Lue keskustelun säännöt.
tylsistyykö lapsi?
18.03.2014 |
Hei! Missä iässä lapsi alkaa kaivata muiden lasten seuraa? Olen työtön 2,5-vuotiaan äiti, mies on päivät työssä. Yritän keksiä itselleni ja lapselleni kivaa puuhaa, mutta usein tuntuu että sitä ei ole tarpeeksi. Olen alkanut masentua työttömyyteni vuoksi ja siksi välillä tuntuu todella vaikealta jaksaa. Tylsistyykö lapsi ja hänestä tulee epäsosiaalinen, jos useimmat päivät ovat sitä että olemme kahden kotona: kotitöitä, kaupassa käyntiä, ulkoilua jne. Päivät tuntuvat välillä niin hirvittävän pitkiltä... Tunnen syyllisyyttä siitä, että kaipaan muutakin kuin lapsen kanssa leikkimistä. Toki välillä käydään kerhoissa jne, mutta minulla ei ole juurikaan ystäviä eikä yhtään sellaista tuttua, jolla olisi myös pieniä lapsia. En siis voi kutsua ketään kylään tai päinvastoin. Tuntuu, että olen totaalisen syrjäytynyt ja pilaan myös lapseni elämän tässä samalla.
Kommentit (12)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
täällä ruotsissa pidetään aika lailla itsestään selvänä sitä että lapsi aloittaa päiväkodin viimeistään parivuotiaana, oli sitten tilanne mikä tahansa. muutama tunti päivässä tarhaan niin oppii sosiaalisia taitoja.
Tylsistyminen on lapselle ihan terveellistä, siis se ettei ole koko ajan seuraa tai puuhaa. Lapsen pitää oppia sietämään tylsyyttä ja kehittämään itse tekemisensä: mielikuvittelemaan, leikkimään itsekseen jne.
Olen itse ollut kouluikään asti kotihoidossa ja omat kaksi lastani myös. Ei meistä ainakaan kenestäkään ole epäsosiaalisia tullut, vaikka ei juuri olla muita lapsia nähty ennen kouluikää. Ehkä vähän varhaiskypsempiä, mutta ei se huono juttu ole. Itse koin ainakin oman lapsuuteni valtavan onnelliseksi ja etuoikeudeksi sen, etten joutunut mihinkään päiväkoteihin pakkososiaalistumaan.
No jos lapsi tapaa puistoissa ja kerhoissa muita lapsia säännöllisesti (ei tarvi tuntikausia päivässä), niin ihan riittävästi saa lapsiseuraa. Koeta ennemmin itse asennoitua niin, että vaikka haetkin töitä, olet nyt kotiäiti, etkä mikään "luuserityötön", yritä nähdä tilanteesi hyvät puolet, et menetä siinä mitään.
Kun käymme puistossa tai kerhossa, niin ei lapsi ole kyllä erityisen kiinnostunut muiden lasten seurasta tai leiki heidän kanssaan. Lähinnä seuraa sivusta ja puuhailee omiaan. Pitäisikö tuon ikäisen jo osata?
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="18.03.2014 klo 13:32"]
Kun käymme puistossa tai kerhossa, niin ei lapsi ole kyllä erityisen kiinnostunut muiden lasten seurasta tai leiki heidän kanssaan. Lähinnä seuraa sivusta ja puuhailee omiaan. Pitäisikö tuon ikäisen jo osata?
-ap
[/quote]
Olen hoitanut kummankin lapsemme kotona, ennen eskaria ovat "vain" kerhoilleet ja puistoilleet. Esikoisemme ei juurikaan kiinnostunut muiden lasten toimista ennen eskari-ikää. Kerhossa oli 5-vuotiaana vähän aikaa yksi hyvä kaveri. Hän halusi leikkiä muiden kanssa, jos nämä olivat kiinnostuneet samanlaisista leikeistä ja yllättävän hyvin sitten osasikin, mutta jos kiinnostuksenkohteet olivat erilaiset, leikki yksin. Nykyisin on neljäsluokkalainen, joka vapaa-ajallaan on pääasiassa perheen kesken, silloin tällöin kavereidenkin. Koulussa on kavereita ja pärjää kaikin puolin hyvin. Kuopuksemme on sosiaalisempi, mutta viihtyy hänkin aika hyvin yksin. Jos lapsi ei synnynnäisesti ole supersosiaalinen luonne, on minusta ihan turha tuputtaa seuraa jatkuvasti. Ei lapsi siitä silloin "saa mitään irti", ja toisaalta ei pysty kehittämään omia vahvuusalueitaan, joita vapaassa yksinleikissä sitten tekisi. Eli en huolestuisi ollenkaan, jos lapsi ei kuitenkaan toisia pelkää.
6
Valitettavasti on vain niin, että nykyään sosiaaliset taidot ovat kaikki kaikessa. Huonot sosiaaliset taidot johtavat huonoon itsetuntoon ja epätoivoisiin yrityksiin tehdä itsensä mielenkiintoiseksi esimerkiksi laittamalla paljastavia kuvia nettiin. Työelämän osalta eräs asiantuntija totesi koulutustilaisuudessa, että tulevaisuudessa osaamista tärkeämpää on kyky luoda sosiaalisia verkostoja. Tuon kun olisin tiennyt, olisin heittänyt kirjat lattialla ja alkanut ryypätä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="18.03.2014 klo 14:50"]
Valitettavasti on vain niin, että nykyään sosiaaliset taidot ovat kaikki kaikessa. Huonot sosiaaliset taidot johtavat huonoon itsetuntoon ja epätoivoisiin yrityksiin tehdä itsensä mielenkiintoiseksi esimerkiksi laittamalla paljastavia kuvia nettiin. Työelämän osalta eräs asiantuntija totesi koulutustilaisuudessa, että tulevaisuudessa osaamista tärkeämpää on kyky luoda sosiaalisia verkostoja. Tuon kun olisin tiennyt, olisin heittänyt kirjat lattialla ja alkanut ryypätä.
[/quote]
Oliko tämä siis vitsi? Kai nyt kaikki jo tietävät, että sosiaalisuus (eli se, että haluaa pörrätä paljon toisten kanssa) ei takaa sosiaalisia taitoja? Meillä kummallakin lapsella on ihan hyvät sosiaaliset taidot, eskarin mukaan kuopuksella jopa erinomaiset, vaikka ovat vain nysvänneet äidin kanssa kotona, puistoissa ja kerhoissa. Toki harjoittelumahdollisuuksia sosiaaliseen kanssakäymiseen täytyy olla, mutta monta tuntia päivässä ei tuo mitään lisäarvoa. Tästä työelämän sosiaalisuusihanteesta on kirjoittanut mm. Liisa Keltikangas-Järvinen: työtehtävän suorittamisen kannalta olisi edullista saada töihin yksinkin viihtyvä, keskittymiskykyinen ihminen, mutta haastatteluissa haetaan vain innovatiivista hölöttäjää, joka ei pysty tekemään töitään. Sorry kärkevä vastaus, mutta tulen hemmetin vihaiseksi, jos 2-vuotiaalle aletaan lyödä luuserin leimaa otsaan, jos ei sekunnissa juokse toisten kanssa heittelemään hiekkaa silmille ja juoksemaan rinkiä vaan haluaa vaikka järjestellä käpyjä. Inhimillisellä kohtelulla ja rakkaudella sen itsetunnon luulisi paremminkin nousevan kuin jollain aivottomalla muottiin tunkemisella (kas kun ei neliönmuotoinen mene kolmioreiästä, mitä tehdään, no nuijitaan lujempaa!).
6
Kyllä 2,5 vuotiaalle äiti on se tärkein. Ehkä 4-vuotiaana alkaa olla tarvetta enemmän kavereille, parivuotiaat eivät leiki oikeastaan kuin rinnakkain, eivät yhteistä leikkiä.
Jos olet uupunut ja masentunut, laita lapsi virikehoitoon varsinkin kun on hiukan isompi. (Ellei sitä nyt ajeta alas säästösyistä). Muutama tunti päivässä muutama päivä viikossa saisi olla lapsiryhmässä ja sinä saisit käydä vaikka juttelemassa mtt:ssa tai harrastamassa liikuntaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole AP, mutta ihanan asiallinen keskustelu. Kiitos! :)
[quote author="Vierailija" time="18.03.2014 klo 13:32"]
Kun käymme puistossa tai kerhossa, niin ei lapsi ole kyllä erityisen kiinnostunut muiden lasten seurasta tai leiki heidän kanssaan. Lähinnä seuraa sivusta ja puuhailee omiaan. Pitäisikö tuon ikäisen jo osata?
-ap
[/quote]
Lapsia on eri luontoisia, ja ei kaikki ole koskaan kovin kiinnostuneita muiden seurasta. Ei se ole mikään ongelma. Antaa introvertin olla introvertti rauhassa. Kyllä nekin lapset oppivat toimimaan yhdessä muiden kanssa silloin kun tarvitsee, vaikka usein valitsevatkin yksinolon silloin kun ei ole pakko olla muiden kanssa.
Kyllä tuo riittää tuon ikäiselle. Ole huoleti vain =)