Turhin työ, jota olet tehnyt? (kesätyötkin lasketaan)

Asukastupatyöntekijä. Sen piti olla asiakaspalvelua, mutta kyseisellä tuvalla ei käynyt minun työssäoloaikana kertaakaan yhtäkään asukasta/asiakasta. Luettiin vanhoja Aku Ankkoja, juotiin kahvia ja katseltiin ikkunasta. Käytännössä ihan samanlaista meininkiä, kuin jos olisin istunut jonkin normityöpaikan taukohuoneessa koko päivän. Yhden kuukauden tuota kestin, kunnes sain vaihdettua muualle.

Kaikki turvatarkastaja ja myymälävartiointi hommat. Hammastahnoja heitellä roskiin ihmisten laukuista. Kopeloida ja härkätä. Kaupassa seistä tyhjän päiväisenä ilman mitään voimankäyttövälineitä..linnunpelättimeen verrattavaa oleilua.

Siivoushommat. Mitä järkeä siivota jonkun kotona, kun perheen taaperot kulkee perässä ja sotkee sen minkä juuri olet siivonnut.

Jossain messuilla olin koulun painostamana opettamassa pikkulapsille miten askarrellaan valion juustosta ja leivän käntystä lautaselle purje vene, joka seilaa mustikkakiisselin päällä. Vittu mitä paskaa.

PALSTAILU.

Lumen siivoaminen pihasta, kun se sulaa kuitenkin keväällä.

Valiolla kyttäämässä onko jugurttipurkeissa kannet kiinni.

1 kesätyöpaikkani Tukholmassa. Olin 15v, työaika 9 tuntia(!!)/ arkipv ja lähinnä keitin kahvia. Välillä oikeita töitä siinä välissä mm rikkaruohojen kitkentää, kukkien kastelua ym. Hyvin sain rahaa. Tämä oli 95. Työ jatkui 3kk.

Tää oli kylää provikkapalkkainen työ mutta pakko kertoa. 

Olin markkinointiassistenttina firmassa joka antaa sijoitusneuvontaa. Tehtäviini kuului soitella esim. puhelinluetteloiden keltaisten sivujen yrityksiin välillä saatiin jostain haltuumme jopa firmojen työntekijälistoja tai jopa osakkeenomistajalistauksia (jotka oli soiteltu läpi jo tuhannesti ja ihmiset raivona kun jatkuvasti otettiin yhteyttä) ja tarjota palvelua joka oli oikeasti sijoittamista korkean riskin rahastoihin jne. Mitään koulutusta työhön ei tullut enkä tietänyt hölkäsen pöläystä sijoitusasioista. Kun soiteltiin läpi esim. osakaslistoja piti puhelinnumerot ensin tonkia itse numerotiedustelusta tai netistä.

Jossain vaiheessa pomo jäi kiinni kavalluksesta ja firman omistaja tuli kertomaan siitä ilmisesti jokaiselle henkilökohtaisesti. Saman jipon tyyppi oli tehnyt  myös entisessä työpaikassaan 100 metrin päässä.

Parasta työpaikassa oli sijainti ja se, että mulla oli oma työhuone. Laitoin kivat vaatteet aamulla päälle ja leikin että oon oikeassa työssä. Kahden kuukauden aikana ansaitsin vuokrarahat jonka jälkeen lopetin ja sain hyvän työtodistuksen.

[quote author="Vierailija" time="19.03.2014 klo 03:24"]

Lähettinä pankissa.

Ei se sinänsä mitään ihan turhaa työtä ollut, oli pankin pääkonttori ja sijaitsi useammassa rakennuksessa, mutta meidän lähettien määrä oli jotain uskomatonta.

Olikohan meitä yhdessä talossa 6 kpl, isommissa varmaan enemmän ja ulkolähetit vielä erikseen. Postikiertoja oli 2 päivässä ja sitten oli jotain lähettipyyntöjä ekstrana. Luettiin Sinä&Minää ja otettiin välillä torkkuja lähettihuoneen vaatehuoneessa, jos oli mennyt pitkään edellisenä iltana.

En tarkkaan muista, mutta päivän työtehtävä koostui joko postin hakemisesta lajittelukeskuksesta tai päivän toisesta kierrosta talossa sekä osallistumisesta talon postin lajittelusta postikärryyn sen kiertäjän apuna. Ja joskus satunnaiset keikat, jotka otettiin "no okei, mä voin mennä" -periaatteella.

Kesäduuni. Ihmettelen edelleen mistä sain palkkaa :) No, aika pian sen jälkeen noi hommat loppuikin...

[/quote]

Mä olin sisälähettinä kaupungin eräässä yksikössä. Ei sekään työ sinänsä turhaa, mutta: Kierros kolme kertaa päivässä, illalla lähti postia minkä lähti ja lopun aikaa ei ollut mitään tekemistä. Ulkolähetti oli erikseen. Mainiosti olisi riittänyt siihen yksikköön yksi lähetti, eli ulko- ja sisälähetti olisi ehtinyt tehdä samat hommat. Eli turha virka, muutenkin monella ihmisellä oli paljon luppoaikaa, eli turhia ihmisiä paljon. Tästä on aikaa ja ei siellä kuulemma enää omia lähettejä ole, vaan porukka noutaa postinsa lokeroista ja posti hakee postit ja muut hommat hoidetaan muuten, vähentyneethän en ovat. 

Kesätöissä kirjastossa pyyhkimässä pölyjä kirjoista päivät läpeensä. Asiakaspalvelutyötä oli luvattu, mutta siivoojana toimin koko tuon ajan.

Parissa eri kesätyössä on ollut postitettavaa aika paljon (siis jotain 8-10 itella-laatikkoa täyteen survottuna). Toisessa paikassa kuoritin kirjeitä ja toisessa liimailin mainoskortteihin osoitelappuja. Jos ei täysin turhaa, niin ainakin turhauttavaa, varsinkin nuo mainokset, kun pari viikkoa rumban jälkeen niitä tuli varmaan pari laatikollista paluupostissa (väärä osoite tms).

Minut palkattiin viestintävastaavaksi ja aloin käydä läpi yrityksen siihen asti toteuttamaa viestintää eri kanavissa.

Järkytyin miten sekavaa settiä tuli vastaan ja ryhdyin laatimaan kattavaa ja yhdenmukaista suunnitelmaa. Kaikki ideat torpattiin alkuunsa, mutta pyydettiin jatkamaan ideointia.

Kohti uutta palaveria uusien muutosehdotusten kanssa ja lisäksi tilasto- ja tutkimustietoihin perustuvat faktat mukana. Porukka töllöttää suu auki ja pyytää minua kommentoimaan ainoastaan graafikon suunniteleman uuden logohahmotelman värisävyä...

Pari kuukautta jaksoin pyöriä nurkissa tarjoilemassa helmiä sioille, mutta sitten irtisanouduin. Pomo ihmetteli tätä koska tein kuuluma niin hyvää työtä. Mitä helkkaria?! Miten työni on "hyvää" jos kukaan ei noteeraa sitä tai työpanostani ei edes tarvita?

Helppoa rahaa, mutta täysin turha ja turhauttava työ yhteisössä jonka arvot olivat lopulta kaukana omistani.

Mainosten jakaminen teininä

Viranhaltijapätösten kirjoittaminen ja hyväksyttäväksi lähettäminen, hatunnosto toimistosihteereille, minulle tuo ei sopinut lainkaan. Tylsää, puuduttavaa ja väsyttävää.

Tuputtavan myyjän työ. Asiakkaita valkattiin kohteiksi sen mukaan keltä voisi rahastaa eniten ja pomo vahti että jokaista potentiaalista lypsylehmää saarretaan ja painostetaan viimeiseen asti.

Myydyt tuotteet olivat usein muuta mitä asiakas olisi tarvinnut tai jopa täysin turhia. Myyntiä seurattiin kuukausitasolla ja vaikka tavoitteet olisi saavutettu niin hoputettiin vaan kovempiin suorituksiin.

Myyjän työ on myydä, mutta kyllä sen havaitsi asiakkaista että hyvin harva osti mitään kun tyrkytettiin koko ajan apinanraivolla. Pomon lupaamat bonuksetkin olivat vain sanahelinää ja monesti kuitattiin asia "katsellaan tilikauden loppupuolella". En jäänyt katselemaan kun alkoi hävettää oma työnkuva ja omatuntoa kolkutti moraalin rajoilla tapahtuva myyntistrategia.

Joku veti tähän kotityöt, joten sillä saralla olen paistanut kolme epäonnistunutta kakkua samalla reseptillä samassa vuo'assa ja sen kolmannen kaavin käsin joulupöytään.

Mutta ihan ansiotyönä turhin työ oli toimia myyjänä kioskissa, jossa kävi pari-kolme asiakasta koko päivänä. No, palkanhan minä siitä sain, mutta en ymmärrä miten omistajan kannatti sellaista yritystä pitää.. Myöhemmin kuulin erään tuttavani tehneen siitä tarjouksen ja hän otti sukulaisensa siihen mukaan. Informoin asiakasmääristä, mutta ei uskonut. En tiedä kuinka heille sittemmin kävi kun en enää asunut paikkakunnalla.