Lastensuojelu ja perheiden yhdistäminen - kokemuksia
Ylen uutisen innoittamana lähden kyselemään teiltä kokemuksia. https://yle.fi/uutiset/3-11653510
Miten lastensuojelu on tehnyt sinun tapauksessasi työtä sen eteen, että lapsen palaaminen kotiin huostaanoton jälkeen olisi mahdollista?
Kommentit (25)
Huostaanottoja puretaan vain harvoin(siirryt toiseen palveluun). Yleisimmin näin käy 16–17-vuotiaiden ikäluokassa, mutta siinäkin vain yhdeksän prosenttia huostaanotoista päättyi. 3–12-vuotiaiden huostaanotoista lakkautettiin vain kolme prosenttia.
Luvut ovat karmaisevia, kun muistaa, että lastensuojelun lakiperusteinen tehtävä on työskennellä sen eteen, että lapset voivat palata kotiin ja perheet yhdistyä
Yle
Asiantuntija kritisoi lastensuojelua: Huostaanottoja tehdään, koska muuta apua nuorille ei ole tarjolla
Varsinkaan teini-ikäiset eivät saa riittävän nopeasti apua ongelmiinsa.
Lastensuojelu
13.3.20
Asiantuntija: Huostaanotot lisääntyvät, koska muita apukeinoja nuorille ei ole tarjolla
Asiantuntija: Huostaanotot lisääntyvät, koska muita apukeinoja nuorille ei ole tarjolla
Jaa artikkeli
Lasten huostaanottojen määrä on 2000-luvulla kasvanut reilusta 12 000:sta lähes 19 000 tuhanteen. Samassa ajassa kiireellisten sijoitusten määrä on nelinkertaistunut.
Kiireelliset sijoitukset ovat lisääntyneet varsinkin teini-ikäisten joukossa. Mannerheimin Lastensuojeluliiton johtavan asiantuntijan Esa Iivosen mukaan kyse on paljolti siitä, että nuorille ei ole tarjolla tukea riittävän aikaisin.
– Jos järjestelmä on hyvin sijaishuoltokeskeinen ja sitä on tarjolla, niin silloin tehdään sijaishuoltopäätöksiä enemmän. Kun ei oikein muuta ole tarjolla.
Kansalaisaloite
Lastensuojelun mielivaltainen oikeus lapsiimme korjattava.
Suomessa kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia oli vuonna 2019 lähes 19000.
Kasvua vuoteen 2018 verrattuna oli 4%.
Vuonna 2018 lapsia sijoitettiin kiireellisesti 6,9% enemmän, kuin vuonna 2017.
Tilastojen perusteella kodin ulkopuoliset sijoitukset ovat aiempien vuosien tapaan edelleen kasvussa. Ajantasaista tietoa ei ole saatavilla, kuitenkin vuoden 2019 tilastot osoittavat, että lapsia sijoitetaan kodin ulkopuolelle joka toinen tunti.
Perhe on yhteiskunnan perusryhmä ja sen kaikkien jäsenten ja erityisesti lasten hyvinvoinnin ja kasvun luonnollinen ympäristö. Perheiden tulee saada tasa-arvoisesti tukea voidakseen hoitaa velvollisuutensa. Lasten ja perheiden tulee saada myös huostaanoton jälkeen riittävästi tukea, jotta lasten palauttaminen kotiin mahdollistuu.
Perus- ja ihmisoikeuksien tulee toteutua yhdenvertaisesti lasten ja perheiden asioissa. Viranomaisten tulee huolehtia myös lastensuojeluperheiden oikeuksista.
Lasta tulee kasvattaa siten, että lapsi saa osakseen ymmärtämystä, turvaa ja hellyyttä. Lasta ei saa alistaa, kurittaa ruumiillisesti eikä kohdella muulla tavoin loukkaavasti. Tämä tapahtuu varmimmin luonnollisessa perheympäristössä, koska huostaanotto ja sijaishuolto eivät takaa turvallista lapsuutta.
Huostaanoton tulee olla väliaikainen toimi, jonka aikana lapsen ja hänen läheistensä yhteydenpitoa tulee tukea. Sijaishuollon aikana viranomaisen tulee toimia tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti huostaanoton lopettamiseksi. Lapset eivät saa kadottaa sijaishuollon aikana sukuyhteyksiään ja juuriaan.
Vaadimme, että tulee laatia laki Perheiden oikeudet. Laissa otetaan huomioon perheiden oikeudet ennen lastensuojelun asiakkuutta, sen aikana ja sen jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Kansalaisaloite
Lastensuojelun mielivaltainen oikeus lapsiimme korjattava.Suomessa kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia oli vuonna 2019 lähes 19000.
Kasvua vuoteen 2018 verrattuna oli 4%.
Vuonna 2018 lapsia sijoitettiin kiireellisesti 6,9% enemmän, kuin vuonna 2017.
Tilastojen perusteella kodin ulkopuoliset sijoitukset ovat aiempien vuosien tapaan edelleen kasvussa. Ajantasaista tietoa ei ole saatavilla, kuitenkin vuoden 2019 tilastot osoittavat, että lapsia sijoitetaan kodin ulkopuolelle joka toinen tunti.Perhe on yhteiskunnan perusryhmä ja sen kaikkien jäsenten ja erityisesti lasten hyvinvoinnin ja kasvun luonnollinen ympäristö. Perheiden tulee saada tasa-arvoisesti tukea voidakseen hoitaa velvollisuutensa. Lasten ja perheiden tulee saada myös huostaanoton jälkeen riittävästi tukea, jotta lasten palauttaminen kotiin mahdollistuu.
Perus- ja ihmisoikeuksien tulee toteutua yhdenvertaisesti lasten ja perheiden asioissa. Viranomaisten tulee huolehtia myös lastensuojeluperheiden oikeuksista.
Lasta tulee kasvattaa siten, että lapsi saa osakseen ymmärtämystä, turvaa ja hellyyttä. Lasta ei saa alistaa, kurittaa ruumiillisesti eikä kohdella muulla tavoin loukkaavasti. Tämä tapahtuu varmimmin luonnollisessa perheympäristössä, koska huostaanotto ja sijaishuolto eivät takaa turvallista lapsuutta.
Huostaanoton tulee olla väliaikainen toimi, jonka aikana lapsen ja hänen läheistensä yhteydenpitoa tulee tukea. Sijaishuollon aikana viranomaisen tulee toimia tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti huostaanoton lopettamiseksi. Lapset eivät saa kadottaa sijaishuollon aikana sukuyhteyksiään ja juuriaan.
Vaadimme, että tulee laatia laki Perheiden oikeudet. Laissa otetaan huomioon perheiden oikeudet ennen lastensuojelun asiakkuutta, sen aikana ja sen jälkeen.
Kannatusilmoituksia 1 698
Perheiden tilanne on yleensä jo pahoin kriisiytynyt kun lapsi otetaan huostaan. Perheen tulisi pystyä muuttumaan paljon, että lapsen paluu kotiin olisi hänen kehitykselleen suotuisa vaihtoehto. Lisäksi huoltajien tulisi pitää itse aktiivisesti yhteyttä lapseen ja osoittaa aitoa välittämistä lapsesta.
Ihan liian usein päihdeongelmat ja väkivalta perheessä jatkuvat entistä railakkaampina, kun lapset ei enää ole sitä vähääkään menoa hillitsemässä. Perhetapaamisten ja kotiviikonloppujen peruuntuminen kertovat omaa karua kieltään.
Vierailija kirjoitti:
Perheiden tilanne on yleensä jo pahoin kriisiytynyt kun lapsi otetaan huostaan. Perheen tulisi pystyä muuttumaan paljon, että lapsen paluu kotiin olisi hänen kehitykselleen suotuisa vaihtoehto. Lisäksi huoltajien tulisi pitää itse aktiivisesti yhteyttä lapseen ja osoittaa aitoa välittämistä lapsesta.
Ihan liian usein päihdeongelmat ja väkivalta perheessä jatkuvat entistä railakkaampina, kun lapset ei enää ole sitä vähääkään menoa hillitsemässä. Perhetapaamisten ja kotiviikonloppujen peruuntuminen kertovat omaa karua kieltään.
"Perheiden tilanne on yleensä jo pahoin kriisiytynyt kun lapsi otetaan huostaan. Perheen tulisi pystyä muuttumaan paljon, että lapsen paluu kotiin olisi hänen kehitykselleen suotuisa vaihtoehto."
"Ihan liian usein päihdeongelmat ja väkivalta perheessä jatkuvat entistä railakkaampina, kun lapset ei enää ole sitä vähääkään menoa hillitsemässä"
Kirjoituksessasi yleistät perheet!!! Kerro toki perheiden yhdistämisestä jos perheessä ei käytetä päihteitä eikä ole väkivaltaa.???
Kovin on mustavalkoinen ajattelutapa sinulla.
www .vauva. fi/keskustelu/3691035/lastensuojelun-asiakkaille-tehtava-nykytilaselvitys
Kun lapsi otetaan huostaan, huostaanottoa on vaikea purkaa, vaikka se on lähtökohtaisesti väliaikainen toimenpide. Julkisen sosiaaliviranomaisen on perheitä tukevalla toiminnalla kuitenkin tavoiteltava huostaanoton purkua, mutta näin ei käytännössä toimita.
www .vauva. fi/keskustelu/3906118/kansalaisaloite-lastensuojelun-mielivaltainen-oikeus-lapsiimme-korjattava
Suomessa kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia oli vuonna 2019 lähes 19000.
Kasvua vuoteen 2018 verrattuna oli 4%.
Vuonna 2018 lapsia sijoitettiin kiireellisesti 6,9% enemmän, kuin vuonna 2017.
Tilastojen perusteella kodin ulkopuoliset sijoitukset ovat aiempien vuosien tapaan edelleen kasvussa. Ajantasaista tietoa ei ole saatavilla, kuitenkin vuoden 2019 tilastot osoittavat, että lapsia sijoitetaan kodin ulkopuolelle joka toinen tunti.
Aloittaja lue, kysymykseesi saatat saada vastauksia perheiden yhdistämisen toteutumisesta.
www .lapsenmaailma. fi/palstat/kolumni/saavatko-perheet-haluamaansa-tukea-lastensuojelussa/
Sosiaalityöntekijöiden määrää ei tarvitse lisätä, kun turhat lastensuojelun asiakkuudet karsiutuvat. Silloin sosiaalityöntekijät voivat keskittyä niihin perheisiin, joilla on todellista lastensuojelun tuen tarvetta.
Sijaishuollossa olevien lasten ja perheiden ongelmat ovat nykyisin äärimmäisen kompleksisoituneita. Ei siellä olla enää tänä päivänä sellaisilla yksinkertaisilla syillä kuten, että yyhoo äiti vetää huikkaa ja asia korjaantuu kun äiti raitistuu ja lapsi pääsee kotiin. Sijaishuollossa on perheitä, joissa jo mummo oli aikanaan sijoituksessa ja normaalit perheen mallit ovat kadonneet. Etenkin kun puhutaan pienien lasten sijoituksista, ovat vanhempien ongelmat jo valtavat ja harvalta vanhemmalta puuttuu motivaatio ja kyky tehdä muutosta. Pahimmillaan tehdään se uusi vauva, kun ensimmäinen meni huostaan. Teinien osalta taas teinien oma problematiikka, päihteet, rikollisuus jne. ovat vaikeasti kuntoutettavia, kun huostaan tullaan monesti vasta 16 -vuotiaina ja aikaa kuntouttaa jää vähän. Tuon ikäisiä ei muutenkaan juuri palauteta kotiin, vaan teini itse haluaa ennemmin itsenäistyä omilleen kuin palata takaisin vanhemmilleen.
Ei yhtään mitään, kokemusta on!!Hehkutetaan ja ylistetään sitä kuinka lapselle sijaisperhe on niiiiin paras. Meillä asiat kunnossa olleet aikoja sitten ja uusia lapsiakin tullut!! Kyllä nämä ovat vaan saaneet asua omassa kotona!! Selitä siinä sitten tälle vanhemmalle lapselle kun tämä kysyy miksi tämä ei saa tulla kotiin!!
Vierailija kirjoitti:
Perheiden tilanne on yleensä jo pahoin kriisiytynyt kun lapsi otetaan huostaan. Perheen tulisi pystyä muuttumaan paljon, että lapsen paluu kotiin olisi hänen kehitykselleen suotuisa vaihtoehto. Lisäksi huoltajien tulisi pitää itse aktiivisesti yhteyttä lapseen ja osoittaa aitoa välittämistä lapsesta.
Ihan liian usein päihdeongelmat ja väkivalta perheessä jatkuvat entistä railakkaampina, kun lapset ei enää ole sitä vähääkään menoa hillitsemässä. Perhetapaamisten ja kotiviikonloppujen peruuntuminen kertovat omaa karua kieltään.
Meillä erokriisin keskellä lastensuojelun kanssa asioidessa huostaanottoa käytettiin pelotteena tyyliin "jos ette lopeta riitelyä niin lapsi menee huostaan".
Päihteitä ei ollut mukana kuviossa.
Keksin maallikkona muutamia fiksumpiakin auttamistapoja kuin huostaanotolla pelottelun: vaikkapa molemminpuolinen ja myös yhteinen pariterapia ovat tehokkaita keinoja vuorovaikutuksen korjaamiseen, esimerkiksi.
Epäilen että siinä vaiheessa kun lapsi on otettu huostaan, ei mikään muutos riitä. Lastensuojelulaitosten on pakko olla virkailijoiden kannalta hyviä paikkoja lapsille, (vaikka eiväthän ne tutkitusti ole) ja on kiire sammutella tulipaloja muualla joten helpompi on jättää lapset laitoksiin ja hommat puolitiehen.
Vierailija kirjoitti:
Sijaishuollossa olevien lasten ja perheiden ongelmat ovat nykyisin äärimmäisen kompleksisoituneita. Ei siellä olla enää tänä päivänä sellaisilla yksinkertaisilla syillä kuten, että yyhoo äiti vetää huikkaa ja asia korjaantuu kun äiti raitistuu ja lapsi pääsee kotiin. Sijaishuollossa on perheitä, joissa jo mummo oli aikanaan sijoituksessa ja normaalit perheen mallit ovat kadonneet. Etenkin kun puhutaan pienien lasten sijoituksista, ovat vanhempien ongelmat jo valtavat ja harvalta vanhemmalta puuttuu motivaatio ja kyky tehdä muutosta. Pahimmillaan tehdään se uusi vauva, kun ensimmäinen meni huostaan. Teinien osalta taas teinien oma problematiikka, päihteet, rikollisuus jne. ovat vaikeasti kuntoutettavia, kun huostaan tullaan monesti vasta 16 -vuotiaina ja aikaa kuntouttaa jää vähän. Tuon ikäisiä ei muutenkaan juuri palauteta kotiin, vaan teini itse haluaa ennemmin itsenäistyä omilleen kuin palata takaisin vanhemmilleen.
Oma kokemukseni on että lastensuojelun tarkastelussa mistä vaan saadaan huolenaihe ja epänormaalia.
Veikkaan että jos sun perhe-elämäsi pantaisiin luupin alle, niin kyllä sieltä kaikenlaista löytyisi.
Omalle kohdalle ja myös tuttavapiirissäni on tapahtunut esimerkiksi sitä että entinen puoliso esittää maallikkona omia diagnooseja vastapuolesta, ja lastensuojelu ostaa nämä kyseenalaistamatta.
Toivon ettet koskaan itse joudu siihen asemaan että olet hakemassa psykiatrilta lausuntoa siitä että olet riittävän hyvä vanhempi: kun epäilyksen siemen on kylvetty, ei mikään määrä asiantuntijoita riitä sitä hälventämään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sijaishuollossa olevien lasten ja perheiden ongelmat ovat nykyisin äärimmäisen kompleksisoituneita. Ei siellä olla enää tänä päivänä sellaisilla yksinkertaisilla syillä kuten, että yyhoo äiti vetää huikkaa ja asia korjaantuu kun äiti raitistuu ja lapsi pääsee kotiin. Sijaishuollossa on perheitä, joissa jo mummo oli aikanaan sijoituksessa ja normaalit perheen mallit ovat kadonneet. Etenkin kun puhutaan pienien lasten sijoituksista, ovat vanhempien ongelmat jo valtavat ja harvalta vanhemmalta puuttuu motivaatio ja kyky tehdä muutosta. Pahimmillaan tehdään se uusi vauva, kun ensimmäinen meni huostaan. Teinien osalta taas teinien oma problematiikka, päihteet, rikollisuus jne. ovat vaikeasti kuntoutettavia, kun huostaan tullaan monesti vasta 16 -vuotiaina ja aikaa kuntouttaa jää vähän. Tuon ikäisiä ei muutenkaan juuri palauteta kotiin, vaan teini itse haluaa ennemmin itsenäistyä omilleen kuin palata takaisin vanhemmilleen.
Oma kokemukseni on että lastensuojelun tarkastelussa mistä vaan saadaan huolenaihe ja epänormaalia.
Veikkaan että jos sun perhe-elämäsi pantaisiin luupin alle, niin kyllä sieltä kaikenlaista löytyisi.
Omalle kohdalle ja myös tuttavapiirissäni on tapahtunut esimerkiksi sitä että entinen puoliso esittää maallikkona omia diagnooseja vastapuolesta, ja lastensuojelu ostaa nämä kyseenalaistamatta.
Toivon ettet koskaan itse joudu siihen asemaan että olet hakemassa psykiatrilta lausuntoa siitä että olet riittävän hyvä vanhempi: kun epäilyksen siemen on kylvetty, ei mikään määrä asiantuntijoita riitä sitä hälventämään.
Tämä
Vierailija kirjoitti:
Kansalaisaloite
Lastensuojelun mielivaltainen oikeus lapsiimme korjattava.Suomessa kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia oli vuonna 2019 lähes 19000.
Kasvua vuoteen 2018 verrattuna oli 4%.
Vuonna 2018 lapsia sijoitettiin kiireellisesti 6,9% enemmän, kuin vuonna 2017.
Tilastojen perusteella kodin ulkopuoliset sijoitukset ovat aiempien vuosien tapaan edelleen kasvussa. Ajantasaista tietoa ei ole saatavilla, kuitenkin vuoden 2019 tilastot osoittavat, että lapsia sijoitetaan kodin ulkopuolelle joka toinen tunti.Perhe on yhteiskunnan perusryhmä ja sen kaikkien jäsenten ja erityisesti lasten hyvinvoinnin ja kasvun luonnollinen ympäristö. Perheiden tulee saada tasa-arvoisesti tukea voidakseen hoitaa velvollisuutensa. Lasten ja perheiden tulee saada myös huostaanoton jälkeen riittävästi tukea, jotta lasten palauttaminen kotiin mahdollistuu.
Perus- ja ihmisoikeuksien tulee toteutua yhdenvertaisesti lasten ja perheiden asioissa. Viranomaisten tulee huolehtia myös lastensuojeluperheiden oikeuksista.
Lasta tulee kasvattaa siten, että lapsi saa osakseen ymmärtämystä, turvaa ja hellyyttä. Lasta ei saa alistaa, kurittaa ruumiillisesti eikä kohdella muulla tavoin loukkaavasti. Tämä tapahtuu varmimmin luonnollisessa perheympäristössä, koska huostaanotto ja sijaishuolto eivät takaa turvallista lapsuutta.
Huostaanoton tulee olla väliaikainen toimi, jonka aikana lapsen ja hänen läheistensä yhteydenpitoa tulee tukea. Sijaishuollon aikana viranomaisen tulee toimia tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti huostaanoton lopettamiseksi. Lapset eivät saa kadottaa sijaishuollon aikana sukuyhteyksiään ja juuriaan.
Vaadimme, että tulee laatia laki Perheiden oikeudet. Laissa otetaan huomioon perheiden oikeudet ennen lastensuojelun asiakkuutta, sen aikana ja sen jälkeen.
www .kansalaisaloite. fi/fi/aloite/7239
Vierailija kirjoitti:
Perheiden tilanne on yleensä jo pahoin kriisiytynyt kun lapsi otetaan huostaan. Perheen tulisi pystyä muuttumaan paljon, että lapsen paluu kotiin olisi hänen kehitykselleen suotuisa vaihtoehto. Lisäksi huoltajien tulisi pitää itse aktiivisesti yhteyttä lapseen ja osoittaa aitoa välittämistä lapsesta.
Ihan liian usein päihdeongelmat ja väkivalta perheessä jatkuvat entistä railakkaampina, kun lapset ei enää ole sitä vähääkään menoa hillitsemässä. Perhetapaamisten ja kotiviikonloppujen peruuntuminen kertovat omaa karua kieltään.
Tämä on täysin totta. Perheet ovat usein niin sairaita monessa suhteessa, eikä vanhemmilla ole minkäänlaisia valmiuksia, jaksamista ja kykyä vanhemmuuteen. Miksi tätä on monen niin vaikea nähdä ja tunnustaa?
Ei lasta pidä vuosien sijoituksen jälkeen palauttaa mihinkään. Lapsi kiintyy sijaisvanhempiin. Ei ihan pienenä sijoitettu edes tiedä muuta perhettä ja muita vanhempia. Ei lapsi ole esine.
Ylös