Lue keskustelun säännöt.
kotiäidit ja heidän valitus
28.03.2014 |
Esimerkiksi juuri lapsen saaneet (kaikki ystäväni) valittavat kuinka he ovat niin yksin lapsen kanssa kotona ja kukaan ei enää käy kylässä, eikä ikinä pääse mihinkään. No en ihnettele. Sen kerran kun heillä käy, heiltä menee jutut sivusuun kun lässytetään omalle vauvalle ja tehdään kaikkea muuta kuin seurustellaan ystävän kanssa. Ja lapsien joka äännähdykseen ja äitiäitiäiti huutoon ei tarvitse reagoida, se vasta rasittavaa onkin. Ottakaa muksu mukaan ja lähtekää ystäville, tai raahatkaa se mies hoitamaan lasta illalla, että voitte mennä vaikka kampaajalle. Varmasti ollaan yksinäisiä kun ei ole muuta ajatuksia kuin se lapsi. Naiset, olkaa naisia vaikka lapsia tuleekin. Nimim. Minullakin on lapsi.
samaa mieltä, kukaan?
Kommentit (22)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä, minulla on lapsi. Ei tosin vauva enää. Kyllä minunkin ystäväni kanniskelivat häntä ja juttelivat hänelle. Tarkoitin, että minun ei kuitenkaan tarvi puhua lässyttäen lapselleni ja lällätellä, jos hänellä on kaikki hyvin silloin kun minulla on ystävä kylässä. Ei meillä vaipanvaihto ole ollut mikään seurustelutuokio, ja vauva ei kärsi jos en juuri sillä kertaa imettäessäni katsele vain häntä ja elä vain hänen maailmassaan. Minä en ole ottanut ressiä vieraista kun päätin jo ennen lapsia tämän ajatusmaailman ja yritin sitä soveltaa käytäntöön. Hyvinpä on toiminut. Eikä meillä lasta ole hyljeksitty vieraiden aikana( tyhmää edes olettaa niin) niin, että kokisi olevansa vääränlainen. En sitten tiedä millaisia narinavinkuna mukuloita teillä on. Meillä on viihtynyt hyvin myös lattialla katsellen lelujaan, eikä vain sylissä hyssytellen.