Kaverini repes nauramaan kun kerroin että mieheni on paras ystäväni
Ja kun tajus että olen tosissani meni ihan hämilleen. Ihan oikeasti, miehelleni voin kertoa KAIKEN, hän on paras ystäväni , tukeni ja turvani.
Muita joita tämä asia naurattaa?
Kommentit (18)
Minulla on muutenkin ollut sinkkunakin miespuolisia ystäviä ja kavereita, joten mieheni on myös paras ystäväni.
Iän myötä on karsiutunut kälättävät muijat pois ja jäljelle jäänyt muutama hyvä tyttökaveri, mutta tyttöystäviä ei ole enää lainkaan, koska en vain jaksa sitä naisten sitovaa ystävyyttä, että pitäisi kaikki mahdollinen vuodattaa.
Mun mies on paras ystäväni. Panot saan muualta.
No ei naurata, minusta tuo on juuri niinkuin pitääkin. Olen itse ollut mieheni kanssa yhdessä 25v ja kyllä hän todellakin on paras ystäväni!
Niin minullakin mieheni on paras ystäväni.
Mutta jotkut määrittelee ystävän sillä tavalla, että sukulaisia ja puolisoa ei lasketa. Määritelmäkysymys vaan...
Minunkin mieheni on paras ystäväni ja vaikka voisin puhua hänelle aivan kaikesta, en silti tee sitä. Minulla on oikeus myös omaan päänsisäiseen maailmaan ja elämään enkä voisi kuvitellakaan lavertelevani miehelle esim ystävien luottamuksella kertomia asioita.
Voin kertoa miehelleni kaiken ja hän on tukeni ja turvani, mutta en ajattele, että hän on paras ystäväni, hän on mieheni. Paras ystäväni on joku mun hyvistä ystävistä.
Tulkinta kysymys.
Onneksi minunkin mieheni on kaiken muun lisäksi myös paras ystäväni.
Mutta en silti kerro hänelle kaikkea vaan minulla on myös pari hyvää "tyttöystävää" joiden kanssa juttelen syvällisiä "naisten asioita" mistä mieheni ei ole kiinnostunut tai ei ihan ymmärtäisi ;)
Mies on paras ystävä myös täällä ja minä hänelle. Se ei tietenkään tarkoita, että lavertelen hänelle muiden asioita, ihan eri asia.
Mutta voin todella kertoa hänelle mitä vain, koska voin luottaa hänen tukeen ja turvaan. Keskustelemme siis asioista, joista emme puhu kellekään muille. Kaikilla ei ole näin. Olen monen miehen kanssa jutellut asioista, joista he eivät voi puhua vaimojensa kanssa, minusta se on surullista.
Mun parasystävä on edelleen mun lapsuuden ystäväni :)
Kyllä minullekin on käynyt samoin, miehestä on tullut myös paras ystäväni. Alunperin hän oli "vain " mieheni, mutta ajan myötä meille on tullut myös ystävyyttä parisuhteen lisäksi. Viime syksynä suorastaan havahduin eräiden tapahtumien seurauksena, miten hän tuntuikin niin läheiseltä Ystävältä. Parisuhdepuoli ei ystävyyden kasvamisesta ole mitenkään huonontunut, suhteemme ei ole muuttunut ystävyydeksi parisuhteen kustannuksella, vaan ystävyys on tullut siihen lisänä. Aina vain parempi olla yhdessä <3
Aiemmissa suhteissa en ole näin tuntenut, parisuhde on parisuhde ja ystävät erikseen. Ehkä ystäväsikään ei usko koska ei itse ole kokenut sitä, että parhaassa tapauksessa ne kaksi voi yhdistää.
Ei miestä pidä emaskuloida "muijafrendiksi", kaverisi on oikeassa. APlle itsetutkiskelun paikka.
Parhaat ystäväni ovat mieheni, lapsuuden tyttökaverini sekä miespuolinen kollegani. Nämä ovat kaikki niin eriluonteisia ystävyyksiä etten edes pystyisi valitsemaan "yhtä".
[quote author="Vierailija" time="24.03.2014 klo 14:09"]
Ei miestä pidä emaskuloida "muijafrendiksi", kaverisi on oikeassa. APlle itsetutkiskelun paikka.
[/quote]
Ja miksi ei pidä? Perustelut kiinnostaa
[quote author="Vierailija" time="24.03.2014 klo 14:44"]
nössöillä on monesti noin
[/quote]
Ehkä. Mutta aika monella elämän suuri tavoite ei olekaan olla "vitun kova muija".
[quote author="Vierailija" time="24.03.2014 klo 13:31"]
Ja kun tajus että olen tosissani meni ihan hämilleen. Ihan oikeasti, miehelleni voin kertoa KAIKEN, hän on paras ystäväni , tukeni ja turvani.
Muita joita tämä asia naurattaa?
[/quote]
Meillä myös - mun mies on mun paras ystävä ja kumppani:) Olen siitä äärimmäisen onnellinen koska se on meillä hyvän parisuhteen perusta. Siihen sitten aktiivinen seksielämä ja yhteiset unelmat niin parempaa suhdetta saa hakea:D