Vierailija

Matemaatikoita paikalla?

  • ylös 3
  • alas 2

Sivut

Kommentit (57)

Vierailija

Kun tuo noudattaa klassisen todennäköisyyden kaavaa, on osumien joukko iso-Omega={omega1, omega2, ... omega_ääretön}=ääretön. Nimittäjänä siis ääretön. Kun otat yhden alkion sieltä äärettömän joukosta tulee osoittajaksi yksi.

1 / ääretön = 0

Vaan muistelen, että todennäköisyyslaskuissa oli joku sääntö äärettömän käytössä. Sitä ei muistaakseni saanut käyttää...

Jos joku muistaa paremmin miten piti laskea jos otos otetaan äärettömän alkion määrästä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

Ääretöntä ei voi käyttää, koska todennäköisyys, että nostat jonkun luvun on 1. Se on ristiriidassa sen kanssa, että jokaisen luvun yksittäinen todennäköisyys on nolla.

  • ylös 22
  • alas 1
Vierailija

Todennäköisyys lähestyy nollaa, muttei se koskaan täysin nolliin mene. Koska onhan se luku 500 siellä jonossa. 

  • ylös 32
  • alas 3
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Todennäköisyys lähestyy nollaa, muttei se koskaan täysin nolliin mene. Koska onhan se luku 500 siellä jonossa. 

Raja-arvojen laskusääntöjen mukaan 1/ääretön on nolla. Ääretöntä ei voi siis käyttää todennäköisyyslaskuissa samoin, kuin muissa laskuissa nollaa ei voi käyttää jakajana.

  • ylös 11
  • alas 1
Vierailija

Kyllä sen pystyy laskemaan, mutta en ikinä ymmärtänyt niitä todennäköisyyslaskuja. Mutta huomiona: luin otsikosta, että koronalukujen joukosta.

  • ylös 11
  • alas 3
Vierailija

Intuitio sanois että lähestyynrajatta nollaa mutta kyllä se matemaattisesti on nolla.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Kun tuo noudattaa klassisen todennäköisyyden kaavaa, on osumien joukko iso-Omega={omega1, omega2, ... omega_ääretön}=ääretön. Nimittäjänä siis ääretön. Kun otat yhden alkion sieltä äärettömän joukosta tulee osoittajaksi yksi.

1 / ääretön = 0

Vaan muistelen, että todennäköisyyslaskuissa oli joku sääntö äärettömän käytössä. Sitä ei muistaakseni saanut käyttää...

Jos joku muistaa paremmin miten piti laskea jos otos otetaan äärettömän alkion määrästä.

1/ääretön lähestyy rajatta nollaa, mutta ei saavuta sitä. Todennäköisyyden voi siis sanoa olevan äärettömän pieni. Nolla se ei voi olla, koska se tarkoittaisi sitä että mitään lukua ei lopulta valita. Nolla tarkoittaa mahdotonta.

  • ylös 19
  • alas 2
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Todennäköisyys lähestyy nollaa, muttei se koskaan täysin nolliin mene. Koska onhan se luku 500 siellä jonossa. 

Nimenomaan. En muista voiko äärettömällä varsinaisesti jakaa, mutta raja-arvoa käyttämällä voidaan todeta, että kun nimittäjä lähestyy ääretöntä, lähestyy jakolaskun vastaus (=todennäköisyys) nollaa.

Vierailija

Todennäköisyys syntyy aina rajallisten joukkojen mahdollisuudesta. Äärettömällä joukolla ei ole todennäköisyyttä.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todennäköisyys lähestyy nollaa, muttei se koskaan täysin nolliin mene. Koska onhan se luku 500 siellä jonossa. 

Nimenomaan. En muista voiko äärettömällä varsinaisesti jakaa, mutta raja-arvoa käyttämällä voidaan todeta, että kun nimittäjä lähestyy ääretöntä, lähestyy jakolaskun vastaus (=todennäköisyys) nollaa.

Raja-arvolaskuja ja todennäköisyys laskuja ei voi juuri ap:n esittämän esimerkin vuoksi yhdistää. Niiden matemaattiset säännöt on ristiriidassa keskenään.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Todennäköisyys syntyy aina rajallisten joukkojen mahdollisuudesta. Äärettömällä joukolla ei ole todennäköisyyttä.

No jaa. Jos heität äärettömän monta kertaa noppaa niin saat keskimäärin joka kuudennella heitolla ykkösen.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todennäköisyys syntyy aina rajallisten joukkojen mahdollisuudesta. Äärettömällä joukolla ei ole todennäköisyyttä.

No jaa. Jos heität äärettömän monta kertaa noppaa niin saat keskimäärin joka kuudennella heitolla ykkösen.

Näytäpä tuon tilastollinen paikkaansapitävyys edes matemaattisella mallilla. Kun laskusäännöt eivät mene keskenään yksiin törmäät luultavimmin esityksessä ristiriitaan.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Todennäköisyys lähestyy nollaa, muttei se koskaan täysin nolliin mene. Koska onhan se luku 500 siellä jonossa. 

Jos se ei menisi nollaan ääretön olisi rajallinen, ei ääretön. Ääretön määritelmänsä vuoksi johtaa jakajana nollaan.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun tuo noudattaa klassisen todennäköisyyden kaavaa, on osumien joukko iso-Omega={omega1, omega2, ... omega_ääretön}=ääretön. Nimittäjänä siis ääretön. Kun otat yhden alkion sieltä äärettömän joukosta tulee osoittajaksi yksi.

1 / ääretön = 0

Vaan muistelen, että todennäköisyyslaskuissa oli joku sääntö äärettömän käytössä. Sitä ei muistaakseni saanut käyttää...

Jos joku muistaa paremmin miten piti laskea jos otos otetaan äärettömän alkion määrästä.

1/ääretön lähestyy rajatta nollaa, mutta ei saavuta sitä. Todennäköisyyden voi siis sanoa olevan äärettömän pieni. Nolla se ei voi olla, koska se tarkoittaisi sitä että mitään lukua ei lopulta valita. Nolla tarkoittaa mahdotonta.

Jos se ei saavuttaisi nollaa ei jakaja olisi ääretön vaan äärellinen luku. Sama lopputulos kuitenkin, yksi äärettömästä joukosta on sama kuin ei mitään.

Vierailija

Entä jos universumi on ääretön ja valitaan sattumanvarainen paikka niin millä todennäköisyydellä päädyt meidän maapallolle Keravalle?

  • ylös 10
  • alas 0
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Entä jos universumi on ääretön ja valitaan sattumanvarainen paikka niin millä todennäköisyydellä päädyt meidän maapallolle Keravalle?

Onko universumi ääretön? Voisiko se laajeta jos se valmiiksi olisi ääretön?

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Entä jos universumi on ääretön ja valitaan sattumanvarainen paikka niin millä todennäköisyydellä päädyt meidän maapallolle Keravalle?

45,3%

Sivut

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
 

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla