Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Onko tämä normaalia vai skirtsofreniaa?
21.03.2014 |
Tiedän, ettei tämä ole ehkä paras paikka kysellä, mutta menköön.
Olen 17-vuotias nainen, kahden lapsen äiti, perheessä on kaikki kunnossa ja olen onnelisesti naimisissa.
Ongelma on se, että käyn pääni sisällä jatkuvasti "keskusteluja" olevinaan jonkun ihmisen kanssa.
Kun olen yksin kotona saatan höpistä olevinaan kameralle, olen olevinaan televisio ohjelmassa ja esittelen kotiani tai ruuan laittoa.
Keskustelen mielessäni lähes koko ajan yksin ollessani milloin mistäkin ja olevinaan milloin kenenkin kanssa.
Tätä tapahtuu siis vain silloin, kun olen yksin.
En siis tiedä, että "kuulenko" ne mielikuvitus vastaukset, vai ajattelenko ne vain. Onko tämä ihan normaalia, vai onko mulle puhjennut tai puhkeamassa jokin mielenterveys ongelma?
Nuorempana tätä oli todella paljon enemmän, olin aika yksinäinen ja aina läksyjä tehdessäni olin olevinaan opettaja joka istui luokan edessä ja neuvoi oppilaita tehtävissään. Mulla oli jopa nimilistat näille "oppilaille" ja merkitsin aina kuka on paikalla ja kuka ei.
Kommentit (31)
Sama täällä. Olen arvellut sen liittyvän as-syndroomaani, sillä minulle sanottiin, että tapani käyttää itsestäni sanoja 'sinä' tai 'me' liittyvät aspergeriin. Kai se sitten on normaalia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Skitsofrenialle tyypillistä olisi, että äänet ahdistavat ja pelottavat, ja että niitä yritetään vältellä. Ne ovat uhkaavia ja antavat esim. käskyjä tehdä asioita, joita ihminen ei haluaisi tehdä.
Iloinen keskustelu äänien kanssa ei kuulosta hoitoa vaativalta, vaan ns. mummokeskustelulta :)
Harhojensa vallassa oleva skitsofreenikko ei ajattele, että "onkohan tämä normaalia" vaan ottaa harhat todesta.
Minustakin tapasi on hyvin luovaa!
Minäkin teen tuota ja olen ajatellut että se on vain lapsuudesta jäänyt tapa leikkiä ja viihtyä yksikseen. Joskus kun on oikein mielikuvituksen maailmoissa niin on hassua havahtua kun höpöttää niin tosissaan itsekseen.. sitten se leikki loppuu ja se siitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen myös kova puhumaan itsekseni, lapset oppikin sitten äkkiä puhumaan.
Harjoittelen myös jännittäviä tilanteita tekemällä vaihtoehtoisia keskusteluja etukäteen. huono puoli siinä on, että itse keskustelussa minulla on jo asiat valmiina mietittynä kun toiset vasta alkavat miettiä. (Jotkut ovat erehtyneet pitämään minua nopeana ja älykkäänä..)
Minäkin saatan jutella itsekseni kun olen yksin kotona. Lähinnä esimerkiksi meikatessa saatan selittää itselleni mitä teen seuraavaksi (kuvittele blogien meikkausvideot - samalla tyylillä). En ole koskaan pitänyt tätä hulluna vaan lähinnä keinona selättää hiljaisuus :D Muualla ei tule höpöteltyä joten en ole yhtään huolissani. Mikäs siinä jos tykkää puhua ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
skitsofreenikkokin on tietoinen kyllä, että äänet eivät ole oikeita, vaan oman pään tuotosta. mutta psykoosissa oleva skitsofreenikko voi olla antautunut äänten vallalle ja pitää niitä oikeina tms. Skitsofreniaa voi sairastaa, mutta vain taudin ns aktiivisissa psykoosivaiheissa todellisuudentaju hämärtyy kokonaan, mutta ei todellakaaan pysyvästi! Esim monet skitsofreenikot on monta vuotta oireidensa kanssa hallinnassa ja tietoisia todellisuudesta, mutta sitten tulee kausi, jolloin oireet pahenevat ja todellisuudentaju hämärtyy. Kun ihminen joutuu psykoosiin, ottavat mielikuvitus ja äänet vallan ja niitä pitää jossain määrin oikeina tai ei ainakaan satunnaisina. Skitsofreenikon kuulemat uhkaavat ja käskevät äänet ovat vain yksi osa siitä millaisia mm. Positiivisiakin ja kannustavia ääniä tämä kuulee. äänien positiivisuuden vs. Pelottavuuden kannalta, niin ei tosiaan ole väliä onko skitsofreenikko vai lievemmin sairas tai terve. kuulemien äänien uhkailevuus tai pelottavuus tai käskevyys eivät kyllä ole pelkästään skitsofreenikoiden kokemia asioita. Ääniä kuuleva ei-sktsofreenikko kuulee aivan varmasti myös pelottavia ääniä. Olisi aika kumma, jos mieli voisi valita kuulemiensa ja tuottamiensa äänien sävyn ja noin tapahtuisi vain terveellä ihmisellä. äänien kuuleminen on yhteydessä alitajuntaan ja tunteisiin, terveelläkö olisi sitten niin positiivinen alitajunta, ettei kuulisi negatiivissävytteisiä ääniä?
[quote author="Vierailija" time="21.03.2014 klo 00:19"]
Siis 27-vuotias!! :D
-AP
[/quote]argh luulin jo provoksi!
Mutta aivosi hyrräävät liikaa kai tuosta pitäisi opetella jollain tavalla pois? Olisiko myös joku merkki luovuudesta, mikä sun pitäisi saada kanavoitua eri tavalla ulos.
Mulla tapahtuu, tai ei onneksi ole tapahtunut pitkään aikaan, yöllä kun herään kesken unien, että päässäni kuuluu jotain selostusta (juttelua) tai kuin joku elokuva olisi menossa (ilman kuvaa). Ihan kuin se unen tuottaminen aivoissani jatkuisi, mutta olen hereillä. Tosi inhoittava tunne. Tuonkin kun selitin itselleni "aivot jatkavat unen tuottamista", niin se ei ole enää tuntunut niin pahalta.
Hyvä mielikuvitus, mutta jotenkin tuo homma pitäisi ottaa haltuun. :) (tuli mulle nyt mieleen)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="21.03.2014 klo 09:25"]
[quote author="Vierailija" time="21.03.2014 klo 00:19"]
Siis 27-vuotias!! :D
-AP
[/quote]argh luulin jo provoksi!
Mutta aivosi hyrräävät liikaa kai tuosta pitäisi opetella jollain tavalla pois? Olisiko myös joku merkki luovuudesta, mikä sun pitäisi saada kanavoitua eri tavalla ulos.
Mulla tapahtuu, tai ei onneksi ole tapahtunut pitkään aikaan, yöllä kun herään kesken unien, että päässäni kuuluu jotain selostusta (juttelua) tai kuin joku elokuva olisi menossa (ilman kuvaa). Ihan kuin se unen tuottaminen aivoissani jatkuisi, mutta olen hereillä. Tosi inhoittava tunne. Tuonkin kun selitin itselleni "aivot jatkavat unen tuottamista", niin se ei ole enää tuntunut niin pahalta.
Hyvä mielikuvitus, mutta jotenkin tuo homma pitäisi ottaa haltuun. :) (tuli mulle nyt mieleen)
[/quote]
Tuo kuvailemasi on unihalvaus. Katso googlella sen oireet. Se on neurologinen ongelma joka on pelottava mutta vaaraton.
Alue: Aihe vapaa
jos toi ois skitsofreniaa, niin sittenhän kaikki kirjailijat ois skitsofreenikoita, erona suhun vaan se, että ne kirjoittaa ne kuvitellut tilanteet, tapahtumat ja tunteet paperille