Mä haluan vaihtaa alaa mutta en tiedä mihin
Onko alan vaihtaneet löytäneet sen onnen työstä vaihdettuaan alaa? Oon hoitoalalla ja tuntuu että olen liian herkkä tähän. En nyt itke töissä koko ajan mutta tavallaan olen herkkä arvostelulle ja juoruilulle ym. Myös jotkin potilaat inhottaa. En tiedä mihin vaihtaisin. Olen kiinnostunut kauneudesta ja estetiikasta mm. Sisustaminen ja siihen liittyvät asiat kiinnostaa vapaa-ajalla ja jonkun verran muotikin. Näillä ei vissiin vaan elätä perhettä? Kouluihin vaikea päästä jne. Olen umpikujassa, täällä väläytelty irtisanomisia ja lomautuksia. Voisiko olla vapaaehtoinen lähtijä ?
Kommentit (6)
Sairaanhoitaja-kosmetologi vois olla aika kova juttu. Itsekin oon sitä joskus funtsinut. Vois antaa ehkä vähän toisenlaisia hoitoja, kuin pelkkä kosmetologi? Ja työpaikankin vois löytää vaikka yksityiseltä lääkäriasemlata?
Paitsi että en ole sairaanhoitaja vaan suuhygienisti. Tää työ vaan tympii vuodesta toiseen että ei ole uusi asia. Vielä 30v pitäis jaksaa ja oon aivan poikkijo nyt.
Ap
Sullahan on työ, jonka voi unohtaa, kun työpaikan ovi sulkeutuu. Kokeile kehittää rentoutumiskeinoja. Voit toki kokeilla vaihtaa työpaikkaa, voi olla parempi henki toisessa paikassa. Tai voit its ekohottaa työpaikan fiiliksiä. Saat työstäsi palkkaa, se riittä syyksi tehdä työtä. Tai miksi et jatkaisi opiskelua omalla alallasipidemmälle? Lisää palkkaa.
No, kosmetologi, joka osaa myös valkaista hampaat ois ihan hyvä liikeidea.
Itsekin olen ollut hoitoalalla jo yli kymmenen vuotta ja vuosi vuodelta on selvempää, että en tule jaksamaan enää pitkään. Alunperinkään en ollut mitenkään erityisen innostunut koko hoitoalasta, mutta kävin koulun ja jäin sitten töihin. Olen pärjännyt töissä ulkoisesti ihan hyvin, mutta se on vain pintaa ja monesti olen lähtenyt lähes itkien töihin, koska oikeasti vihaan sitä. Olen kokeillut kaikki: vuorotteluvapaat, lisäkoulutukset ja eri työpisteet, mutta ne eivät poista perusongelmaa. Ei minusta ole tähän. Mistään mielenterveysongelmista ei kuitenkaan ole kyse.
Aionkin tylysti irtisanoutua ja kävellä karenssin jälkeen työkkäriin vaatimaan itselleni uudelleenkoulutusta. Olen erittäin motivoitunut ja jos olen jaksanut olla paskalla alalla yli kymmenen vuotta, uuden oppiminen ei ole mikään ongelma. Toivottavasti onnistuu. Missään nimessä en vanhalle alalle enää palaa, mieluummin vaikka kotona kattoon syljeskellen sossun tuilla.
Jos työsi tuntuu noin vastenmieliseltä, ei siinä kannata väkisin kannata kärvistellä. Voisitko jatkaa hoitoalalla mutta vaihtaa työpaikkaa, vai onko ne kaikki samanlaisia? Toki kannattaa miettiä myös alanvaihtoa, jos sellainen kiinnostaa, mutta kannattaa sitten ottaa huomioon työllisyystilanne, nimimerkillä kokemusta on... sillä unelmaduunin tutkinnolla kun ei mitään tee, jos sen alan työllisyystilanne on heikko. Minä vaihdoin alaa aikuisiällä ja luulin, että nyt löytyi se "mun juttu". Yllätyspyllätys, sen alan työntekijöille ei sitten ollutkaan kysyntää ja päädyin muihin hommiin. on sitten paljolti itsestä kiinni olisiko valmis esim oman yrityksen perustamiseen... tämän tyyppiset asiat kannattaa siis ottaa huomioon. Katso mollin sivuilta minkä verran avoimia työpaikkoja on sellaisilla aloilla jotka sua kiinnostaa, saat jotain osviittaa.