Perheenäiti, luetko kirjoja?

Luen. Iltaisin ja kahvitauoilla - joskus töissä/koulussa, kun on hiljaista.

Lasten treenienkin aikaan, jos minä heitä niissä käytän. (Tavallisesti se on isänsä, joka kuskaa ja on mukana).

Luen lähinnä romaaneja. Kaikkea muuta kuin romantiikkaa. Se ei minun genreni.

Luen iltaisin sängyssä ennen nukahtamista. Romaaneja, en mitään kovin raskaita jaksa. Dekkareita aika paljon.

Luen todella paljon ja olen lukenut aina. Laidasta laitaan; viimeksi luin Rumin Ruokopillin tarinoita ja eilen aloitin Laurie Frankelin Ikuisesti yhdessä (ei ole pelkkää romantiikkaa nimestään huolimatta). Minäkään en perusta romanttisista kirjoista, mutta ei se haittaa, jos kuuluu tarinaan.

Dekkareita luin nuorempana paljon, nyt enää harvemmin, niistä suosikkejani ovat ruotsalaiset. Tykkään lukea mystisiä ja jännittäviä kertomuksia ja toisaalta sellaisia tositarinoita, muistelmia, henkilökuvia, elämäntarinoita, ajankuvauksia. Luen myös keitto-, puutarha-, käsityö-, askartelu- ja sisutuskirjoja. Lisäksi olen kirjojen kautta tutustunut eri maihin, kulttuureihin, uskontoihin ja historiaan. Olen lukenut paljon myös ns. maailman kirjallisuuden klassikoita, Dostojevskit, Tolstoit, Hemingwayt...paljon Nobel-palkittuja ja kotimaisia Finlandia-palkittuja ja -ehdokkaita. Yleensä kyllä minusta nämä palkitut ja klassikot eivät ole niitä parhaita. Luen myös runoja ja ns. henkistä kirjallisuutta, esim. Chopraa, Dyeriä, gnostilaisia tekstejä. Ja myös englanniksi, koska kaikkia hyviä ei suomenneta tai suomennetaan niin hitaasti.

Luen aina kun suinkin on aikaa, varsinkin iltaisin. Jos odotan lasta esim. hammaslääkärissä tai autossa koulun pihalla, niin aina on kirja nenän edessä. Lukeminen on puoli elämää!