Kysymys hiustenvärjäyksen lopettaneille

Vierailija kirjoitti:

Hiukset oli parempikuntoiset, kiiltävämmät ja paksummat kun värjäsin niitä hennalla. Kyllästyin kuitenkin olemaan värjäämisestä "riippuvainen" eli se ainainen juurikasvu ahdisti. Tyydyn olemaan lättähius.

Sama kokemus mulla. Hennaus tekee ihmeitä hennoille hiuksille. Mutta siihen punaiseen kyllästyy. Tulee niin 2000-luvun alun vibat pitkistä, suorista punaisista hiuksista.

Nykyään mulla on värjäämätön perunan värinen lob. Tällä mennään nyt.

Vierailija kirjoitti:

Olen kiinnostunut värjäämiseen lopettamisesta, mutta miten tehdä stoppi värjäämiselle niin ettei oman värin kasvu näytä ihan kauhealle?

Oman värin rajaa voi loiventaa raidoittamalla, mutta se ei ole stoppi vaan siirtymävaihe. Jotkut värjäyttävät koko pituuden tyven sävyiseksi. Kun oma väri on harmaa, prosessi on vaikea: jostain syystä harmaita voi värjätä vaikka minkä värisiksi, mutta jos haluaa värjäyttää hiuksensa harmaiksi, prosessi on rasittava hiuksille ja kallis, mutta tulos voi silti olla mitä sattuu. Osaisiko joku kampaaja kertoa, miksei harmaa väri tartu kuten muut?

Minä päätin antaa piut paut muiden mielipiteille ja lopetin värjäämisen kertaheitolla. Olen jäsenenä amerikkalaisessa harmaiden / oman värin kasvattajien FB-ryhmässä, jossa näkee, kuinka joillekin jyrkän värirajan siirtyminen pitemmälle on hauska ilmiö ja toiset kärsivät siitä tosissaan. (USA:ssa suhtautuminen toisten ulkonäköön tuntuu olevan muutenkin tuomitsevampaa kuin täällä.) Minä ajattelen niin, että kun hiukset pitää niin hyvässä kunnossa kuin voi ja leikkaus on siisti, värierosta huolimatta kokonaisuus on harkitun ja tarkoituksellisen näköinen. Ja jos joku tulee minulle sanomaan, että onpa kamala tukka, voin sanoa, että etpä sinäkään näytä minun esteettistä silmääni ajattelevan, kun tuon näköisenä kuljeskelet. Mutta ei kukaan ole vielä sanonut mitään, ja vuosi on jo kulunut.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Lopetin joskus 50-vuotiaana. Värjäys mielestäni hieman paksuntaa hiusta (siis sitä värjättyä osaa, ei kasvua tietenkään), mutta minulla kasvaa hiukset nopeasti ja juurikasvu haramaantuvissa hiuksissa sai pään näyttämään osittain kaljulta. Nyt minulla on alta tummat hiukset ja päällä on harmaita raitoja, eli oikeastaan olen ihan tyytyväinen tähän luonnon monivärjäykseen.

Tuo osakaljuvaihe on tosiaan erikoinen. Minun hiustyylini on "kaikki pöyheästi edestä taaksepäin" -malli, joka näytti muutaman kuukauden siltä kuin hiukseni olisivat leijuneet pari senttiä kalloni yläpuolella.

Ap

Mulla värjäämättömät hiukset olivat jotenkin karkeat ja likaisen näköiset koko ajan. Nyt värjään taas ja väri tuntuu siloittavan hiuksen pintaa ja tummempana näyttää tuuheammalta ja terveemmältä.

Olen joskus aina ajoittain lopettanut värjäämisen ja kasvattanut omaa väriä. Pari vuotta sitten se oli vielä yllättävänkin tumma, en tajunnut että omat hiukset olivat niin tummat.

Nyt ovat jo harmaantumaan päin.

Värjäämistä en aio täysin lopettaa, mutta olen harventanut sitä paljon ja sekoitan tyven muuhun tukkaan moniväriraidoilla. Sellaista päänahalla muhivaa 3 viikon välein tapahtuvaa värjäystä en aio enää koskaan aloittaa uudelleen.

Lopetan värjäilyn, kun oma väri on niin kiva. Edellinen kampaajani halusi värjätä hiukseni, koska (epäilen) enemmän työtä ja pitää käydä useammin kampaajalla. Hän myös kyni tukkani aivan kamalaksi. Leikkasi veitsellä joka kerta ja latvat kuivuivat korpuksi.

Jos kerroin lähteväni vaikka lomalle Etelä-Eurooppaan, hän extra-kyni tukkaa, koska lyhyempi ja ohuempi tukka ei hikoa niin paljon. Nyt annan tukan olla.

Värjäämätön tukka on piikkisuora ja liukas. Kiharoita ei meinaa saada pysymään millään tökötillä, kun värjätyssä tukassa pysyivät ilman mitään aineitakaan. Hiukset myös näyttivät paksummilta, liekö olivat jatkuvasta käsittelystä karheammat.

Mutta en jaksaisi enää värjätä 3 viikon välein. Oma vaalea tyvi, kun ei näytä hyvältä yhtään minkään kanssa.

Värjäämätön tukka on liukas ja helpommin sähköistyvä/pörrööntyvä kuin värjätty. Kivan huoleton kuitenkin värjättyyn verrattuna, mutta ei mitenkään huomattavasti parempikuntoinen.

Itse blondasin 20-vuotta hiuksia kunnes vaan lopetin..en edes tehnyt mitään tietoista päätöstä vaan se vaan jäi..nyt puoleen selkään omat hiukset. Välillä tulee olo, että raidat ois kivat, mutta värjätty hius vaatii enenmän hoitoa ja hyvät aineet hiuksiin. Nyt voi pestä vaikka xtran shampoolla niin hiukset ei oo moksiskaan enkä käytä hoitoainetta juuri koskaan ja hiukset näyttää terveiltä ja hyviltä.

Vierailija kirjoitti:

Minulla projekti on vasta alussa, luovuin vaalentamisesta (lähinnä raidoittamalla) kesällä. Aloitin projektin värjäämällä hiukset mahdollisimman lähelle omaa väriäni, jotta siirtymävaihe menisi helpommin.

Tyvikasvu rasvoittuu järkyttävän nopeaa ja makaa lättänänä pitkin päätä. Hiuslaatu tuntuu ohuemmalta ja liukkaammalta. Toki tämä on ymmärrettävää, vaalennushan ikään kuin "turvottaa" hiuksen pinnan rikki. Kontrasti kuivaan ja käsiteltyyn hiukseen on kuitenkin juuri nyt ärsyttävä. Kuivashampoo onkin käytössä nykyään päivittäin. Leikkautin myös lyhyemmän mallin, jotta tyvikin jaksaisi nousta päänahasta paremmin. Tässä vaiheessa vaikuttaa siltä, että loiva luonnonkihara katoaa blondauksen myötä, kun uusi hius on liukkaampaa ja sileämpää.

Haasteista huolimatta ajattelin katsoa tämän kortin loppuun. Värjäämiskierre käy kukkarolle ja on epäterveellistä, enkä kuitenkaan koskaan ollut väriin tyytyväinen. Nyt onkin voimassa vapauttava "tukkarauha". Väri tuntuu muuttuvan koko ajan tummemmaksi ja kylmemmäksi, saapa nähdä miten kevätauringossa sitten käy.

Mulla sama - siis aiemmin vaalensin ja/tai raidoitin maantienväristä hiusta. Olin jotain 4 vuotta vääjäämättä ja hiukset rasvoittuivat ja likaantuivat todella nopeasti. Olivat jopa ”liian” terveet, kiiltävät ja liukkaat. Vaikea myös oli muotoilla.

Lopetin hiusten värjäyksen n. 5v sitten ja nyt hiukset ovat paksut ja vahvat. Ja mikä ihmeellistä, myös paljon tummemmat.

Sama kulmakarvoissa, ennen otin kestovärin hiusten värjäyksen yhteydessä.

Pari vuotta oli inhottava välivaihe kun latvat oli vaalennettua hamppua ja päälaki näytti likaiselta. Oma väri on tummanvaalea. Leikkasin aina säännöllisesti hiukset olkapäille tai solisluuhun että oman värin kasvattaminen nopeutuisi. Nyt ensimmäistä kertaa pitkään aikaan hiuksia kehutaan paksuiksi ja hyväkuntoisiksi! Ovat nyt pidemmät ja hapsottavat nyt vähän latvoista, mutta eivät ole todellakaan niin huonossa kunnossa kuin silloin kun vaalensin. Silloin tukka näytti pari kuukautta maksimissaan hyvältä kunnes olisi taas pitänyt tasata latvoja.

Vierailija kirjoitti:

Hiuksista tuli kiharammat, kun eivät olleet enää kuivat. Väri on mahonginruskea, ei maantienharmaa, kuten parturikampaajat ovat aina sitä luonnehtineet... 🙄

Mulla on ensimmäiset 15cm aivan mahtavan värinen tumma maantienharmaa kuontalo. Sen jälkeen latvoihin mennessä hius vaalenee haaleaksi hieman punertavan ruskeaksi. Haluaisin koko päähäni tuon tumman maantienharmaan, sillä se on selkeästi minulle sopiva väri. Kulmakarvani ovat myös tumman harmaa-mustat, ripset mustat.  Kun hius kasvaa värjäyksen loputtua, niin tottakai se näyttää sitä värjättyä hiusta vasten "rumalta ja värittömältä", mutta kuin malttaa odottaa, niin oma väri voi ollakin se kaikista paras väri. En ole värjännyt hiuksiani 15 vuoteen, olen nyt 38v. En myöskään käy koskana kampaajalla, koska en jaksa sitä ilkeilyä rahan toivossa. Milloin on liian pitkä tukka, milloin tois huonolaatuinen, milloin kuiva, milloin hapsottava, milloin rumanvärinen. Hiuksillani on tietyt, omat ominaisuutensa, enkä pidä hiuksiani huonompana, ja puleeraamista tarvitsevina siksi etteivät ne sovi hiuskeekoilijoiden näkemyksiin.

Lopetin muutama vuosi sitten niin, että taitava kampaaja alkoi raidoittaa ja sävyttää juurta oman hiusvärini lähelle. Viime syksynä sitten leikkautin vielä long bob - mallin, jolloin enää noin 10cm hiusten latvaa oli vaalennettua osaa. Nyt tänä syksynä kun leikkautin uudestaan vielä kuivia latoja pois, on minulla enää jäljellä oma väri. 

Ja hiukset on kiiltävät, hyvä kuntoiset ja kauniit. Eikä minullakaan mikään maantien harmaa, vaan kullanruskea vaaleammilla raidoilla. Tykkään itse tosi paljon. 

Kotivärjäyksillä voi helposti pilata hiuksensa. Kolmessa vuodessa minä pilasin. Lopulta päätin aloittaa alusta: ajelin itseni kaljuksi.

Kaljuudesta on muutama vuosi aikaa, ja minulla on nyt jo melko pitkät hiukset.

Kun aloitin värjäämisen noin 6 vuotta sitten, aluksi näytti todella hyvältä. Mutta itse hiusten laatuun... huomasin muutoksen, en tiedä mistä johtui, mutta päälaesta kasvavien hiusten laatu (ei kaikkien, pienen osan) muuttui oudon karheaksi. Se oli yksi syy, miksi ajelin hiukseni pois. Onneksi niiden karheiden hiusten kasvu loppui, nyt on vain joku satunnainen.

Vierailija kirjoitti:

Kotivärjäyksillä voi helposti pilata hiuksensa. Kolmessa vuodessa minä pilasin. Lopulta päätin aloittaa alusta: ajelin itseni kaljuksi.

Kaljuudesta on muutama vuosi aikaa, ja minulla on nyt jo melko pitkät hiukset.

Kun aloitin värjäämisen noin 6 vuotta sitten, aluksi näytti todella hyvältä. Mutta itse hiusten laatuun... huomasin muutoksen, en tiedä mistä johtui, mutta päälaesta kasvavien hiusten laatu (ei kaikkien, pienen osan) muuttui oudon karheaksi. Se oli yksi syy, miksi ajelin hiukseni pois. Onneksi niiden karheiden hiusten kasvu loppui, nyt on vain joku satunnainen.

Mainitsin aiemmin omanvärinkasvattajien FB-ryhmän. Siellä on näkynyt ihmisiä, jotka ovat kyllästyneet nimenomaan omien kättensä työhön, harkinneet seuraavaa siirtoaan tarkasti ja ajelleet päänsä kaljuksi. Sillä saa taatusti uuden alun hiuksilleen, mutta aika radikaali temppuhan tuo on. Yhdenkään en ole kuitenkaan nähnyt katuvan ajelua.

Oma väri on siitä mielenkiintoinen, että se useimmiten sopii omaan naamaan. Se meikäläisten maantienharmaanruskea myös. Oma väri ei koskaan taida olla "värikypärä", ja parisataatuhatta eriväristä hiusta yhdessä päässä on ainakin sellainen luomus, jota yksikään kampaaja ei saa aikaan.

Nuo karheat hiukset ovat kuulemma ikäviä, varsinkin harmaina ja näkyvinä. Olen ymmärtänyt, että ajan mittaan ne katoavat. En tiedä, sulautuvatko ne muihin pesujen ja hoitoaineiden myötä, mutta ilmeisesti ne eivät ole ikuinen vaiva.

Ap