Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
En kestä työkavereiden kitinää rahapulasta
23.11.2020 |
Työpaikallamme on sääntö ettei lounastauon aikana saa puhua työasioista, koska se on palkatonta aikaa. Asia on sinänsä ok minulle, mutta kummasti puheet pyörivät jatkuvasti rahan ja varsinkin sen puutteen ympärillä. Olemme kuitenkin keskipalkkaisia ja monella on puoliso jakamassa kustannuksia. Itse olen yksinhuoltaja, mutta silti rahani riittävät mukavasti kiinnostaviin asioihin. Lapsilla on kohtuuhintaiset ja mielekkäät harrastukset, jotka eivät kuitenkaan vie kaikkea vapaa-aikaa.
Työkavereilla tuntuu sen sijaan kaikki raha menevän "arjen pakollisiin laskuihin" ja vapaa-aika paikasta toiseen suhaamiseen. Toisaalta he puhuvat siitä miten pitäisi säästää, mutta mistään ei haluta luopua. Kerron esimerkin eräästä työkaverista, joka kertoo käyvänsä kampaajalla, ripsihuollossa, kynsihuollossa ja omistaa auton ja sitten ihmettelee, kun ei ole rahaa. Seuraavassa lauseessa hän mainitsee miten on taas hakenut postista Booztin, Zalandon, Henkkamaukan yms paketin. Kun kysyin häneltä, että oliko ostokset välttämättömiä niin kuulema oli, kun hän tarvitsi sitä tätä ja tuota. Mutta taas rahat on loppu, eikä hän ymmärrä miten voisi säästää yhtään. Hän myös on tuonut esiin, että kaipaisi säästö- ja sijoitusvinkkejä, mutta mikään ei kelpaa. Kuitenkin on pakko saada ostettua kaikkea uutta ja ostaa aina vaan kalliimpaa ja hienompaa. Lapsilla on kalliit harrastukset. Eräs työkaveri kertoo, että hänen on pakko käydä joka päivä työpaikkaruokalassa lounaalla, koska se auttaa häntä jaksamaan työssään paremmin. Toisessa lauseessa hän taivastelee, kun "rahaa vaan menee".
Pakko myöntää, että ennemmin keskustelisin työasioista, kuin jatkuvasta rahavalituksesta. Minua ei haittaisi keskustella rahasta, mutta jatkuva valitus sen puutteesta on turhauttavaa, kun moni tuntuu olevan sitä mieltä ettei omassa taloudessa ole mitään rahareikää ja kaikki kulutus on ehdottoman tärkeää.
Kommentit (65)
Ex-työpaikassa oli kitisijöitä joka lähtöön. Auta armias, jos joku yh-äiti hehkutti, että oli saanut säästettyä sen verran rahaa, että oli vara viedä lapsi viikoksi Kanarialle. Sehän raadeltiin siihen paikkaan! Yhdelle tuhlarille vinkkasin, että pistää tulot ja menot ruutupaperiin, niin raukka suuttui siitä ja huusi, että hänen pitää maksaa laskuja! Opin tuossa ex-työpaikassani sen, että älä koskaan kerro mitään talousasioistasi ulkopuolisille, äläkä lähde mukaan mihinkään rahankäyttökeskusteluun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muakin auttaa jaksamaan paremmin kun käyn ruokalassa syömässä. Ja olen pienipalkkainen. Mutta ei sitten kyllä ole varaa vaatteisiin ja kenkiin.
Välillä naurattaa, välillä vituttaa. Olen töissä päiväkodissa, ja meidän pkn johtaja valittelee välillä miten tili on tyhjä. Tekis mieli kysyä, että tiedätkö lainkaan mitä palkkaa minä saan.
Nimittäin mun BRUTTOpalkka on 1980€ ja hän saa taatusti aika paljon enemmän palkkaa. Ja kuitenkin molemmilla meillä on reilummin työmatkaa, omistusasuntoa, autoa, lapsia..
Ei. En provosoidu tai väsy muiden valituksista. Olen voimakkaampi ihminen kuin monet muut ovat.
Vierailija kirjoitti:
Ihan uteliaisuudesta ap, millä alalla olet tai mitä suunnilleen tienaatte?
En ole nykyisessä työpaikassa kuullut paljoa rahanurinaa. Ollaan keskituloisia tai vähän yli keskitason tienataan (paitsi toimari tienaa todella hyvin). Sen sijaan kun opiskelijana olin tavaratalossa töissä niin kaikki valittivat palkasta. Täysin ymmärrettävää valitusta sinänsä, että vakkarienkin palkat lisineen jäi silloin hieman alle kahden tonnin, useita sunnuntaita tekemällä saattoi rikkoa kahden tonnin rajan. Silti tavallaan turhaa, kun ei kai kukaan kuvittele tavaratalon myyjänä pääsevänsä hyville palkoille. Teki joskus mieli sanoa että kouluttautukaa, niin saatte parempia töitä ja paremman liksankin.
Et näköjään arvosta myyjän työtä, jos ei myyjiä olisi kukaan ei voisi ostaa mitään. Olen sitä mieltä, että myyjän palkka pitäisi olla vähintään 3000 eur/kk. Miksi jollekin toimistorotalle pitää maksaa 3000 eur/kk, eihän se edes tee mitään tuottavaa työtä. Myyjän työ on tuottavaa koska myyjä myy tavaroita ja samalla tienaa itselleen palkkaa. Mitä toimistorotta tekee, ei mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihan uteliaisuudesta ap, millä alalla olet tai mitä suunnilleen tienaatte?
En ole nykyisessä työpaikassa kuullut paljoa rahanurinaa. Ollaan keskituloisia tai vähän yli keskitason tienataan (paitsi toimari tienaa todella hyvin). Sen sijaan kun opiskelijana olin tavaratalossa töissä niin kaikki valittivat palkasta. Täysin ymmärrettävää valitusta sinänsä, että vakkarienkin palkat lisineen jäi silloin hieman alle kahden tonnin, useita sunnuntaita tekemällä saattoi rikkoa kahden tonnin rajan. Silti tavallaan turhaa, kun ei kai kukaan kuvittele tavaratalon myyjänä pääsevänsä hyville palkoille. Teki joskus mieli sanoa että kouluttautukaa, niin saatte parempia töitä ja paremman liksankin.
En usko, että palkan suuruus loputa on se punainen lanka tässä. Meidän palkkamme on hieman keskipalkkaa suurempi ja ne, joilla on puoliso, tienaa vähintään saman. Oikeasti pienipalkkaisten valituksen minäkin ymmärrän.
ap
Mä tunnen myös näitä rahavalittajia, eivätkä tosiaan ole niitä köyhimpiä. Ovat raskasta seuraa. Itse en valita rahanpuutetta vaikka olen ollut 10 vuotta yh ja osan siitä ajasta työtön. En myöskään lapsille koskaan sano, että me ei voida kun ei ole rahaa. En halua, että heille tulee sellainen peruskokemus. En myöskään jaksa olla katkera exälle vaikka tämä ei osallistu menoihin. Säästän rahaa koska olen tarkka rahankäyttäjä. Mutta se on rahavalittajille kova paikka kun yh:lla on rahaa, monta kertaa tullut huomattua. Mulla ei saisi olla autoa eikä nättiä asuntoa (aso ei oma).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Milla tavoin te eroatte naista valittajista taalla sitten?
Vali vali valittajista.
Kylla on raskasta elamaa jos ei osaa ignoorata kaikkea kuulemaansa. Laittakaa napit korville.
Sitä jää niin helposti shoppailukoukkuun kun tarvii piristystä ja tuote on vaan niin ihana ja pakko saada se. Itse olen ollut tässä kierteessä myös, tosin en valittanut rahan puutetta koska mua hävetti tilanne. Eikä kulutusluottoja näihin tullut juurikaan onneksi käytettyä.
Nyt voin helposti olla pitkän aikaa ostamatta ja ostankin vain tarpeeseen nykyisin. Harrastuksissa lapset menee edelle, minä voin harrastaa ilmaisiakin asioita. Säästössä ja sijoituksissa on jonkun verran ja mitä siellä olisikaan ilman tuota shoppailuvaihetta...
Kokemuksista oppii ja on oikeasti hyvä olla pahan päivän varalle puskuria. Jos tiput sairauspäivärahalle, niin helposti talous keikahtaa vaikka kuinka tulojen mukaan päivärahan saisi. Se on aina pienempi. Yms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kestän vaikka lyöntejä kirjoitti:
Minä olin se nuorukainen joka istui 80 asteen lämmössä veteraanin kanssa ja hän kertoi minulle miten kamalaa oli olla sodassa.
Kuuntelin sitä ja heitti löylyä perkeeleesti päälle. Kuuntelin kohteliaisuudesta vaan ja vaan pojanpoikana.
Sitten kuuntelin humalaisia vanhempiani jotka kiistelivät raha-asioista ja asuntoveloistaan ja rakkausongelmistaan. Olin se kuunteleva nuorukainen joka toimii eräällä tavalla tuomarina.
Oikeastaan näiden jälkeen minkään asian kuuntelu ei ole tuntunut miltään. Kestän ihan mitä vain.
Tuollaiset palkkakeskustelut on helppoja siihen verrattuna kun äijä heittää löylyä ja kertoo miten kavereita silpoontui taistelukentille.
Osaan matalapalkka-alan duunarina jopa samaistua palkan pienuuteen.
Se että palkka on pieni, ei tarkoita etteikö saisi tupakoida. Kyllä tupakka on hyvä juttu kaiken ikävän sietämiselle raskaissa matalapalkka-alan hommissa.
Tahti on nykyään kovempi kuin sota-aikojen jälkeen. Palkat hyvin alhaiset.
Sitä tupakkaa pitää polttaa vain kun sitä oikeasti tarvitsee. Työmies pärjää hyvin kolmellakin savukkeella päivässä.
Yksi ruokailun aikana, yksi iltapäivällä ja ilalla töiden jälkeeen kolmas.
Tämä on se herrasmiessääntö ja rahaa menee vain vitonen kuussa.
Ei paha. Moni läskiperse saa rahaa menemään herkkuihin reilusti enemmän kuukauden aikana.
Olen psykologi ja terapeutti. Minäkin kestän mitä vain.
Lyöntejä en tosin välttämättä kestäisi.
Koronatilanne on sysännyt monen parempituloisenkin heikoille jäille laina- ja sijoituskorttitaloineen. Elämä on valintoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tajusin nyt, että vaikka meitä on viiden hengen naistyöporukka, kukaan ei ole koskaan valitellut rahapulaa.
Ja kaikki olla matalapalkkaisia.
Iältään olemme 30-55v.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on niin alhainen ostovoima, että ei tarvitse kummallisempia ostella.
Rahat on silti loppu ja puskuria ei synny. Kädestä suuhun menee ne rahat. Lapsille ei jää mitään perintöä tällä menolla. Tämän toteaminen sitten ärsyttää.
Totuus ärsyttää teitä.
Miksi sinun kokemuksesi on ainoa totuus? Entä ne, jotka pärjäävät palkallaan ilman valitusta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuohon on helpointa vain mennä mukaan. Saatat saada kusip**n maineen, jos ryhdyt opettamaan miten rahaa käytetään, ja että mitkä ovat haluja ja mitkä tarpeita.
Se, joka ei ymmärrä noiden kahden eroa, ei todennäköisesti osaa nauttia ei tarpeiden eikä halujen tyydyttämisistä. Parastahan olisi, että ihminen olisi onnellinen jo siitä, että tarpeet tulevat täytetyiksi.
Itsellä on onni, että on toinen yh minun lisäkseni, jonka kanssa lounastauolla pyritään joka viikko keksimään uusia tapoja säästää sillä viikolla. Tutkitaan tarjoukset, Nettikirpparit yhdessä.
Toi ois siis niin köyhää 😂 Ja vielä töissä!
Kerro työkavereillesi 50:30:20 -budjetista, ap. Googlaat ensin, mikä se on ja alat opettaa muille. Se on helppo ja hyvä, varsinkin niille, joilla on vähän enemmän rahaa, esim. kuten työkavereilkesikin. Apinakin sen ymmärtää, se on niin helppo 🙂
Monelle rahapula on, ettei rahat riitä kaikkeen mitä haluaa. Isolle osalle valittajista luulisi tilanteen olevan normaalia, joten ratkaisu olisi haluta vähemmän. Aidosti rahapulassa olevilla ei ole valinnanvaraa, muttei myös sellaisia asioita kuin monella muulla on.
Sulla ei olekaan varaa ap ostaa esim Oura-sormusta tai vastaavaa, vaikka haluaisitkin. Olet ehkä vähän tyhmä jos olet kasvanut niin köyhänä, ettet ole koskaan saanut kuin välttämättömimmän ja runkkaat tyytyväisenä siitä. Jos sullakin ois joskus ollut normaali elintaso, tajuaisit kyllä, miksei paska palkkasi riitä oikein mihinkään. Katsos väkttämättömimmän saaminen ei ole mikään syy elää.
Vierailija kirjoitti:
Monelle rahapula on, ettei rahat riitä kaikkeen mitä haluaa. Isolle osalle valittajista luulisi tilanteen olevan normaalia, joten ratkaisu olisi haluta vähemmän. Aidosti rahapulassa olevilla ei ole valinnanvaraa, muttei myös sellaisia asioita kuin monella muulla on.
Miten halutaan vähemmän? Onhan sitä sellaisiakin palkkoja, joilla saa vain välttämättömimmän, vain i d i o o t t i on tyytyväinen siitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan uteliaisuudesta ap, millä alalla olet tai mitä suunnilleen tienaatte?
En ole nykyisessä työpaikassa kuullut paljoa rahanurinaa. Ollaan keskituloisia tai vähän yli keskitason tienataan (paitsi toimari tienaa todella hyvin). Sen sijaan kun opiskelijana olin tavaratalossa töissä niin kaikki valittivat palkasta. Täysin ymmärrettävää valitusta sinänsä, että vakkarienkin palkat lisineen jäi silloin hieman alle kahden tonnin, useita sunnuntaita tekemällä saattoi rikkoa kahden tonnin rajan. Silti tavallaan turhaa, kun ei kai kukaan kuvittele tavaratalon myyjänä pääsevänsä hyville palkoille. Teki joskus mieli sanoa että kouluttautukaa, niin saatte parempia töitä ja paremman liksankin.
En usko, että palkan suuruus loputa on se punainen lanka tässä. Meidän palkkamme on hieman keskipalkkaa suurempi ja ne, joilla on puoliso, tienaa vähintään saman. Oikeasti pienipalkkaisten valituksen minäkin ymmärrän.
ap
Niin, jutun juoni on se, että sinä olet tyhmä, köyhä ja kateellinen. Ei mulla ainakaan miljonäärinä tee tiukkaakaan kuunnnella, kun muut valittavat köyhyydestään. Se on pikemminkin huvittavaa. Tai aivan sama. Niin mäkin heinä valittaisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on niin alhainen ostovoima, että ei tarvitse kummallisempia ostella.
Rahat on silti loppu ja puskuria ei synny. Kädestä suuhun menee ne rahat. Lapsille ei jää mitään perintöä tällä menolla. Tämän toteaminen sitten ärsyttää.
Totuus ärsyttää teitä.
Miksi sinun kokemuksesi on ainoa totuus? Entä ne, jotka pärjäävät palkallaan ilman valitusta?
Pärjäävät, mutta saavatko mitään säästöön? Tuskinpa.
Alue: Aihe vapaa
Sinä olet epäilemättä kahvihuoneessa se, joka eniten voivottelee rahan vähyyttä?