Miten toimisit - ekalle luokalle "erituisryhmään"?

Ilmeisesti vanhemmilta perittyä.

Kyllä siinä valinnassa painaa ihan muut syyt kuin se sukupuoli. Itse haluaisin lähikouluun. 

T. erityisluokanope

Kyllä mä lapseni lähikouluun haluaisin, mutta riippuu pitkälti siitä tarpeesta, miksi toisin suositellaan. KOSKAAN ei voi tietää etukäteen, kumpi olis parempi...

Vaikea tilanne varmasti. Onko tähän asti leikkinyt myös poikien kanssa vai onko hyvin tarkka leikkikavereista? Meillä myös pojan ekaluokka alkaa todennäköisesti erityiskoulussa, koska ei selviä isossa ryhmässä. Hänelläkin mahdollisuus siirtyä tavalliselle luokalle myöhemmin. Toivottavasti pienryhmässä saa positiivisia kokemuksia koulunkäynnistä. Normaaliluokalla kiusattaisiin varmasti ja jätettäisiin porukan ulkopuolelle.

[quote author="Vierailija" time="17.03.2014 klo 18:11"]Ilmeisesti vanhemmilta perittyä.

[/quote]

Puhelimella kun kirjoittaa, niin tulee äkkiä virheitä, kun laite ehdottelee omiaan.

Siis erityisluokka, ei oppimisvaikeuksia vaan muuta haastetta.

[quote author="Vierailija" time="17.03.2014 klo 18:11"]Ilmeisesti vanhemmilta perittyä.

[/quote]

Puhelimella kun kirjoittaa, niin tulee äkkiä virheitä, kun laite ehdottelee omiaan.

Siis erityisluokka, ei oppimisvaikeuksia vaan muuta haastetta.

Normaali luokkaan, inhimilliseen kouluun, jos mistään läheisyydestänne löytyy. Kaikki erityisleimat jo tuossa vaiheessa kylmäävät ihan sydäntä. 

Laittaisin ehdottomasti erityisluokalle, ihan kevein perustein tuollaisia ei tässä taloustilanteessa suositella. Tuosta päätöksestä voi olla kiinni tosi isot asiat. 

Meidän as-pojalle valittiin lähikoulun eriytyisluokka. Kannattaa soittaa sille erityisluokan opelle ja sopia tutustumiskäynti. Hän tuntee luokan kokoonpanon ja työrauhan parhaiten. Oletan aloituksesi perusteella, että kyse on useamman luokka-asteen laaja-alaisesta erityisluokasta?

Harvemmin erityisluokkapaikkaa suositellaan tyhjän takia, viime vuosina kunnat ovat säästäneet ja lopettaneet erityisluokkia. Ja erityisopetuspääätös on määräaikainen ja normaaliluokalle pääsee kyllä.

Myös minä suosittelen erityisluokkaa, jos sinne pääsee. Ne paikat on nykyään kiven alla. Toki pätevistä erityisluokanopettajista on pulaa, joten jos opettaja on epäpätevä, eikä osaa ohjata oikeaan suuntaan, voi pienryhmäopetuksesta olla myös hallaa. Kannattaa yrittää ennen syksyä tavata opettajaa ja keskustella tulevasta ryhmästä. Samalla tutustuu opettajaan ja pystyy muodostamaan mielipiteen hänestä. Erityisesti jos on käytöksen haastetta, suosittelen pienempää ryhmää, jossa ehditään enemmän harjoitella työrauhan antamista ja muiden huomioimista. Pienemmässä ryhmässä myös vähemmän virikkeitä, jotka vaikeuttavat keskittymistä. Riippuu paljon millaisia ongelmia lapsella on.

terv. Erityisluokanopettaja

En laittaisi erityisluokalle jos kokoonpano on tuollainen. Tuossa iässä ihan hirmuisesti vaikuttaa kouluviihtyvyyteen se onko kavereita vai ei. Monetkaan pojat eivät huoli tyttöä leikkikaveriksi.

Vaikea sanoa, kun ei tunne tyttöä ja syitä miksi ehdotetaan erityisluokkaa. Paljon puhutaan siitä, että nykyään koululaisilla on paljon erityistarpeita, eikä erityisluokalle pääse edes silloin, kun olisi tarpeellista. Minulla on Espoosta kokemusta oman lapseni kohdalta tilanteesta, jossa hänelle suositeltiin erityiskoulua. Opettajat olivat sitä mieltä, että lapsellani on keskittymis- ja oppimisongelmia, että hänellä on jopa kehitysviivästymä tai hän on vähälahjainen. Minä ja tuolloin pieni alakoululaiseni olimme taas sitä mieltä, että häntä kiusataan ja siksi hänen on vaikea olla koulussa. Häntä myös testattiin (älykkyys, sosiaaliset lahjat, keskittyminen, yleinen kypsyys). Testien mukaan lapseni oli aina vähintään keskitasoa, yleisesti ottaen monipuolisesti hyvin lahjakas. Silti koulupsykologi ja erityisopettaja suosittelivat hänelle erityiskoulupaikkaa. Koulu ei uskonut, että lastani kiusataan. Vastaus oli aina tiukka 'meillä ei ole kiusaamista'. Kävin tutustumassa erityiskouluun, mutta se tuntui väärältä paikalta. Siellä oppilaat olivat pääsääntöisesti dysleksia-oppilaita, jotka eivät vielä kolmannellakaan osanneet lukea yms. Minun lapseni taas oli täysin kaksikielinen ja osasi jo 6-vuotiaana lukea ja kirjoittaa kummallakin kielellä. Mielestäni hän oli nopea oppimaan. Ongelmana oli tuo kiusaaminen ja se, ettei lapseni tiennyt kuinka kiusaamistilanteissa olisi kannattanut toimia.

Luotin omaan intuitiooni ja vaadin siirtoa toiseen kouluun. Järkyttävän taistelun jälkeen koulun vaihto onnistui. Toki maksoimme itse siitä johtuvat matkakulut ja saimme edellisestä koulusta tervemenoa terveisiksi 'onnentoivotuksen' : ettekö välitä omasta lapsestanne.

Niin tai näin. Tuo lapsi menestyi hyvin uudessa koulussa. Menee syksyllä lukioon kiitettävin arvosanoin.

Jos ongelmat on esimerkiksi asperger ja pääsisi luokkaan, jossa on muita asperger-oppilaita, se olisi ihan hyvä juttu. Jos ongelmana on "vilkkaus", käytösongelmat tai adhd, niin helposti on niin, että siinä pienryhmässä kun on niillä kaikilla noita samoja ongelmia, koulunkäynti on yhtä kaaosta, lapsi oppii muilta paljon huonoja tapoja, malli hyvästä ja toivotusta toiminnasta jää saamatta ja häröilyn takia opiskeluun ja oppimiseen käytetty aika on minimaalista. Moni tällaisessa luokassa työskentelevä toteaa itsekin, että ne on vain säilytyspaikkoja, kun tukea ei saada sinne normiluokkaan, ja monen lapsen kohdalla tilanne vain pahenee tällaisessa pienluokassa.

Asioissa on siis monta puolta.

[quote author="Vierailija" time="17.03.2014 klo 18:52"]

Vaikea sanoa, kun ei tunne tyttöä ja syitä miksi ehdotetaan erityisluokkaa. Paljon puhutaan siitä, että nykyään koululaisilla on paljon erityistarpeita, eikä erityisluokalle pääse edes silloin, kun olisi tarpeellista. Minulla on Espoosta kokemusta oman lapseni kohdalta tilanteesta, jossa hänelle suositeltiin erityiskoulua. Opettajat olivat sitä mieltä, että lapsellani on keskittymis- ja oppimisongelmia, että hänellä on jopa kehitysviivästymä tai hän on vähälahjainen. Minä ja tuolloin pieni alakoululaiseni olimme taas sitä mieltä, että häntä kiusataan ja siksi hänen on vaikea olla koulussa. Häntä myös testattiin (älykkyys, sosiaaliset lahjat, keskittyminen, yleinen kypsyys). Testien mukaan lapseni oli aina vähintään keskitasoa, yleisesti ottaen monipuolisesti hyvin lahjakas. Silti koulupsykologi ja erityisopettaja suosittelivat hänelle erityiskoulupaikkaa. Koulu ei uskonut, että lastani kiusataan. Vastaus oli aina tiukka 'meillä ei ole kiusaamista'. Kävin tutustumassa erityiskouluun, mutta se tuntui väärältä paikalta. Siellä oppilaat olivat pääsääntöisesti dysleksia-oppilaita, jotka eivät vielä kolmannellakaan osanneet lukea yms. Minun lapseni taas oli täysin kaksikielinen ja osasi jo 6-vuotiaana lukea ja kirjoittaa kummallakin kielellä. Mielestäni hän oli nopea oppimaan. Ongelmana oli tuo kiusaaminen ja se, ettei lapseni tiennyt kuinka kiusaamistilanteissa olisi kannattanut toimia.

Luotin omaan intuitiooni ja vaadin siirtoa toiseen kouluun. Järkyttävän taistelun jälkeen koulun vaihto onnistui. Toki maksoimme itse siitä johtuvat matkakulut ja saimme edellisestä koulusta tervemenoa terveisiksi 'onnentoivotuksen' : ettekö välitä omasta lapsestanne.

Niin tai näin. Tuo lapsi menestyi hyvin uudessa koulussa. Menee syksyllä lukioon kiitettävin arvosanoin.

[/quote]

Hyvä, että piditte pintanne.

Tuo on vain nykyään todella harvinaista noin päin. Paljon yleisempää on, että lapselle haetaan erityisluokkapaikkaa, mutta kunta on lopettanut kalliita erityisluokkia ja lapsi pakko-integroidaan normaaliluokkaan, puuttuvin tukitoimin.

Aika hurjaa, että teillä ei tutkittu lasta kunnolla (nykyään lähetetään vähemmästäkin Lastenklinikalle tutkimuksiin), eikä sitten ns. jälkikäteen tehtyjä lahjakkuustestejä huomioitu.

Normaaliluokallakin on - ja väitän, että erikoisesti käyttäytyvän lapsen kohdalla varsinkin - riski joutua kiusatuksi. Erityisyys yleensä näkyy, vaikkei diagnoosia olisikaan. Isossa ryhmässä opettajalla on tekemistä työrauhan ylläpitämisessä.

Mutta kuten sanoin, kannattaa ehdottomasti käydä tutustumassa siihen erityisluokkaan. Luokalle ilmeisesti on tulossa muitakin ekaluokkalaisia kuin vain ap:n tytär, joten voihan sinne tulla vielä muitakin tyttöjä. Olennaista olisi tietää, onko opettajalla maksimiluku eli 10 oppilasta ja onhan hänellä avustaja kokopäiväisesti käytössä (välttämättä ei ole). Millaisia muut hänen tiedossaan tässä vaiheessa olevat oppilaat.

Ap, murehdit leikkikavereita. Meneehän lapsesi iltapäiväkerhoon? Välitunneilla leikitään noin alaluokilla aika vähän, esim. meidän koulussamme ekaluokkalaiset pääsevät ennen pitkää välituntia yleensä jo kotiin, välituntileikkiä on vain yhdellä vartin välitunnilla. Koulun jälkeen kyllä leikitään, siellä iltapäiväkerhossa, jonne lapset menevät luokasta riippumatta. Toivottavasti hän saa sitten siellä kavereita.

10

[quote author="Vierailija" time="17.03.2014 klo 19:41"]

Jos ongelmat on esimerkiksi asperger ja pääsisi luokkaan, jossa on muita asperger-oppilaita, se olisi ihan hyvä juttu. Jos ongelmana on "vilkkaus", käytösongelmat tai adhd, niin helposti on niin, että siinä pienryhmässä kun on niillä kaikilla noita samoja ongelmia, koulunkäynti on yhtä kaaosta, lapsi oppii muilta paljon huonoja tapoja, malli hyvästä ja toivotusta toiminnasta jää saamatta ja häröilyn takia opiskeluun ja oppimiseen käytetty aika on minimaalista. Moni tällaisessa luokassa työskentelevä toteaa itsekin, että ne on vain säilytyspaikkoja, kun tukea ei saada sinne normiluokkaan, ja monen lapsen kohdalla tilanne vain pahenee tällaisessa pienluokassa.

Asioissa on siis monta puolta.

[/quote]

Ainakin täällä stadissa asseille tai adhd-lapsille ei ole omia luokkia, vaan he ovat ns. laaja-alaisissa erityisluokissa, joissa on monenlaisella diagnoosilla lapsia. Oletan, että ap:n lapsikin olisi menossa sellaiselle, koska hän sanoo tietävänsä luokan kokoonpanosta, ettei siellä ole tyttöjä (jota hän ei tietäisi, jos kaikki oppilaat olisivat vasta ensi syksynä luokalle meneviä).

Ei siis ole ollenkaan sanottua, että kaikki oppilaat ovat ylivilkkaita tms. Todennäköisesti joukossa on oppimisvaikeuksista kärsiviä, ylivilkkaita, asseja ja muita... Sen takia kannattaa käydä juttelemassa opettajan kanssa siitä, millaisia oppilaita luokalla jo on ja mitä hän tietää muista sinne ensi syksynä tulevista vai tietääkö vielä mitään.

Hyvällä tuurilla luokka toimii hyvin ja on rauhallinen, onhan siellä puolet vähemmän oppilaita kuin normiekalla.

10