Työ katoaa korkeakoulutetuilta
Työ katoaa korkeakoulutetuilta
Pääkaupunkiseudulla moni hakee jo toimeentulotukea
Korkeasti koulutettujen työttömyys on kasvanut hurjasti etenkin pääkaupunkiseudulla. Korkeakoulutuksen suorittaneiden pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi tammikuussa vuoden takaisesta jopa 58 prosenttia.
Tämä alkaa näkyä etenkin Espoossa, jossa on aiempaa suurempi joukko työttömiä insinöörejä, sanoo Uudenmaan ely-keskuksen tutkija Jouni Nupponen.
"Korkealta pudonneet" eli hyväpalkkaisista työpaikoista irtisanotut korkeakoulutetut ovat hakeutuneet kuntien toimeentulotuen asiakkaiksi. Hekin siis turvautuvat viimesijaiseen tukimuotoon.
"Näillä ihmisillä työllistyminen ei kultaisen kädenpuristuksen tai ansiosidonnaisen päivärahan maksamisen aikana ole edennyt", sanoo aikuisten sosiaalipalvelujen aluepäällikkö Pasi Sipola Espoosta.
Pääkaupunkiseudun työttömistä useampi kuin joka viides on korkeasti koulutettu. Heitä oli tammikuussa 12 372. Korkeakoulutettujen työttömyys kasvoi loppuvuonna vajaan kolmanneksen edellisvuodesta.
Koko maassa työttömänä oli 43 303 korkeasti koulutettua eli 13 prosenttia kaikista työttömistä.
Pääkaupunkiseudulla korkeasti koulutettujen työttömyys on lisääntynyt ja pitkittynyt muuta maata nopeammin. Lisäksi korkeakoulutettujen työttömyys on koko maassa kasvanut muita työttömyyslukuja nopeammin.
"Luvut ovat huolestuttavia. Kyseessä ei ole lähikuukausien ilmiö, sillä korkeasti koulutettujen työttömyys on noussut muita koulutusasteita ripeämmin jo pitemmän aikaa", Jouni Nupponen sanoo.
Työttömyys on alkanut kurittaa insinöörejäkin enemmän kaupallisen eli tradenomin tai ekonomin koulutuksen saaneita. Tähän on johtanut esimerkiksi pankkikonttoreiden sulkeminen. Lisäksi insinöörivaltaiseksi mielletyllä tieto- ja viestintäteknologia- eli ict-sektorilla työskentelee monissa työtehtävissä kaupallisen koulutuksen saaneita, Nupponen muistuttaa.
Toimeentulotukea saavien joukko onkin entistä moninaisempi, Pasi Sipola sanoo. Korkealta pudonneiden lisäksi joukossa on aiempaa enemmän esimerkiksi pätkä- ja keikkatyöläisiä.
"Aikaisemmin, jos opiskelit yliopistossa, työpaikka oli lähes varma. Nyt moni joutuu tyytymään pätkätöihin, jos pääsee niihinkään", Sipola sanoo.
Hänen mukaansa monelle etenkin korkeasti koulutetulle saattaa olla tiukka paikka asioida sosiaalitoimistossa ja myöntää, että perinteisin työnhakumenetelmin tilanne ei ole edennyt.
"Mutta ehkä työn tekemisen eetos on murrosvaiheessa. Monelle se palkkatyö ei enää ole ainoa asia, joka toisi elämään sisältöä, vaikka se on aikaisemmin ollut", Sipola pohtii.
Kaikki eivät työttömyydestä tai pienentyneistä tuloista huolimatta pysty karsimaan menojaan, kertoo nimettömänä pysyttelevä helsinkiläinen sosiaalityöntekijä.
"Eli pidetään autot ja kalliit asunnot, joihin ei nykyisillä tuloilla ole enää varaa. Haetaan toimeentulotukea, kun ensin on lainattu ja velkaannuttu kulutusluotoilla ja luottokorteilla, joita ajatellaan maksettavan takaisin sitten, kun työtä taas löytyy", sosiaalityöntekijä kertoo.
Hänen mukaansa kierre johtaa pahimmassa tapauksessa ulosottoon ja ylivelkaantumiseen. Talous pitäisikin sopeuttaa ajoissa.
"Myydä autot ja vaihtaa vuokra-asunto sellaiseen, johon on varaa. Tinkiä ulkomaan matkoista ja harrastuksista, koska on pakko."
Korkeasti koulutettujen työttömien tilanne ei kuitenkaan ole täysin lohduton, sanoo ely-keskuksen Jouni Nupponen.
Vaikka avoimia työpaikkoja Uudellamaalla on eniten palvelualalla, myös insinööreille löytyy töitä. Esimerkiksi tammikuun lopussa Uudellamaalla oli 400 avointa työpaikkaa suunnittelijoille, myyntityötä johtaville sekä elektroniikka- ja automaatioinsinööreille.
Vaikka eletään taantumassa, esimerkiksi liike-elämää palvelevia töitä riittää.
"Kun tulee yritysjärjestelyitä, joidenkin konsulttipalveluiden tarve saattaa jopa kasvaa", Nupponen sanoo.
Hän vinkkaa, että työllistymiseen saattaa auttaa jatko- tai täydennyskoulutus tai oman vaatimustason alentaminen. Esimerkiksi johtotehtäviin tottuneet voisivat hakeutua asiantuntijatehtäviin.
Kommentit (3)
Kannattaa muistaa, että työt on jo kadonneet kouluttamattomilta ja vähän koulutetuilta eli koulutetut ovat edelleen huomattavasti paremmassa asemassa kuin kouluttamattomat.
Kannattaisi myös muistaa että vain osaamisella pitäisi olla merkitystä. Varsinkin ohjelmistokehityksessä se on niin että harrastuspohjalta, vaikka ilman muodollista pätevyyttä, ponnistava voi olla moninverroin tuottavampi kuin yksikään muodollisesti koulutettu.
Ei pitäisi aina tutkia sokeasti sitä formaalia koulutuspohjaa.
Tämä on länsimainen trendi, keskiluokan työpaikat vähenee ja matalapalkkaisilla palvelualoilla on lievää kasvua, mutta siellä ihmisen täytyy tehdä kahta kolmea duunia elääkseen. Teollisuudessa köyhiin maihin siirtyminen on jo rauhoittunut pahimmasta, eniten työtä siellä vie tällähetkellä automaatio.
Yhdysvalloissa oli vasta laskettu että jo 17 miljoonaa amerikkalaista tekee koulutustaan vastaamatonta /selvästi alempaa työtä. Ei korkeakoulutus enää takaa mitään varmaa työpaikkaa länsimaissa. Keskiluokka ei ole enää kasvanut länsimaissa vaan määrällisesti eniten kasvua matalapalkka-tuloluokissa.
Suomessa vielä sosiaaliturva vääristää tilannetta, jos sulla on perhe ei sun kannata tehdä pienipalkkaista työtä kun sosiaaliturva on suurempi kuin pieni palkka. Suomessa ne korkeammin koulutetut pitkän työkokemuksen omaavat eivät vastaanota pienipalkkaista työtä vaan valitsevat mielummin työttömyyden sitten kun ne 500 päivän jälkeen putoavat perusturvalle sitä on jo sen verran syrjäytynyt ja katkeroitunet ettei sitä enää saa sitä perusduuniakaan.