, jossa ei rakastavaa fyysistä ja henkistäkään läheisyyttä ole?

[/quote]
Näin!

[quote author="Vierailija" time="28.03.2014 klo 17:16"]

Meillä on kaksi lasta (jotenkin onnistuttu tekemään). Pystytkö ymmärtämään, vai olenko hirveä pahis mielestäsi?

[/quote]

Samasta syystä - ja monesta muustakin - harkinnassa myös itsellä.

Tiukkaa puntarointia. Muuten kaikki on hyvin, enkä haluaisi erota, mutta vaimon kiuva kausi on nyt jatkunut viitisen vuotta ja alkaa olla huumori lopussa. Ei kai sitä kukaan loputtomiin jaksa. 

Onko jollain kokemusta avoimesta suhteesta, jossa puolisot voivat käydä vapaasti paneskelemassa muiden kanssa?