Jos puolisosi ilmoittaisi tänä iltana löytäneensä toisen ja muuttavansa pois saman tien, miten reagoisit?

Uusi elämä kirjoitti:

Yllättyisin. Olettaisin, että mies itse hoitaa muuttojärjestelyt. Varmaan jossain vaiheessa kuulostelisin, aikooko tulla takaisin. Jos tosiaan toisen luokse muuttaisi, pitäisi alkaa etsiä uutta seuraa.

Saattaisin auttaakin muutossa jos liian kauan kestäisi. Enkä kuulostelisi olisiko tulossa takaisin. 😊

Olisin erittäin helpottunut. Mieheni on erittäin mustasukkainen, joten olisi ihana että kyttäys loppuisi. Itse en siis uskalla lähteä, koska tiedän että hän hakkaisi minut sairaalakuntoon/kuoliaaksi jos itse lähtisin

Vierailija kirjoitti:

Uusi elämä kirjoitti:

Yllättyisin. Olettaisin, että mies itse hoitaa muuttojärjestelyt. Varmaan jossain vaiheessa kuulostelisin, aikooko tulla takaisin. Jos tosiaan toisen luokse muuttaisi, pitäisi alkaa etsiä uutta seuraa.

Ai ottaisit takaisin tuollaisen tuuliviirin?

Alun yllätyksen tai järkytyksen jälkeen varmaan kävisi mielessä. Riippuu missä vaiheessa ja miten tulisi järkiinsä.

Olisin todella yllättynyt, loukattu ja järkyttynyt. Uskon että minäkin pärjäisin ja tokenisin aikanaan, mutta kyllä se olisi suuri pettymys. Varmaan myös raivostuisin ainakin aluksi...

Itkupotkuraivarit tottakai!!!

Jee, minäkin pääsen Tinderiin!!!

Luultavasti vain menisin shokkiin ja saattaisin kuollla sydäriin.

Järkytys. Kysyisin et missä ajassa hän on voinu edes kenenkää tavata ja miks pamautti mut paksuksi vaikka hällä on toinen

Vierailija kirjoitti:

Olisin erittäin helpottunut. Mieheni on erittäin mustasukkainen, joten olisi ihana että kyttäys loppuisi. Itse en siis uskalla lähteä, koska tiedän että hän hakkaisi minut sairaalakuntoon/kuoliaaksi jos itse lähtisin

Miten olisi turvakoti asap.

Alkusokin jälkeen se olisi helpotus.

Yllättyisin ja toteaisin hänelle, että kalliiksi tuli! Sen jälkeen hakisin ne kaikki juuri silittämäni n 30 paitaa kaapista ja rypistäisin ne mytyksi sekä tunkisin ne likapyykkipussiin hönen likaisten sukkiensa ja kalsariensa joukkoon ja nostaisin pyykkipussin ovelle. Toivottaisin onnea matkaan.

Helpotus koska minun ei tarvitsisi olla se joka päättää suhteen eikä se ainoa jolla toinen. Puolison lähtö jo tänään helpottaisi ja nopeuttaisi asioita paljon. Toki voihan olla että vaimollakin todella on toinen. 

Järkytys, sydänsuru ja paniikkikohtaus olisivat rehellisesti sanottuna ensireaktioni. Yrittäisin kysyä että miksi, mitä minä tein väärin? En varmaan heti voisi uskoa enkä ymmärtää asiaa. Mies on elämäni rakkaus ja meillä ollut aina hyvä parisuhde, niin JOS nyt kuvitellaan että noin kävisi niin se olisi täydellinen pommi, joka tuhoaisi varmasti koko turvallisuudentunteeni ja luottamukseni muihin ihmisiin pitkäksi aikaa.

Ja toki mulle voidaan sanoa tästä, että olen nyhverö tai heikko nainen, mutta tosiasioita ei voi kiistää. Olen todella herkkä ja tunteellinen ihminen ja romahtaisin täysin, kokisin itseni arvottomaksi ja hylätyksi, mutta en osaisi lakata rakastamasta varmaan pitkään aikaan. Enkä olisi valmis uuteen suhteeseen kyllä varmasti kovin pian. Hylkäämisen pelko nostaisi muurit varmasti aika korkealle. Surisin myös menetettyä perhehaavetta, kun nyt juuri tässä suunnitellaan lasten hankintaa vuoden parin päästä.

Huh, kylläpä tuli tosi paha mieli kun aloin edes kuvitella... Pitää saada mielestä tuollainen kauhukuva, kun oikeasti on kaikki hyvin eikä tällaisesta ole pelkoa.

Nyt se on todistettu vauva.fi on tosi vanhanaikainen palsta. Miehet pettää, vaihtaa vaimon/avokin lennosta ym. Naisen osana on romahtaa, itkeä, pakata tavaransa ja muksunsa kun miehen kakkonen ykköstyy ym. Naisten pitää kestää kaikkea (esim. palstalta luin että jonkun mies yritti iskeä kätilön synnytyksen aikana). Miehet vaan lentelee kukasta kukkaan. Työpaikat ja työkaverit on vaarallisia kiimakoneita. Varatut iskee 2 tunnin treffejä Tinderissä. Loppujen lopuksi ei ole tasa-arvoa parisuhteissa.

Korkkaisin samppanjapullon. Sitten selvitettäisiin pikana läpi käytännön asiat, kuten teinit ym. Tinderiin yms. profiilit samana iltana.

Teinien asioiden järjestelyt olisi se isoin juttu. Heille mahdollisimman pehmeä muutos.

T. mies 50+

Vierailija kirjoitti:

Nyt se on todistettu vauva.fi on tosi vanhanaikainen palsta. Miehet pettää, vaihtaa vaimon/avokin lennosta ym. Naisen osana on romahtaa, itkeä, pakata tavaransa ja muksunsa kun miehen kakkonen ykköstyy ym. Naisten pitää kestää kaikkea (esim. palstalta luin että jonkun mies yritti iskeä kätilön synnytyksen aikana). Miehet vaan lentelee kukasta kukkaan. Työpaikat ja työkaverit on vaarallisia kiimakoneita. Varatut iskee 2 tunnin treffejä Tinderissä. Loppujen lopuksi ei ole tasa-arvoa parisuhteissa.

Miten tuo tasa-arvo liittyy yhtään millään tavalla siihen, että järkyttyisin ja romahtaisin mikäli mieheni jättäisi minut yllättäen, niin että juttu tulisi aivan puskista? Eiköhän miehenikin järkyttyisi aika tavalla, jos sama kävisi hänelle ja se pettäjä olisinkin minä. Kyse oli siitä, että jos ei ole mitään merkkejä ollut havaittavissa ja on luullut että meillä on ihan hyvällä mallilla parisuhde, niin totta kai se on järkytys ihan kenelle tahansa tuollainen. Ihan itse keksit nyt päästäsi nuo loput horinat tindereistä ja miesten pettämisen sallimisesta. Tässähän oli nimenomaan kyse siitä, että pitkässä parisuhteessa yllättäen petetyksi tuleminen on ihan kamala järkytys kenelle tahansa.

Vai sekö on mielestäsi jotenkin tasa-arvoinen parisuhde, että ollaan tunnekylmiä eikä välitetä tippaakaan, jos puoliso yllättäen jättää? En ymmärrä kyllä mitä tekemistä tuolla on tasa-arvon kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Minä varmaankin järkyttyisin ja surisin myöhemmin, mutta jos toinen haluaisi lähteä, antaisin mennä. Varmaan toivottaisin onnea matkaan sille uudelle. Voi olla että sitä tarvitaan, heh.

Antaisit mennä?

Ei kai siinä oikeen muutakaan voi.

Vähän yllättyisin, koska tähän asti suunnitelma on ollut, että minä muutan.

Vierailija kirjoitti:

Korkkaisin samppanjapullon. Sitten selvitettäisiin pikana läpi käytännön asiat, kuten teinit ym. Tinderiin yms. profiilit samana iltana.

Teinien asioiden järjestelyt olisi se isoin juttu. Heille mahdollisimman pehmeä muutos.

T. mies 50+

Elämä on lyhyt, miksi tuhlaat aikaasi olemalla onneton?

Järkytys ja avuttomuus ovat varmaan ensimmäisiä tunteita, raivo ja pelko niin taloudellisesta kuin henkisestä ja ihan arjen tason selviytymisestä sitten seuraavina. Raskaana ja vastasyntyneen kanssa sitä on aika riippuvainen siitä miehestään.