Onko tässä aihetta lastensuojeluilmoituksen tekemiselle?
Hakeuduin itse psyk.sairaanhoitajan puheille jaksamiseni tukemiseksi. MIeheni tekee pitkää päivää ja minun kontolleni jää lähes kaikki. Jaksaminen on välillä vähissä, mutta aina ollaan toimeen kuitenkin tultu. Mies myös harrastaa paljon töiden lisäksi, eli ei viihdy kotona. Miehen tärkeysjärjestys on: 1: työ, 2: harrastukset, kolmantena saattaa sitten tulla perhe. Vanhin lapsi on koulukiusattu ja kärsii ajoittain syömishäiriöistä, hänellä kyllä hoitosuhde sen asian tiimoilta. Asiaan: Omaa jaksamistani käsiteltiin ehkä minuutin verran tunnin kestävän vastaanoton aikana ja lopun aikaa hoitaja pohti, että hän taitaa tehdä tästä ls-ilmon. Asia jäi hautumaan vielä, siihen palataan 3 viikon kuluttua. Onko teistä aiheellinen ilmo? Eikö perhettä voi auttaa muuten kuin lastensuojelun kautta? Eikö ole tällaiseen tilanteeseen muita sopivia toimia. Ymmärsin hoitajan puheista, että hän tekee paljon näitä ilmoja, kun uskoo niiden avulla perheiden saavan apua.
Kommentit (51)
[quote author="Vierailija" time="22.03.2014 klo 15:16"]
Siis mitä helvetin perheapua ap muka tarvitsee kun kerran on mies eli lasten ISÄ olemassa. Nyt vaan ap sinun on saatava MIES ja ISÄ ymmärtämään että sulla on paukut lopussa ja lastensuojelu on jo ovella.
Mies alkaa hoitaa osansa lapsiperhearkea ja heivaa kaikki ylimääräiset menot hamaan tulevaisuuteen.
[/quote]
Ja ellei mies muutu, mitä sitten? Tai lähinnä mies luovu itsekkyydestään? Onko se äidin ja lasten vika?
[quote author="Vierailija" time="22.03.2014 klo 15:07"]
No varmaan tarttee teidän sen lastensuojelun kautta pohtia että mistä saatte lastenhoitoa että pääset harrastamaan jotain!!
Minusta teidän pitäisi vähän irrottautua tukkanuottasilta ja lopettaa tuo toisen syyttely. Jos sinä menet sanomaan että perhe tulee vasta kolmantena miehelle miin mitä mies siitä on? Oikeasti sinulla on pokkaa sanoa noin? Että työ ja harrastus tulee miehelle ennen perhettä.. Kuulostat kylmältä.
[/quote]
No tässä vastauksia. Minä en ole halunnut lastensuojelua harrastusteni mahdollistamiseen, vaan mietin, että mitä tekisin sillä aikaa, jos ptt tulisi meille. En siis tiennyt, että minun pitäisi olla ptt:n kanssa yhtä aikaa kotona.
Ja mistä tiedän miehen tärkeysjärjestyksen. Siitä, että mies tekee aina niin pitkää työpäivää kun on tarvis. Vähintään 10 h yleensä, jopa 18. Mikäli perheellä on sillä aikaa jotain tärkeää menoa, saamme pärjätä omillamme. Jos mies tulee normaaliaikaan tai jopa ennen työajan loppumista kotiin, hän tulee siksi, että joku harrastus alkaa ja hänellä on kiire sinne. Meille sitten jää ne reuna-ajat, jolloin miehellä ei ole muuta tärkeämpää. Koko sen ajan hän kitenkin marisee tekemisen puutetta, on tylsää!!. Lukee työsähköpostia, pelaa koneella ja on poissaolova muutenkin. Eli miehen oma käytös kertoo tärkeysjärjestyksen aika selkeästi. Olen minä sitten kylmä tai mitä vaan, kuten väitit. Ap
[quote author="Vierailija" time="22.03.2014 klo 12:42"]Moni tukikeino nykyään on tavallaan lastensuojelun takana. Esim. kotipalvelu on monissa kunnissa täysin vanhusten palvelu, vaikka se on kehitetty juuri lapsiperheiden tukemista varten. Nykyään sitä saa vain lastensuojelun asiakkaat monella paikkakunnalla. Valitettava tosiasia nyky-yhteiskunnan priorisoinneista. Teillä on onneksi jo käynnissä hoitosuhde lapsen syömishäiriön osalta, toivottavasti myös koulukiusaamisasiaan on puututtu. Sinun jaksamisesi ilman muuta vaikuttaa perheenne hyvinvointiin merkittävästi, joten siihenkin tarvitaan jatkuva hoitosuhde esim. psyk. sairaanhoitajaan. Vaikka ls-ilmoitus tehtäisiin, tarkoittaa se vain, että perheenne tilanne tarkistetaan ja saatte mahdollisesti jotain lisätukea. Ei sitä pelkästä periaattesta kannata vastustaa. Meidän yhteiskunta kaipaa asennemuutosta koko lastensuojelua kohtaan. Tsemppiä teille!
[/quote]
hmm. Ehkä niinkin päin, että tarvitaan asennemuutos lastensuojelua kohtaan. Ennen kaikkea tarvitaan kuitenkin asennemuutos perheitä kohtaan, joille on tapahtunut vastoinkäymisiä. Ennen kaikkea pitää muuttaa järjestelmää sekä siinä työskentelevien toimintamalleja ja asenteita. Kunnallinen järjestelmä (koulu, terveydenhuolto, lastensuojelu) voi olla jopa vahingollinen perheelle, jolla vastoinkäymisiä.
Meillä on kokemusta kunnallisen järjestelmän vahingollisuudesta, kun yhtä lastamme kiusattiin (pahoinpitelyjä, varastamista, huhujen levittämistä, haukkumista, syrjintää) koulussa. Koulu ei kantanut vastuutaan, eikä juurikaan puuttunut kiusaamiseen. Tämä lapsi sairastui vakavasti kiusaamisen seurauksena. Haimme apua julkisesta terveydenhuollosta. Teimme pääkiusaajasta ensin ilmoituksen lastensuojeluun (kun raaka kiusaaminen oli jatkunut 1,5 vuotta) ja sitten poliisille (kun kiusaamista oli jatkunut 2 v). Ja toki tätä ennen olimme yrittäneet keskustellen ja neuvotellen hoitaa asiaa sekä koulun välityksellä että suoraan kiusaajan perheen kanssa. Olimme yhteydessä myös kouluvirastoon pyytäen heiltä apua kiusaamisasiassa. Meille oli järkytys se, että jokainen kunnallinen toimia teki lapsestamme ls-ilmoituksen: koulu, terveyskeskus, sairaala, poliisi. Aina, kun haimme apua, kävi näin. Eikä siinä mitään, jos lastensuojelu olisi auttanut meitä tai edes kiusaaminen olisi saatu loppumaan. Mutta ei. Lastensuojelu vain ja ainoastaan epäili meitä jostakin (en tiedä mistä). Siellä pari tätiä ristikuulusteli koko perhettä yhdessä ja erikseen ja kävivät kotonammekin nuuskimassa. Todella nöyryyttävää ja ennen kaikkea täysin turhaa. Perheellämme meni paljon aikaa ls-ihmisten kanssa pelleillessä silloin, kun meidän olisi ollut ensiarvoisen tärkeää keskittyä kiusatun lapsen asioiden hoitoon. Mitään apua ls ei edes tarjonnut ja neuvotkin olivat itsestäänselvyyksiä tyyliin 'keskustelkaa rehtorin kanssa'. Juupa juu - olimme keskustelleet jo muutaman vuoden, mutta kiusaaminen vain raaistui.
Teimme radikaalin liikkeen. Muutimme. Kiusattu saatiin turvaan toisen kaupungin alueella sijaitsevaan kouluun. Katkaisimme kaiken yhteyden kunnallisiin toimijoihin. Ostamme yksityisiltä ne palvelut, joita kroonisesti sairastunut entinen kiusattu lapsemme tarvitsee. Hänen paranemisensa alkoi vasta, kun saimme hänet uuteen kouluun ja auttajat (yksityinen lääkäriasema ja kolmannen sektorin nuorisotyö) eivät olleet enää osa kunnallista palveluverkostoa.
Takaisin alkuperäiseen ongelmaan. Mielestäni ko perhe hyötyisi seuraavista
- perheneuvola: isä ja äiti yhdessä keskustelevat kuinka tässä perheessä voisi kotityöt jakaa niin, että kaikilla on hyvä olla
- siivousapu (harkitkaa tämän hankkimista ihan omalla rahalla)
Aika hurjalta kuulostaa et joku naimisissa oleva saisi kotiin apua kunnalta kun ainakaan helsingissä ei yksinhuoltaja lesketkään saa.
Tässä tapauksessa se on ap,een mies jonka pitää osallistua perheen arkeen. Tietenkin jos mies elättää koko perhettä eikä ap käy edes töissä?
Suosittelisin melkein ap:ta muuttamaan takaisin kotiseuduille, miehen kanssa. Unohda julkiset "palvelut" ja keskity mitä sinulla on tässä ja nyt. Perhe, lapset, huushollaus.
Moni on "hoidossa" siksi, että heille ei tuota ole suotu. Ihan lasten takia ota itseäsi niskasta kiinni ja laita arvot järjestykseen. Anna miehen harrastaa, hyvin monet miehet tekevät niin. Hänhän käy myös töissä. Hyvä mies siis äkkiä ajateltuna. Lapset itseasiassa ihannoivat ja arvostavat aktiivisia vanhempia. Ottavat jopa esimerkkiä. Oikeastaan, vaikka mies on paljon poissa hän on silti hyvä esimerkki lapsille, tekee töitä ja touhuaa, eikä makaa päiviä sohvalla ja valittele masennusta ja ties mitä.
En usko teidän saavan mitään apua sossuilta, päinvastoin kuormitat ja huolestutat lapsia entisestään.
Mikä vetelys sinä olet ? Pari lasta ja tiskikonekin pitäisi täyttää. Mies tekee 18 TUNTISTA päivää ja kehtaat vikistä jostakin kotitöistä. Missä vaiheessa teistä tuli noin saata*** avuttomia ? Anna se lapsi miehelle ja lähde Bahamalle. Ai niin eihän sinulla ole rahaa. No sossussahan sitä tehdään.
Maailmassa on 2 miljardia lasta ja niiden äideistä 1.999 miljardia vaihtaisi paikkaa sinun kanssa saman tien.
Naisistu
[quote author="Vierailija" time="22.03.2014 klo 16:10"]
Suosittelisin melkein ap:ta muuttamaan takaisin kotiseuduille, miehen kanssa. Unohda julkiset "palvelut" ja keskity mitä sinulla on tässä ja nyt. Perhe, lapset, huushollaus.
Moni on "hoidossa" siksi, että heille ei tuota ole suotu. Ihan lasten takia ota itseäsi niskasta kiinni ja laita arvot järjestykseen. Anna miehen harrastaa, hyvin monet miehet tekevät niin. Hänhän käy myös töissä. Hyvä mies siis äkkiä ajateltuna. Lapset itseasiassa ihannoivat ja arvostavat aktiivisia vanhempia. Ottavat jopa esimerkkiä. Oikeastaan, vaikka mies on paljon poissa hän on silti hyvä esimerkki lapsille, tekee töitä ja touhuaa, eikä makaa päiviä sohvalla ja valittele masennusta ja ties mitä.
En usko teidän saavan mitään apua sossuilta, päinvastoin kuormitat ja huolestutat lapsia entisestään.
[/quote]
Miehelle työ on tosiaan nro 1, eli jos muuttaisin lasten kanssa, mies ei lähtisi mukaan. Ei hän halua luopua työpaikastaan. Hänen työpaikkojaan ei ole ihan joka paikassa, mutta minun on. Ap
[quote author="Vierailija" time="22.03.2014 klo 16:30"]
Mikä vetelys sinä olet ? Pari lasta ja tiskikonekin pitäisi täyttää. Mies tekee 18 TUNTISTA päivää ja kehtaat vikistä jostakin kotitöistä. Missä vaiheessa teistä tuli noin saata*** avuttomia ? Anna se lapsi miehelle ja lähde Bahamalle. Ai niin eihän sinulla ole rahaa. No sossussahan sitä tehdään.
Maailmassa on 2 miljardia lasta ja niiden äideistä 1.999 miljardia vaihtaisi paikkaa sinun kanssa saman tien.
Naisistu
[/quote]
Missä sanoin, että lapsia on 2 enkä ole töissä. Ap
Ap, sinun on nyt keskusteltava vakavasti miehesi kanssa.
Sinä koet, että tarvitset apua huushollin ja lasten hoitamisessa ja mies laukkaa milloin missäkin. Kerro hälle ongelmasi ja se, mitä itse toivot mieheltä.
Jos mies ei ole halukas osallistumaan elämäänne muutoin kuin toisena elättäjänä ja lisäksi kantaa sulle lisää tiskiä, pyykkiä ja ruuanlaittoa yms. niin eikö silloin ole parasta tehdä jokin muutos. Sinähän nyt koet tilanteen liian raskaaksi.
Muuta koriseudullesi lasten kanssa, jos miestä ei kiinnosta. Tee alusta asti paperit selväksi, jotta saat lasten elatuksen kuntoon miehen puolelta. Eihän tuossa muuta voi tehdä.
Tollasella miehellä ei tee mitään. Asennekin on surkea.
Ap, älä välitä noista asiattomista kommenteista.
Mielestäni tuo perheneuvola olisi teille hyvä paikka käydä keskustelemassa perheenne asioista. Jos miehesi siihen vain suostuu.. Sinuna en olisi huolissani tuosta mahdollisesta ls-ilmosta. Jostain syystä sillä hoitajalla vaan heräsi huoli ja hänellähän on työn puolesta velvollisuus tehdä ilmoitus, jos kokee tarvetta. Se, että ilmoitus tehdään tarkoittaa ainoastaan sitä, että perheenne tilanne tsekataan. Ei se välttämättä johda edes kartoitukseen. Ja jos siitä nyt asiakkuus seuraisi, niin jotakin apua se perheellenne tarkoittaisi, ei sen kummempaa. Sinä et ole siitä maininnut, mutta nykyään moni vaan ajattelee (valitettavasti), että lastensuojelu on sama asia kuin huostaanotto. Tämä ei tietenkään pidä paikkaansa, huostaanotto on jäävuoren huippu ja erittäin kallis toimenpide kunnalle.
Heh, pointtinani siis oli, että huoli pois ls-asian suhteen ja nyt miettimään sitä, miten saisit miehesi osallistumaan aktiivisemmin. Muutto verkoston luo kotiseudulle ei kuullosta hullummalta ajatukselta, vaikka mies jäisikin töiden takia nykyiseen paikkaan. Saattaisihan sekin avata silmiä?
Tsemppiä! :)
Siis mitä helvetin perheapua ap muka tarvitsee kun kerran on mies eli lasten ISÄ olemassa. Nyt vaan ap sinun on saatava MIES ja ISÄ ymmärtämään että sulla on paukut lopussa ja lastensuojelu on jo ovella.
Mies alkaa hoitaa osansa lapsiperhearkea ja heivaa kaikki ylimääräiset menot hamaan tulevaisuuteen.