Mitä pelkäsit kun olit pieni?
Minä pelkäsin lentokoneiden, ambulanssien, palo- ja poliisiautojen hälytysääniä.
Muistan, että olin jo aika vanhana hiekkalaatikolla, varmaan 7-8v - ja yläpuolella lensi helikopteri. Minä juoksin pakoon korviani pidellen.
Taisin itkeä myös.
Kommentit (59)
Isoja koiria, joita joku juoksutti vapaana takametsässä. Inhoan koiria yhä edelleen.
Takapihalla asuvaa kamelia O_o
Meillä oli takapihalla pensas ja yöllä, kun kaihdin oli vedetty ikkunan eteen, näkyi vain sen varjo ja se näytti minusta kamelilta. Pelkäsin ihan törkeästi. Mun omaan huoneeseen tää kameli ei näkynyt, mut äitin ja iskän huoneeseen näkyi ja silti halusin aina sinne niiden huoneeseen nukkumaan. Ja sitten tuijotin kauhussani sitä kamelia ennen kuin nukahdin.
Enen kouluikää pelkäsin koiria. Ala-asteikäisenä pelkäskin kaapeihin piiloutuneita murhaajia jotka vain odottavat että koska olen yksin kotona päästäkseen tappamaan minut.
En pelännyt mitään. Onnellinen ja turvallinen lapsuus oli minulla.
pimeää olen pelännyt lapsesta saakka, jostain syystä se että ei näe ympärilleen ahdistaa suunnattomasti, pelko on edelleen yhtä voimakas vaikka olen jo aikuinen.
toinen on ampiaiset, olen todella allerginen ja keran pienenä on yksi pistos tullut käteen ja sairaalareissu. pelkään edelleen valtavasti ja kun tiedän mitä siitä seuraa.
Isoa vessanpönttöä, jonne pelkäsin tipahtavani
Koko olemassaoloani. Olin tosi pieni, kun kysyin äidiltä, että mitä me ihmiset oikeen ollaan. Ja avaruuden äärettömyys on tuntunut pelottavalta pienestä pitäen. Ahdistun vieläkin ajoittain näistä eksistentiaalisista pohdinnoista.
Myös sota ja kasvihuoneilmiö pelottivat lapsena.
Äitiäni, koska sai kamalia raivokohtauksia.
Syöpää, kuolemaa, yöllä tulevia murtovarkaita, Venäjän ilmapommituksia, että isä sekoaa ja murhaa koko perheen.
Sitä että käärme tulee ja pistää yöllä, jos roikottaa kättä tai jalkaa sängyn reunalta. Tai ristilukki tulee seinää pitkin ja pistää.
Lumiauroja, ukkosta, Soittorasia-sarjaa.
Isää (alkoholisti) ja kaikkia aikuisia, koska jos tein jotain väärin, aikuiset huusivat. Olin todella arka lapsi. Esikoiseni on samanlainen ja nyt vasta ymmärrän täysin, mitä jouduin kestämään. Omia lapsia suojelen ehkä liikaakin...
Koiria, humalaisia, Neuvostoliiton hyökkäystä, mustalasia, pölyimurin ääntä.
Keskenkasvuiset enot pelottelivat, että jos on tuhma, tulee Karjaportin auto ja vie. Naapurissa oli kauppa ja Karjaportin auto kävi viikottain tuomassa makkaroita ja lihaa. Leikkikaverini kaupan Hannu ja minä saimme jalat allemme, kun näimme auton. Entä jos se veisikin meidät makkaratehtaalle.
Toinen pelottelu tottelemattomille oli, että meille liimataan postimerkki peppuun ja lähetetään saippuatehtaalle. Jollain tasolla toki ymmärsimme, ettei meitä vietäisi makkaratehtaalle eikä lähetettäisi saippuatehtaalle, mutta kyllä vähän piti kuitenkin pelätä, entä jos ...
Pelkäsin makuulla korvassa kuuluvaa sydämen sykkeen ääntä. Pelkäsin, että sietlä marssii pienikokoinen armeija ulos :O Painoin pääni lujemmin tyynyä vasten, ettei näin kävisi.
Ydinsotaa ja ruumiistani poistumista (olin lukenut Nykypostia).
Isoja koiria, joita joku juoksutti vapaana takametsässä. Inhoan koiria yhä edelleen.