Lue keskustelun säännöt.
kotiäidit ja heidän valitus
28.03.2014 |
Esimerkiksi juuri lapsen saaneet (kaikki ystäväni) valittavat kuinka he ovat niin yksin lapsen kanssa kotona ja kukaan ei enää käy kylässä, eikä ikinä pääse mihinkään. No en ihnettele. Sen kerran kun heillä käy, heiltä menee jutut sivusuun kun lässytetään omalle vauvalle ja tehdään kaikkea muuta kuin seurustellaan ystävän kanssa. Ja lapsien joka äännähdykseen ja äitiäitiäiti huutoon ei tarvitse reagoida, se vasta rasittavaa onkin. Ottakaa muksu mukaan ja lähtekää ystäville, tai raahatkaa se mies hoitamaan lasta illalla, että voitte mennä vaikka kampaajalle. Varmasti ollaan yksinäisiä kun ei ole muuta ajatuksia kuin se lapsi. Naiset, olkaa naisia vaikka lapsia tuleekin. Nimim. Minullakin on lapsi.
samaa mieltä, kukaan?
Kommentit (22)
Kumna ettei palstamammat ole jo huutamassa kuinka kamala äiti olen :D -ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen kotiäiti, mutten valita, kaikki hyvin.
Kotiäidin paras ystävä on toinen kotiäiti. Koska muiden kanssa ei vaan tee mitään oikein. Joko siinä kaverin kestitsemisen lomassa vastaa vauvan (!!) tarpeisiin koska tyhmyyksissään olettaa että aikuinen ihminen kykenee siirtämään niitä tarpeitaan vaikka vauva ei, ja kaveri on aivan että ah ja voih, musta ei kukaan enää välitä, entäpä minä ja mun tarpeet. Tai sitten antaa vauvan ilmaista tarpeitaan kunnes se muuttuu itkuksi ja sitten kaveria ärsyttää, että kun ei voi keskittyä kun tuo penikka huutaa tuossa. Lapsen pitäisi olla kuin nukke, jota voi vähän näytellä ja pistää sitten kaappiin. Koska joillekin ihmisille se ois ihan mahdoton ajatus, että itsekin ottaisi sen kaverin lapsen huomioon, juttelisi ja viihdyttäisi, eikä vaan ärtyneenä odottaisi että lapsi lakkaisi jotenkin mystisesti olemasta että kaikki olisi kuten ennen.
Rohkaise sun kavereita hankkimaan kavereista muista kotiäideistä. Silloin kukaan ei ressaa ja tule hulluksi ja pahoita mieltänsä, vaikka on tupa täynnä lapsia leikkimässä ja melskaamassa. Kukaan ei loukkaannu vaikka lapsen tarpeet täytetään ennen aikuisten tarpeita. Kukaan ei taivastele että voi kamalaa kun ei me tässä olla enää edes naisia ja ollaan niin itseltämme hukassa kun huolehditaan lapsistakin samalla. Ollaan vaan rennosti yhdessä, huolehditaan muidenkin lapsista kuin vain omasta ja puhutaan sen minkä siinä pystyy puhumaan.
[quote author="Vierailija" time="28.03.2014 klo 13:23"]
Kumna ettei palstamammat ole jo huutamassa kuinka kamala äiti olen :D -ap
[/quote]
Kyllä sieltä kohta tullaan, täytyy vaan kerätä sitä raivoa ja miettiä puolustuspuhetta ensin ;D
Samaa mieltä. Toivottavasti en sorru samaan oman lapseni synnyttyä.. :/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="28.03.2014 klo 13:23"]Kumna ettei palstamammat ole jo huutamassa kuinka kamala äiti olen :D -ap
[/quote]
Ihme asenne. Taisit alunperinkin vain hakea jotain palstariitaa.
[quote author="Vierailija" time="28.03.2014 klo 13:25"]Kotiäidin paras ystävä on toinen kotiäiti. Koska muiden kanssa ei vaan tee mitään oikein. Joko siinä kaverin kestitsemisen lomassa vastaa vauvan (!!) tarpeisiin koska tyhmyyksissään olettaa että aikuinen ihminen kykenee siirtämään niitä tarpeitaan vaikka vauva ei, ja kaveri on aivan että ah ja voih, musta ei kukaan enää välitä, entäpä minä ja mun tarpeet. Tai sitten antaa vauvan ilmaista tarpeitaan kunnes se muuttuu itkuksi ja sitten kaveria ärsyttää, että kun ei voi keskittyä kun tuo penikka huutaa tuossa. Lapsen pitäisi olla kuin nukke, jota voi vähän näytellä ja pistää sitten kaappiin. Koska joillekin ihmisille se ois ihan mahdoton ajatus, että itsekin ottaisi sen kaverin lapsen huomioon, juttelisi ja viihdyttäisi, eikä vaan ärtyneenä odottaisi että lapsi lakkaisi jotenkin mystisesti olemasta että kaikki olisi kuten ennen.
Rohkaise sun kavereita hankkimaan kavereista muista kotiäideistä. Silloin kukaan ei ressaa ja tule hulluksi ja pahoita mieltänsä, vaikka on tupa täynnä lapsia leikkimässä ja melskaamassa. Kukaan ei loukkaannu vaikka lapsen tarpeet täytetään ennen aikuisten tarpeita. Kukaan ei taivastele että voi kamalaa kun ei me tässä olla enää edes naisia ja ollaan niin itseltämme hukassa kun huolehditaan lapsistakin samalla. Ollaan vaan rennosti yhdessä, huolehditaan muidenkin lapsista kuin vain omasta ja puhutaan sen minkä siinä pystyy puhumaan.
[/quote]
Tämä oli fiksusti kirjoitettu. Minua kiinnostaa, että mikä se ap:n pointti oikeastaan oli? Että lasten pitää olla hiljaa kun aikuiset puhuu? Ja oman tuttavapiirini kotiäidit eivät kyllä valita, koska ovat itse valintansa tehneet, kuten myös uraäidit.
Eikä vauvan kanssa kotona oleva äiti ole kotiäiti vaan äitiyslomalainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lasten tulee olla hiljaa kun aikuiset puhuu. Sehän on selviö.
[quote author="Vierailija" time="28.03.2014 klo 13:30"]
[quote author="Vierailija" time="28.03.2014 klo 13:23"]Kumna ettei palstamammat ole jo huutamassa kuinka kamala äiti olen :D -ap
[/quote]
Ihme asenne. Taisit alunperinkin vain hakea jotain palstariitaa.
[/quote]
Täällä kukaan palstariitaa hae, nyt voi jo heittää pipon kokonaan pois. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun mies tekee pitkiä päiviä, eikä noin vaan pysty lähtee duunista sen takia et mun kaveri ei kestä lastani . Kukaan kavereistani ei valita vaikka vastaan lapsen itkuun. Tollaset bilekaverit postui omasta elämästäni itsestään lapsen synnyttyä. Itsestäni on paljon mukavempaa pyytää kylään kaveri, jolla on lapsi mukana.
Jos jollekin tulee yllätyksenä , että lapsi voisi itkeä tai hakea äidin huomion niin voi voi, pysykää sitten kotona . Kun kaverini käy meillä, ne käydään lapsen kaa ulkona , sit kokataan meillä, jutellaan , hoidan ja syötän lastani , keitän hyvät hahvit jälkiruoan kaa. Sen jälkeen ilmoitan , et lapsen on mentävä nukkuu niin osaa lähteä ajoissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä en ainakaan valita vaan olen oikein tyytyväinen elämääni. Tosin osaan olla myös "yksin" eli ilman aikuista seuraa.
Ja aina ollaan aikuisten kesken muustakin puhuttu kuin lapsista ja ihan normaalisti ollaan kahvipöydässä istuttu vaikka paikalla olisi ollut 5 vauvaa ja 5 mamia.
Ihme aloitus taas. "Esimerkiksi juuri lapsen saaneet" --> kun ei niitä aivan tuoreita mukuloita vaan jätetä huomioimatta. Kun lapsi kasvaa, niin pikkuhiljaa voi opettaa, ettei aina välittömästi hänen tarpeisiinsa reagoida. Mutta olisihan se jo ihan kummallista, jos vastasyntyneen tarpeisiin ei reagoisi, kertoisi jotain jo äidinvaistoista? Ja tuossa vaiheessa sitä on äitikin aivan hormonihuuruissa, niin hyvässä kuin pahassa. Onneksi minun (lapsettomat) ystäväni ovat tämän ymmärtäneet, ja tulleet katsomaan myös lasta,eivät pelkästään minua. Vauvan kasvaessa on voitu ottaa enemän aikaa ihan vain ystävinä, ilman noita kamalia häiriötekijöitä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihme aloitus taas. "Esimerkiksi juuri lapsen saaneet" --> kun ei niitä aivan tuoreita mukuloita vaan jätetä huomioimatta. Kun lapsi kasvaa, niin pikkuhiljaa voi opettaa, ettei aina välittömästi hänen tarpeisiinsa reagoida. Mutta olisihan se jo ihan kummallista, jos vastasyntyneen tarpeisiin ei reagoisi, kertoisi jotain jo äidinvaistoista? Ja tuossa vaiheessa sitä on äitikin aivan hormonihuuruissa, niin hyvässä kuin pahassa. Onneksi minun (lapsettomat) ystäväni ovat tämän ymmärtäneet, ja tulleet katsomaan myös lasta,eivät pelkästään minua. Vauvan kasvaessa on voitu ottaa enemän aikaa ihan vain ystävinä, ilman noita kamalia häiriötekijöitä...
Kotiäidit ja heidän valituksensa. Possessiivisuffiksi!
mitenkäs se koirahomma menikään " se koira älähtää kehen.." En minä täällä mitään riitaa ole haastamassa. Kerroin vain, kuinka ärsyttävää on mennä kaverin luo kahville _kutsuttuna_ ja tämä imettäessä ilveilee ja lässyttää vauvalleen kaikkea mahdollista. Eikö tällöin voi jutella esim. kaverinsa kanssa. Pitääkö minun mennä mukaan että " voi hellantutelikuka se mikä pieni siellä imee tissiä, voi aaawwwwwsssäääsäs" Ei. En minäkään tehnyt nuin omien vieraideni kohdalla lastani hoitaessa. Tarkoitin sitä, että isommat lapset pärjäävät kyllä vaikka ei siihen *revin äitiä hihasta ja huudan koko ajan äitiä vaikka minulla ei ole asiaa* reagoisikaan. Teen itse esim. "odota omaa vuoroasi ja annetaan Annelin kertoa juttunsa ensin loppuun, sitten on sinun vuorosi." Se ei tarkoita, että Hylkään lapseni ja keskityn vain "bilekavereihini" Minä en ystäviäni vaihda vaikka olisivatkin lapsettomia. -ap
Pointti varmaan olikin, että kun vieras kiltisti odottaa, että lapsi hoidetaan, ja sitten jutellaan, niin kaikki keskustelu pyörii lapsen ympärillä. Ettei osata enää olla kiinnostuneita muiden asioista ja esim. muiden kertomista työ-asioista tai muusta. Että ei ymmärretä, miten kaikkia ei kiinnosta keskustella vain siitä toisen lapsesta. Moni äiti nimittäin (ainakin ekat vuodet) valitettavasti tälläinen.
ja ap jatkaa: pienet vauvat, totta kai heidän itkuunsa reagoidaan ja vaipat vaihdetaan, mutta miksi pitäisi lässytellä ja lällättää sille ihan muuten vain kun ystäväni kertoo juttua minulle. Kukaan ei tarkoittanut etteikö lasta huomioida MILLÄÄN LAILLA kun kavereita tulee. Huoh. Vauvakin pärjää hetken, esim sitä ei tarvi nukuttaa sylissä jne. Järki käteen ihmiset.
Siis onko sulla oikeasti lapsi? Sitten tiedät, että se aika, jolloin lapsi vaatii paljon eikä osaa olla vieraskorea, on hyvin lyhyt aika kun sen suhteuttaa isompaan mittakaavaan, kuten pitkäaikaiseen ystävyyteen. Kun lapsi kasvaa, asiat muuttuvat. Kuten tiedät. Jos olisit lapseton, ymmärtäisin valituksesi mutta koska väität että sulla itselläsikin on lapsi, on sun ymmärtämättömyys jotenkin tosi omituista. Olet varmasti nähyt muitakin vauvoja kuin omasi, ja tiedät että heitä on erilaisia; iso osa vauvoista ei voi käsittää, miksi äiti aivan yhtäkkiä ei sitten juttelekaan heille vaan syöttää ja vaihtaa vaipat mekaanisesti, ja se hämmentää ja häiritsee lasta ja aivan taatusti saa aikaan kätinää ja huomionhakua. Jos aletaan vieraan mieliksi rakentaa jotain rinnakkaistodellisuutta niin kyläilyistä tulee stressaavia kaikille, ei vähiten lapselle joka oppii ettei koskaan ole oikeanlainen kun joku on kylässä.
Minusta sellaista olisi kamalaa katsella, että kaverin pitäisi jotenkin priorisoida se minun viihdyttämisensä lapsensa edelle. Siitä on lyhyt askel siihen että äiti alkaa kokea vierailut vaikeiksi ja jättää kutsumatta kokonaan.
Ja minä olen kyllä nimenomaan mennyt mukaan siihen vauvalle jutteluun ja vauvan ihasteluun. Siis sitähän se mun kaverin elämä silloin on! Lisäksi minua aivan aidosti kiinnostaa se, millainen pieni ihminen hänen lapsensa on. Totta kai otan lapseen katsekontakia, hymyilen, juttelen, kanniskelen lasta kun äitinsä keittää kahvia jne. Sitähän se rento yhdessäolo on, että ei yritetä kontrolloida tilannetta mieleisekseen, vaan sillä mennään mikä mikä on tilanne.Minusta on aivan huippua pidellä sylissä vauvaa, ihastella vauvan öhinöitä ja ähinöitä ja jakaa se kaverin ilo lapsestaan. Siinähän sitä just ollaan kaveruuden ytimessä.
Niin samaa mieltä. Lapsi syntyy toukokuussa ja toivon todella, etten huku tuohon äitiyden aivottomaan suohon, vaan pysyy jonkinlainen mielenkiinto myös elämän muihin osa-alueisiin. Esim. omat ystävät ja mies olisi mukava pitää läheisinä ja onnellisina, en myöskään halua repsahtaa ulkonäöllisesti.