Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
2,5 v syönyt taas huonosti tänään :(
22.03.2014 |
Alipainoinen 2,5 v syönyt tähän mennessä päivää vain 1-2 aterian verran ruokaa. Joka ikinen päivä sama taistelu. Vetkuttelee syömisen aloittamisen kanssa. Menee puoli tuntia, tunti houkutellessa... tarjoan tunnin parin päästä uudelleen... ei suostu syömään. Ei halua. On pahaa ruokaa. Haluaa muuta. Juo pelkän maidon, mehun, vettä. Tänään iltapäivällä joi banaanipirtelön, jossa 1 banaani, maitoa, kaurahiutaleita ja ruokaöljyä. Se on oikeastaan ainoa mainitsemisen arvoinen "ateria" ja kai aika energiapitoinen (n. 3,5 dl yhteensä). Mä en jaksa tätä että lapsi suostuu syömään vain 2-3 ateriaa päivässä eikä paino nouse. Tai jaksaisin, jos lastani ei luokiteltaisi merkittävästi alipainoiseksi ja painostettaisi lihottamaan. Aiemmin neuvola odotti ihmettä, että painokäyrä nousisi muutamassa viikossa, kuukaudessa. Ei noussut. On mennyt pitkään aivan suoraa viivaa. Nyt neuvola vähän vähentänyt painostusta, kun käyntejäkin harvemmin ja ilmeisesti tajunnut, että lihotus on pidempiaikainen projekti. On energinen kuitenkin ja vahva. Ei malta istua pöydän ääressä syödäkseen. Joka ateria samaa vääntöä. Syököhän tuo tänään edes iltapalalla mitään. Ei kelvannut aamupala. Ei lounas. Välipala kelpasi. Ei kelpaa päivällinen... Maito kelpaa.
Ennen kuin joku sanoo, että ei se haittaa jos joku ateria jää väliin, niin ymmärtäkää: tämä syö nykyään vain 2-4 ateriaa päivittäin ja painaa 10,5 kg ja 92 cm pitkä. Aterioita jää väliin joka päivä, koska ei suostu syömään. Melkein 3-vuotias kohta.
Teoria ulkoilun ruokahalua lisäävästä määrästä ei toimi yhtään. Päinvastoin syö sitäkin huonommin. Kerhopäivinä syönyt pahimmillaan vasta klo 15-17 aikaisintaan, vaikka herätty klo 7. Ei syö aamupalaa kotona, ei kerhossa eväitä. Nesteet vetää ja näykkää jotain leivän kulmaa. Siinä kaikki. Ei auta aina edes maidolla kiristäminen, että annan pelkkää vettä ruoan kanssa ja saa maitoa tai ehkä jopa mehua lisäksi jos syö ensin oikean ruoan. En jaksa jatkuvaa houkuttelua tuntitolkulla joka ikinen päivä. Joskus vien ruoat pois pöydästä eikä lapsi ole moksiskaan. Jos odotan, että ilmoittaa itse nälästään siihen menee monta tuntia ja lapsi kerjää herkkuja. Jos en anna niin ei syö muutakaan. En jaksaisi olla aina tiukkana että jos eisyö 15-30 minuutissa mitään niin se oli siinä sitten. Seuraava tarjous 2-3 tunnin päästä enkä jalsaisi olla valmiina tarjoilemaan uudestaan tunnin päästä kun ruoka kelpaisikin. Jos olen tiukkana ja tarjoan välijuomaksi pelkkää vettä tuntuu siltä että näännytän lasta. En jaksaisi pomppia tuon tahdissa. Lapsi itsekin tietää, että syömättömyytensä ärsyttää minua.
Aikaisemmin yritin tuputtaa 5 ateriaa ja olla "hyvä äiti" siinä mielessä, mutta alensin tavoitetta realistiseksi 4:ään ateriaan. Nyt harkitsen, että jaanko vain kylmästi 12-14 hereilläolotuntia 3 osaan ja tarjoan vain 3 suurempaa ateriaa ja unohdan kokonaan turhanpäiväiset pikkuvälipalat, jos ruoka kelpaa korkeintaan kerran 3-4 tunnissa. Tarjoaisin sen neljännen aterian vain jos ruokahalua riittää ja hereilläolotunteja. Mitä mieltä olette? Neuvolassa kyseenalaistettiin jo se että tarjoan ruokaa 4 kertaa vaikka lapsi alipainoinen. Tuo ei vaan syö ruokaa. Tunnit ei riitä edes nykyisiin tavoitteisiin kun syömisen aloittaminen venyy ja venyy vaan ja seuraava ateria-aika painaisi päälle jo parin tunnin päästä... Nytkin edellisestä ateriasta eli siitä banaanipirtelöstä jo nelisen tuntia eikä vieläkään osoita mitään kiinnostusta ruokaa kohtaan.
Antakaa vaikka joku hyvä ruokaisa pirtelöohje. Jotenkin tuo on huijattava laittamaan suuhunsa muutakin kuin pelkkää vettä, mehua ja maitoa jonkun kuivan leipäkannikan kera. Aina ei kelpaa edes leipä. Tänään tein lasagnea eikä sekään kelvannut... Tämä päivä taitaa mennä 2,5 aterian voimin... jos suostuisi syömään iltapalan... ehkä... jos... :(
Kommentit (20)
Vähempi hössöttäminen? Sillä tavalla syö silti sen 3-4 ateriaa korkeintaan. Riippuu päivän tarjoiluista ja millä tuulella on. Tosi niukasti syö. Joskus ei syö koko päivänä kuin vähän ja aloittaa mässäämisen vasta päivällisellä ja iltapalalla. Olen miettinyt sitäkin että antaisinko vain pieniä välipaloja koko päivän kun ruokahalu päivällä on niin huono. Eli pitäisin sinne klo 15-17 asti nollatavoitetta. Syö jos syö. Jos ei syö niin olkoon syömättä? Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oho, sillä mulla on osapuilleen aika samankokoinen (paino+pituus) lapsi, eikä meidän neuvola mitään painosta. Pääasia, että paino ei laske edellisestä punnituksesta.
Pyydä aikaa r-terapeutille. Me käytetään lapsella energiajuomia, silloin kun hänelle iskee vaihe, ettei syö yhtään mitään - ja tää tosiaan on ei mitään. Esim maltodekstriiniä tai sitten jos kyseessä ei ole allergikko, niin niitä on sellaisia maitopohjaisia energiajuomia apteekissa.
Nelonen jatkaa... enkä mä sais ikinä syömään mun lasta 3,5dl kerralla... Mutta neuvolasta pyytäisin aikaa tosiaan r-terapeutille. Tsemppiä, se on turhauttavaa pelleillä syömisen kanssa. Itse olen päättänyt, että en stressaa... niin kaun kuin on energinen, niin näillä mennään... tosin pinna venyy äärimmilleen niissä ruokailutilanteissa, kun yks vaan viskoo ruokaa ja aina väännetään smasta asiasta... toisaalta, ei tuo tarhassakaan sen paremmin syö., joten se on vapauttavaa, ettei tämä ainakaan äidistä johdu - niin kuin tuntuu, että monen mukaan kaikki maailmassa :D
Itse tekisin niin kuten tein meidän laiheliinin kanssa. Aamu- ja bälipalat sai valita kahdesta vaihtoehdosta. Söi jos söi, jos ei niin oli ilman. Seuraavaksi sai ruokaa seuraavalla aterialla. Sillä välin vain vettä, ei muuta. Lounas oli sitä mitä oli, jos ei kelvannut ja pelleili, lensi pöydästä ja sama ruoka lämmitin seuraavalle aterialle.
Olen aina ollut sitä mieltä että lapset ei kuole nälkään, syö kun on nälkä.
Relaa ja katso ettei aterioiden välillä tule leipää, maitoa, mehua.
Onko lapsi siis joskus kuitenkin myös syönyt ihan normaalisti vai onko ruoan kanssa ollut aina samaa tappelua? Ajattelin vaan, että voisko kyse olla ihan jostain fyysisestä asiasta minkä takia lapsi ei halua syödä. Jos jostakin ruoasta on tullut vaikka vatsa tosi kipeäksi? Jos ruoan nieleminen tuntuu hankalalta tai jotain muuta sellaista, jota lapsi ei välttämättä osaa kuitenkaan itse kertoa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten söi vauvana? Milloin tuo taistelu on alkanut?
Ap, olette varmaankin jo käyneet ravitsemusterapeutilla? Meillä myös huonosti syövä poika, ja ravitsemusterapeutilla saimme ihan hyvät ohjeet, ja laskettiin myös saako lapsi ollenkaan tarpeeksi eri ravintoaineita. Kalsiumia otetaankin nyt sitten purkista.
meidän poika täyttää kesällä viisi vuotta. Pituutta on nyt 104 cm ja painoa reilu 15 kg. Lääkärin mukaan hoikka, muttei kuitenkaan alipainoinen.
Hakeytukaa kiireesti hyvälle ravitsemusterapeutilla ja lastenlääkärille, saat hyviä neovoja mutta varmasti myös mielenrauhaa. Aliravitsemusta voidaan hoitaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko mitään muita vaivoja, allergioita, miten maha toimii?
Meillä myös melkeinpä yhtä huonosti syövä samanikäinen lapsi. Hän tosin välillä saattaa syödä isojakin annoksia, jos on lempiruokaa, esim. spagetti bolognesea.
Meillä suurin syy huonoon syömiseen taitaa olla vauvaiän allergiat. Niistä on jäänyt voimakkaat epäluulot ruokaa kohtaan.
Ollaan otettu se periaate, että ruokaa tarjotaan säännöllisesti, ja jos lapsi ei syö, niin ei sitten. Yleensä seuraavalla ruoalla syö edes jotain pientä. Emme tuputa ruokaa, vaan annamme lapsen syödä sen minkä syö painostamatta. Pyrimme siihen, että pysyvää kammoa ei jää.
Tämä periaate tosin meinaa välillä turhautuneena unohtua, mutta siitä vaan pitäisi pitää kiinni. Täytyy vain muistutella siitä itseään. Rankkaa se kyllä on, tiedän! Onko teidän lapsella muuten allergioita?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän tuttu lapsi painoi 12 kiloa nelivuotiaana, eikä neuvola koskaan ollut sanonut mitään.
Komppaan kanssa, että lopeta hössöttäminen ja relaa. Lasillinen maitoa täyttää pientä lasta melko paljon. Ei kannata antaa maitoa kuin vasta ruoan jälkeen.
On ollut aina vähäruokainen, vaikka joillain yksittäisillä aterioilla syö kunnolla. Kiitos 4 vertaistuesta. Yritän aina ajatella, että ei tämä minun lapsi voi olla ainoa näin laiha. Laihempiakin on. Olen katsonut netistä just noita juomia mutta vähän liian kalliita meidän budjettiin. Voisiko niitä tehojuomia tehdä itse halvemmalla? Epäilen että tuo syömättömyys on enemmän psykologinen kuin fyysinen ongelma. Kasviksista tämä lapsi ei tykkää oikein yhtään. Vasta viime aikoina syönyt vähän kurkkua. Poimii ruoasta aina porkkanan palat pois. Nyt söi iltapalaksi yhden riisipiirakan. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nelonen vastaa...
Periaatteessa (ja tää on ihan r-terapeutin vinkki), ostat kuntoilijoille tarkotetttua maltodekstriiniä ja siitä teet "energiajuoman". Saa siis ihan marketeista (ja netistäkin).
Ap, meidän reipas nyt 5-v ollut samankokoinen suunnilleen tuossa iässä, nyt 109 cm ja 15 kg. Aiemmin stressasin myös syömisistä turhan paljon, ja neuvolassakin vakuuteltiin, että kaikki ok niin kauan kuin lapsi on iloinen, aktiivinen ja jaksaa tehdä samoja asioita kuin ikätoverinsa. Kasvaa ihan "omilla käyrillään", eikä syytä huoleen. Hassua kun pikkusiskonsa 3 v on myös 15 kg :)
Tsemppiä ap, ja voimia!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, meidän reipas nyt 5-v ollut samankokoinen suunnilleen tuossa iässä, nyt 109 cm ja 15 kg. Aiemmin stressasin myös syömisistä turhan paljon, ja neuvolassakin vakuuteltiin, että kaikki ok niin kauan kuin lapsi on iloinen, aktiivinen ja jaksaa tehdä samoja asioita kuin ikätoverinsa. Kasvaa ihan "omilla käyrillään", eikä syytä huoleen. Hassua kun pikkusiskonsa 3 v on myös 15 kg :)
Tsemppiä ap, ja voimia!
Syöttekö yhdessä lapsen kanssa? Niin, että lapsi katsoo teidän syömistä eikä päinvastoin. Selvät rutiinit auttavat yleensä mutta niitä täytyy ajaa usein pari viikkoa sisään. Taktiikan vaihto yleensä pidentää ongelman ratkaisua. Älkää keskittykö ruokaillessa lapsen syömiseen vaan tehkää ruokailusta vaan mukava yhteinen tapahtuma. Välipaloja antaisin vaan välipala-aikoina.
[quote author="Vierailija" time="22.03.2014 klo 19:46"]
On ollut aina vähäruokainen, vaikka joillain yksittäisillä aterioilla syö kunnolla. Kiitos 4 vertaistuesta. Yritän aina ajatella, että ei tämä minun lapsi voi olla ainoa näin laiha. Laihempiakin on. Olen katsonut netistä just noita juomia mutta vähän liian kalliita meidän budjettiin. Voisiko niitä tehojuomia tehdä itse halvemmalla? Epäilen että tuo syömättömyys on enemmän psykologinen kuin fyysinen ongelma. Kasviksista tämä lapsi ei tykkää oikein yhtään. Vasta viime aikoina syönyt vähän kurkkua. Poimii ruoasta aina porkkanan palat pois. Nyt söi iltapalaksi yhden riisipiirakan. Ap
[/quote]
Kerro tarkemmin minkälaisesta ruuasta pitää? Mitä söi vauvana? Pitikö soseen olla todella sileätä? Onko nyt jotain selkeitä mieliruokia? Pitääkö enemmän sosekeitosta kuin rakeisesta ruuasta? Minulle tulee mieleen että hänelle on tärkeätä ruuan koostumus.
Voi olla edelleen jotenkin viljaherkkä, vaikkei keliakiaa olisikaan. Tää on uudempaan tutkimuksissa karttunutta tietoa, josta kentällä ei tyypillisesti löydy osaamista vielä hetkeen. Se voi aiheuttaa "ärtynyttä suolta" ja kaikki ruoka voi tuntua ikävältä mahassa. Tämän voi havaita monen viikon totaalivälttämisellä, ja jos parannusta tulee niin välttämistä tietysti jatketaan toistaiseksi...
Labrakokeissa ei ole löytynyt mitään. Allergioita ei ole edes testattu. Labroihinkin päästiin kun itse soitin terveyskeskuksen puolelle lääkärille kun en jaksanut neuvolahoitajan narinaa kerrasta toiseen. Ravitsemusterapeutilla on käyty 2 kertaa n. 1-vuotiaana. Ei ole ollut mitään erityistä oiretta mistään ruoka-aineesta. Maha toimii enimmäkseen hyvin. Välillä tuntuu ummettavan, jos on joku tosi niukkaruokainen päivä välissä. Tuossa kun käytiin taas välipunnituksella niin neuvolahoitaja totesi kysyen ja olettaen, että "teillä menee sitten 5 ateriaa päivässä...?", johon totesin suoraan "no ei, ehkä ennemminkin 3 tai 4". Noista oletuksista ne paineet tulee kun neuvolahoitaja ei tunnu tajuavan, että todellisuus on jotain ihan toista. On antanut ymmärtää, että lapseni painon alhaisuus ja syömättömyys on täysin ei-hyväksyttävää. Väkisinkin tämä on vaikuttanut myös siihen miten itse näen lapseni fyysisen olemuksen. Olen alkanut epäillä itseänikin, että voinko hyväksyä lapseni omana itsenään. Pidin lastani ihan kauniina ja terveenä ennen kuin neuvolahoitaja kyseenalaisti lapseni fyysisen olemuksen. Vasta ihan viime kuukausina hoitaja on varovaisesti kommentoinut, että ehkä tämä lapsi vaan on pieni ja vähäruokainen luonnostaan. Ja minä kuuntelen sitä kulmien alta epäluuloisesti katsoen, että ihanko totta. Nyt vasta alkanut ottaa senkin vaihtoehdon huomioon, kun on pilannut suurimman osan tästä melkein 3 vuodesta omilla älyttömillä tavoitteillaan... Joo, mä oon tästä aiheesta avautunut aiemminkin. Ap
Ap, vie lapsi yksityiselle lastenlääkärille. Jos ei muuten, niin oman mielenrauhasi vuoksi.
Alue: Aihe vapaa
Auttaisiko vähempi huomio ja hössöttäminen asiassa? Mukavahan se on saada huomiota tai aikuinen toimimaan tietyllä tavalla, jos onnistuu vain ruuan kanssa pelleilemällä.