Kannattaako tässä tilanteessa erota?

Olin samassa tilanteessa kuin ap. Lisäksi mies lopetti hoitamasta laskunsa mistä tuli ongelmia, luotto meni. Tein raskaan päätöksen ja Erosin. En kadu, mutta harmittaa lasten puolesta 😥

Ihan kuin minun kirjoittamani. Kaikesta tekemisestä on kaiken lisäksi kadonnut ilo.

Suosittelisin ensin kokeilemaan, voitko olla onnellinen "itseksesi", ennen eroa siis. Älä kiinnitä miehen tekemisiin huomiota, vaan tee itse asioita mistä nautit. Tyytyväisyys pitää löytää kuitenkin sisältä päin, eikä miehestä. Kun saavutat edes jotry seesteisen olon, arvioi tilanne uudestaan - voi olla että teidänkin välinen korjaantuu tässä prosessissa. Älä tee hätiköityjä päätöksiä, lapsikin on tosi pieni vielä.

Ohis.

Taitaa pääsääntöisesti mennä niin nykyisin, että kun kysytään eroamisesta, päätös on jo tehty ja sille vain haetaan vahvistusta. Näissä ”keskusteluissa” jokatapauksessa eroon päätyminen on se yleisin lopputulema.

Ehkä täällä kaivattaisiinkin vain erolasten omia kokemuksia aikuisena ajateltuna ja kertomuksia siitä, kuinka heitä aikoinaan helpotti vanhempien ero. Säästyisivät kaikki turhalta jankkaukselta.

Mutta jatkakaa.

Erota kannattaa, jos tuntuu, että on parempi olla ilman. Itse kärvistelin ihan liikaa. Elämä muuttui täysin eron jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Konkreettisesti mitä5 ongelmia teillä on?

Miehen mielestä meillä on liian vähän rahaa joten emme voi asua niin isosti kuin hän haluaisi eikä meillä ole omaa pihaa jonka hän kuulemma tarvitsee voidakseen olla onnellinen, lisäksi hänen mielestä meillä on liian vähän yhteistä aikaa ja minä olen hänen mielestä väsynyt ja saamaton (mitä olekin hänen seurassaan kun ahdistaa, hänen poissaollessa en ole).

Minun mielestä miestä ei kiinnosta yhtään minun ajatuksey ja kuulumiset eikä hän suostu niitä kuuntelemaan vaan alkaa puhumaan päälle aina jotain ihan muuta suunnilleen kommentoimaan maitotölkkien hintoja tms. Hän ei ole koskaan missään asiassa minulle henkisenä tukena eikä kannysta mihinkään vaan lyttää kaikki unelmani tai sanoo että häntä ei kiinnosta minun kiinnostuksenkohteet. Hän syyttää minua tavasta jolla kasvatan lastamme vaikka se on ihan tavallinen tapa, hän itse ei kasvata lasta ollenkaan vaan on sellainen viikonloppuiskän tapainen joka vain antaa herkkuja ja leikkii.

Ap

Käytkö töissä?

Et ap vastannut.

Mies on huolissaan rahasta ja saamattomuudestasi. Hän ei antaisi sinun toteuttaa unelmiasi ja kritisoi kasvatustapaasi. Kuulostaa kovasti siltä että haaveilet kotona oleskelusta miehen rahoilla.

Tilanteenne vaikuttaa sellaiselta ettei se voi pitkään jatkua. Eli jotain muutosta pitäisi tulla. Mikäli kumpikin on valmiiksi jo vähän hermostunut ja varpaillaan voi keskustelu olla todella vaikeata: heti kun toinen yrittää vähääkään ottaa puheeksi ongelmia, kokee toinen ne suorana kritiikkinä.

Tällaisessa tilanteessa neuvoisin kokeilemaan parisuhdeterapiaa. Hyvä terapeutti saavuttaa kummankin luottamuksen, ja pystyy luomaan keskusteluyhteyden parin välille niin että pystytään suunnittelemaan yhdessä tulevaa. Hyvin moni pari sinnittelee todella pitkään yksin, niin että keskusteluyhteys on jo täysin kadonnut ja kumpikin turhautunut tilanteeseen ja toisiinsa: tämä johtaa sitten hankaliin eroihin jotka järkevämmällä käytöksellä olisi voitu välttää.

Omat vanhempani erosivat monivuotisten väärinkäsitysten, stressin ja riitelyn jälkeen. Päätös oli siltä kannalta hyvä että se ahdistava riitely ja huono ilmapiiri loppui seinään. Sen sijaan näin jälkikäteen uskon että tilanne olisi voitu purkaa paljon rakentavamminkin, jos kumpikin olisi avoimesti lähtenyt etsimään ratkaisua vikojen ja ongelmien sijaan.

Ellei tuo terapia ole vaihtoehto, niin tiedän myös parin jossa toinen vuokrasi ensimmäisenä askeleena oman vuokrayksiön johon muutti. Puolen vuoden rauhoittumisen jälkeen kumpikin osapuoli huomasi kaipaavansa toista: he tekivät yhteisen suunnitelman tulevaisuudelle, muuttivat takaisin yhteen ja nykyään ovat onnellisia. Eli tämmöinenkin jäähy voisi toimia.

Kannattaa ja nimenomaan lapsen vuoksi. Vanhempien huonot välit ja eripura vaikuttaa lapseen pitkäkestoisesti. Vaikka luulet että kinaatte salaa yms. lapsi kyllä aistii kodin fiilikset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Konkreettisesti mitä5 ongelmia teillä on?

Miehen mielestä meillä on liian vähän rahaa joten emme voi asua niin isosti kuin hän haluaisi eikä meillä ole omaa pihaa jonka hän kuulemma tarvitsee voidakseen olla onnellinen, lisäksi hänen mielestä meillä on liian vähän yhteistä aikaa ja minä olen hänen mielestä väsynyt ja saamaton (mitä olekin hänen seurassaan kun ahdistaa, hänen poissaollessa en ole).

Minun mielestä miestä ei kiinnosta yhtään minun ajatuksey ja kuulumiset eikä hän suostu niitä kuuntelemaan vaan alkaa puhumaan päälle aina jotain ihan muuta suunnilleen kommentoimaan maitotölkkien hintoja tms. Hän ei ole koskaan missään asiassa minulle henkisenä tukena eikä kannysta mihinkään vaan lyttää kaikki unelmani tai sanoo että häntä ei kiinnosta minun kiinnostuksenkohteet. Hän syyttää minua tavasta jolla kasvatan lastamme vaikka se on ihan tavallinen tapa, hän itse ei kasvata lasta ollenkaan vaan on sellainen viikonloppuiskän tapainen joka vain antaa herkkuja ja leikkii.

Ap

Kannattaa erota. Kuulostaa siltä, että olet kohta katkeroitumassa ja siitä ei mitään hyvää seuraa. Mies tuskin muuttuu, mutta omaan elämääsi voit vielä vaikuttaa.

Ilman lastahan asia olisi selvä näin. Mutta teenkö väärin jos rikon lapselta perheen kun mitään ns. isoa ongelmaa ei ole? Ap

Lapselle on parempi, että hänellä on kaksi hyvinvoivaa vanhempaa eri osoitteissa, kuin näennäisesti ehjä perhe, jossa voidaan huonosti.

Mitä nuorempi lapsi on, kun eroatte, sitä paremmin hän sopeutuu kahden kodin systeemiin. Kannattaa siis erota ennen kuin lapsi oikeasti alkaa ymmärtämään tilanteenne ja oppii vääränlaisen "parisuhdemallin" teiltä. Te tulette eroamaan ennemmin tai myöhemmin joka tapauksessa. 

Lapsi tajuaa, ettei vanhemmilla mene hyvin. On vahingollista roikkua tuollaisessa suhteessa, mutta te ette vain uskalla erota kun pelkäätte jäävänne yksin / tippuvanne säädystä.

Jos on onneton parisuhteessa eikä se toinen piittaa siitä pätkääkään, ainut järkevä teko on ottaa hatkat.

Sinuna ottaisin yhteyttä parisuhdeneuvojalle. Voit käydä siellä yksinkin, jos mies ei lähde. Voit sitten sanoa eron tullessa, että ainakin sinä yritit. Hän saa itse päättä haluaako alkaa puhumaan vai erota. 

Mitä te niillä miehillä teette, joiden kanssa teillä on vain paha olo?

Sellaista se on, kun kasvaa erilleen.