Lue keskustelun säännöt.
Keillä Helsingissä on oikeasti varaa ostaa omakotitaloa?
22.03.2014 |
Joku vanha puutalo maksaa 550 00e
Onko ihmisillä oikeesti tollaseen varaa ja miten?
Kommentit (29)
[quote author="Vierailija" time="22.03.2014 klo 17:12"]
Kyllä tuon hintaluokan taloja ostavat myös ulkopaikkakuntalaiset ilman merkittäviä perintöjä. Pk-seudulla kun on paljon sellaisia asiantuntijatason töitä, joita muualla Suomessa nyt vain ei yksinkertaisesti ole, esim. liikejohdossa/ sen konsultoinnissa, finanssialalla ja liikejuridiikassa. Näissä töissä palkat ovat aivan eri luokkaa kuin pikkukaupunkien "pankinjohtajilla" tai "tuomareilla". Vaikka valtio ottaa omansa progressivisen verotuksen kautta, niin toisaalta taas nämä erittäin hyvinpalkatuissa töissä toimivat tuppaavat löytämään toisensa, joko jo opiskeluaikoina tai työkuvioiden kautta.
Selvennyksenä, olen itse "vain" keksituloinen junantuoma, mutta tuttavapiiriin kuuluu runsaasti palkkatuloilla ensin kaksion tai kolmion Helsingin keskustasta, sitten tuon hintaisen, tai jopa kalliimman okt:n pk-seudulta ostaneita. Kalleimpien asuntojen, joissa olen käynyt, kauppahinnat ovat varmasti olleet lähempänä miljoonaa kuin 500 k:ta, mutta perheen tulot huomioiden monilla tosiaan ei edes mitään huikeita lainasummia enää ole jäljellä ole.
[/quote]
Näistäkin vaan valtaosa on ihan tavispalkkaisia. Huippuliksaisia on määrällisesti hyvin vähän. Jossei ole velalla rakennettu elämä, niin sitten taustalla yleensä perintö tai suvun tuki. Näin ainakin tietämissäni tapauksissa.
t. Juristi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan hyvä, että maksavatkin. Pääkaupunkiseudun työttömyys on nousussa ja usein korkeampi kuin monissa maaseudun kunnissa ja kaupungeissa.
Hölmöä maksaa monikertaista hintaa asumisestaa ja näin ollen yritykset joutuvat maksamaan myös hiukan korkeampaa palkkaa. Vain hölmö pitää työntekijöitä pääkaupunkiseudulla.
No omilla vanhemmillani hyvältä alueelta omakotitalo hommattu jo kymmeniä vuosia sitten ja lainat maksettu pois ilman perintöjä. 5000-6000 euroa tienaavat molemmat kuussa, että lienevätkö sitten ihan hyvätuloisia?
Meillä. Kaksi täysn tyhjätaskua. Tehty jumalattomasti töitä, sijoitettu viisaasti, tuunattu aina edellinen kämppä ja myyty hyvällä voitolla.
Perintö auttaa osalla alkuun ja ihmiset ottavat valtavia lainoja.
Mutta kyllähän moni muuttaa naapurikuntiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="22.03.2014 klo 21:33"]
Omistusasuminen epävarmassa työtilanteessa hmm...myyntiin tulee päälle varaisiirtoverot, mahdolliset välittäjän kustannukset - kun ihmiset nyt vaan ostavat mieluummin välittäjältä. Miten kukaan voi olla varma, että töitä on lopun ikää samoilla seuduilla? Bussejakin lopetetaan ja yksityisautoilua ehkä rajoitetaan. Minulla on vuokra tällä hetkellä 350 euroa. Saan hyvin säästöön, mutta mitä tuolla rahalla saan, varsinkin kun ei aio asua paikkakunnalla lopun ikääni?
[/quote]
Tuolla summalla ei saa pk-seudulta vuokrattua edes koirankoppia saati perheasuntoa.
[quote author="Vierailija" time="22.03.2014 klo 21:23"]
[quote author="Vierailija" time="22.03.2014 klo 17:20"]
[quote author="Vierailija" time="22.03.2014 klo 16:47"]
Ulkoatuleville vaikeaa, muttta n.15v. stadissa asuneille ei.
20 vuotiaana opiskelijana ensiasunto lähes kokonaan lainaksi (silloin sai) yksiö Töölöstä, miehellä oli kaksio lainaa vastaan myös stadissa, sitten muutettiin yhteen ja kolmio Käpylästä ja viisi vuotta sitten isohko okt Pohjois-Helsingistä kun tuli lapsia. Ihan tavistyöläisiä ollaan , ikää nyt 30-40 välillä meillä, kaikki maksettu itse, ei peritttyä rahaa, lainaa jäljellä 175 000, joka asunnon myynnissä voitettu reilusti. Nykyasunnon arvo 600 000 luokkaa. (sekin noussut selvästi , ostimme talomme isojen asuntojen hintakuopan aikaan)
Mitä tästä opimme, vuokra-asuminen ei kannata .
[/quote]
Olet tainnut olla onnekas oikealla hetkellä. Opiskelijana lainaa? Oliko alkupääomaa, oliko takaajat? Oliko 15 v sitten eli noin v 2000 tosiaan lainahanat niin löysällä. Minulla on ainakin ollut tiukat neuvottelut pankin kanssa, kun ei ole ollut takaajia ja omarahoitusosuuskin vain 10 % hinnasta.
Tietysti oli niitäkin junanatuomia opiskelukavereita, joiden isät myi metsää tai antoivat takauksen. Kaikilla junan tuomilla ei kuitenkaan tuollaista taustaa ole.
Lopuukaneettisi on todella omahyväinen.
[/quote]
Todella tavallinen tarina, usealla ei-niin-rikkaalla tutulla samankaltainen. Takaus kyllä tarvittiin mutta kyllä lainaa sai 2000-luvun alussa todella vähäisellä alkupääomalla. Mitään omahyväistä en nää siinä että itse on tienannut ja sumplinut asuntoasiansa hyvin, kyllä siihen saa kertoa ilman että omahyvän pitäisi haista kenenkään nokkaan. Vuokrarahat nyt vaan menevät kankkulan kaivoon ja se ei ole järkevää jos vaan suinkin on vaihtoehtoja. Työsuhdeasunnot yms. on sitten asia erikseen.
[/quote]
En ole tuon omahyväisyyskommentin kirjoittaja, mutta vähän samaa mieltä hänen kanssaan. Eihän se ole sinun omaa ansiotasi, että lainan saaminen oli silloin helppoa. Olet ollut onnekas ja sopivan ikäinen. Tilanne on kovin erilainen meillä nyt opiskeluja päättävillä, emme saa lainaa ennen kuin vähintään 5-10 % on itse säästetty ja vakityö alla. Kuten jo aiemmin sanoin, vuokralla asuminen ei ole tällä hetkellä monellekaan oma valinta vaan pakkorako. Se ei kuitenkaan tarkoita, että sinä olisit ollut jotenkin parempi, fiksumpi ja työteliäämpi ja siksi sinulla on nyt varaa omakotitaloon. Ehkä meiläkin on joskus, mutta tie on kivisempi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vähän kerrassaan.... 35 vuotta sitten ostimme yksiön, nyt asumme n 250m2 kivitalossa jonka arvo on yli 700k€. Väliin mahtuu kaksio, kolmio, rivari neliö ja pienempi okt.
Mun exällä vaimoineen on ainakin ollut. Perheessä molemmat hyvätuloisia. Exä ei ole ainakaan perinyt mitään, vaimosta en tiedä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vuosi sitten ostin vanhan hirsitalon yksikseni. Yli 200 neliötä, rakennettu 1900-luvun alussa. Oma n. 2000 m2 tontti. Kunhan saan vielä yhden kerrostaloasunnoistani kaupaksi, velkaa jää sata tonnia. 44 v mies. Elää säästeliäästi niin on varaa ostaa sellainen asunto josta tykkää. Vielä kun löytäisi naisen joka tykkäisi vanhasta omakotitalosta..
Toivottavasti jollain on. Me ajateltiin laittaa meidän talo pohj. Helsingissä myyntiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Monet perivät asuntoja sieltä päin. Täysin ulkopuolelta tulevalle se on nykyisin todella haastavaa.
Monella tuntuu olevan. On siellä paljon asuttuja ok-taloja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa syntyä rikkaaseen tai ainakin varakkaaseen sukuun.
Varmaan on tosiaan paljon niitä, jotka on saaneet perintöä.
Ulkoatuleville vaikeaa, muttta n.15v. stadissa asuneille ei.
20 vuotiaana opiskelijana ensiasunto lähes kokonaan lainaksi (silloin sai) yksiö Töölöstä, miehellä oli kaksio lainaa vastaan myös stadissa, sitten muutettiin yhteen ja kolmio Käpylästä ja viisi vuotta sitten isohko okt Pohjois-Helsingistä kun tuli lapsia. Ihan tavistyöläisiä ollaan , ikää nyt 30-40 välillä meillä, kaikki maksettu itse, ei peritttyä rahaa, lainaa jäljellä 175 000, joka asunnon myynnissä voitettu reilusti. Nykyasunnon arvo 600 000 luokkaa. (sekin noussut selvästi , ostimme talomme isojen asuntojen hintakuopan aikaan)
Mitä tästä opimme, vuokra-asuminen ei kannata .
Kyllä tuon hintaluokan taloja ostavat myös ulkopaikkakuntalaiset ilman merkittäviä perintöjä. Pk-seudulla kun on paljon sellaisia asiantuntijatason töitä, joita muualla Suomessa nyt vain ei yksinkertaisesti ole, esim. liikejohdossa/ sen konsultoinnissa, finanssialalla ja liikejuridiikassa. Näissä töissä palkat ovat aivan eri luokkaa kuin pikkukaupunkien "pankinjohtajilla" tai "tuomareilla". Vaikka valtio ottaa omansa progressivisen verotuksen kautta, niin toisaalta taas nämä erittäin hyvinpalkatuissa töissä toimivat tuppaavat löytämään toisensa, joko jo opiskeluaikoina tai työkuvioiden kautta.
Selvennyksenä, olen itse "vain" keksituloinen junantuoma, mutta tuttavapiiriin kuuluu runsaasti palkkatuloilla ensin kaksion tai kolmion Helsingin keskustasta, sitten tuon hintaisen, tai jopa kalliimman okt:n pk-seudulta ostaneita. Kalleimpien asuntojen, joissa olen käynyt, kauppahinnat ovat varmasti olleet lähempänä miljoonaa kuin 500 k:ta, mutta perheen tulot huomioiden monilla tosiaan ei edes mitään huikeita lainasummia enää ole jäljellä ole.
[quote author="Vierailija" time="22.03.2014 klo 16:47"]
Ulkoatuleville vaikeaa, muttta n.15v. stadissa asuneille ei.
20 vuotiaana opiskelijana ensiasunto lähes kokonaan lainaksi (silloin sai) yksiö Töölöstä, miehellä oli kaksio lainaa vastaan myös stadissa, sitten muutettiin yhteen ja kolmio Käpylästä ja viisi vuotta sitten isohko okt Pohjois-Helsingistä kun tuli lapsia. Ihan tavistyöläisiä ollaan , ikää nyt 30-40 välillä meillä, kaikki maksettu itse, ei peritttyä rahaa, lainaa jäljellä 175 000, joka asunnon myynnissä voitettu reilusti. Nykyasunnon arvo 600 000 luokkaa. (sekin noussut selvästi , ostimme talomme isojen asuntojen hintakuopan aikaan)
Mitä tästä opimme, vuokra-asuminen ei kannata .
[/quote]
Olet tainnut olla onnekas oikealla hetkellä. Opiskelijana lainaa? Oliko alkupääomaa, oliko takaajat? Oliko 15 v sitten eli noin v 2000 tosiaan lainahanat niin löysällä. Minulla on ainakin ollut tiukat neuvottelut pankin kanssa, kun ei ole ollut takaajia ja omarahoitusosuuskin vain 10 % hinnasta.
Tietysti oli niitäkin junanatuomia opiskelukavereita, joiden isät myi metsää tai antoivat takauksen. Kaikilla junan tuomilla ei kuitenkaan tuollaista taustaa ole.
Lopuukaneettisi on todella omahyväinen.
Perintö ja osinkotulot. Muuten ei olisi mitään asiaa omakotitaloon stadissa. Siis minulla.
[quote author="Vierailija" time="22.03.2014 klo 21:59"]
Aina näiss jutuissa hehkutetaan miten ensin ostetaan yksiö, sitten kaksio, kolmio jne jne. Ja joka välissä maksetaan varainsiirtoveroa ja välityspalkkioita. Todella kannattavaa.
[/quote]
Varainsiirtovero on pikkuraha siihen voittoon verrattuna minkä asunnoista on saanut. Esim tuo ensimmäinen okt:mme: maksoimme veron vain tontista (1000€) mutta teimme voittoa 184k€. Samoin nykyisessä talossamme tuo vero tontista oli 2500€ mutta voittoa tulee varmasti enemmän kun myymme talon (ja vähennämme lainan korotkin kuluneilta vuosilta).