onko ib-lukio hyvä valinta?

Vähän erikoisille nörteille. Kävin lukion, jossa oli ib-linja, ihan kansallisella puolella. Ib:llä oli muutamia "normaalejakin" ihmisiä, jotka eivät katsoneet meitä taviksia pitkin nenäänsä, mutta loppu seurakunta oli suoraan Rillit huurussa-sarjasta. Yhtään liioittelematta. Koska ib on luokallinen lukio, sen tosi tiiviin pikku luokan kanssa pitää tulla toimeen kolme vuotta.

Sinne päästetään vain parhaiten pärjänneet, mutta kuitenkin loppukokeissa on arvosteluasteikko vertaamaan hyviä ja huonoja -> osa niistä, jotka olisivat saaneet kansallisella puolella samalla työmäärällä hyvät tulokset ylppäreistä, saavatkin ib-kokeesta kehnot numerot eikä niillä pääse yliopistoihin sen paremmin kuin kehnoilla yo-arvosanoillakaan.

Eli, ib sopii ihmisille jotka haluavat sen tiiviin luokkayhteisön ja ovat todella poikkeuksellisen älykkäitä jopa siinä älykköjen ryhmässään, sekä haluavat ulkomaille opiskelemaan lukion jälkeen, koska se on harvojen tuntemieni ib:itten itsekin mukaan ainoa missä siitä on hyötyä.

Onpas asenteellista tekstiä kakkoselta! IB lukio sopii opiskelijoille jotka ovat fiksuja, hyviä koulussa ja kykenevät itsenäiseen työskentelyyn. Opiskelu on paljon suuria kokonaisuuksia, joita pitää tehdä itsenäisesti. Plussana sekin että opiskelijatoverit ovat pääosin fiksuja ja opettajan aika ja luokan työrauha ei kulu siihen että yhtä ääliötä yritetään saada järjestyksen. IBstä on apua etenkin jos pyrkii opiskelemaan ulkomaille. Samoin jos haluaa suorittaa osan lukiosta jossain ulkomailla toisessa IB lukiossa. Jos haluaa opiskella tiettyjä aloja Suomessa niin kannattaa varmistaa että Suomen kieli on tarpeeksi vahva vaikka käy englanninkielisen lukion. 

[quote author="Vierailija" time="17.03.2014 klo 00:08"]

Vähän erikoisille nörteille. Kävin lukion, jossa oli ib-linja, ihan kansallisella puolella. Ib:llä oli muutamia "normaalejakin" ihmisiä, jotka eivät katsoneet meitä taviksia pitkin nenäänsä, mutta loppu seurakunta oli suoraan Rillit huurussa-sarjasta. Yhtään liioittelematta. Koska ib on luokallinen lukio, sen tosi tiiviin pikku luokan kanssa pitää tulla toimeen kolme vuotta.

Sinne päästetään vain parhaiten pärjänneet, mutta kuitenkin loppukokeissa on arvosteluasteikko vertaamaan hyviä ja huonoja -> osa niistä, jotka olisivat saaneet kansallisella puolella samalla työmäärällä hyvät tulokset ylppäreistä, saavatkin ib-kokeesta kehnot numerot eikä niillä pääse yliopistoihin sen paremmin kuin kehnoilla yo-arvosanoillakaan.

Eli, ib sopii ihmisille jotka haluavat sen tiiviin luokkayhteisön ja ovat todella poikkeuksellisen älykkäitä jopa siinä älykköjen ryhmässään, sekä haluavat ulkomaille opiskelemaan lukion jälkeen, koska se on harvojen tuntemieni ib:itten itsekin mukaan ainoa missä siitä on hyötyä.

[/quote]

Täysin samaa mieltä!

Missään oikeasti tasokkaassa lukioissa opettajan aika ei kulu siihen, että yhtä ääliötä yritetään saada järjestykseen. Sen takia ei tartte IB-lukioon mennä.

Meidän koulussa oli IB-lukio ja näytti kyllä tosi rankalta se meno, vaikka todella olivat fiksua porukkaa ne opiskelijat. Näin jälkikäteen ajateltuna ehkä vähän turhaa vetää itseään niin puhki jo lukiovaiheessa? Kyllä hyvin suoritetun suomalaislukionkin pohjalta pääsee ulkomaille opiskelemaan, kunhan vaan suorittaa vaadittavan kielitutkinnon, mikä ei ole mikään ongelma, jos kieliosaaminen on eximian tai laudaturin tasoista.

Kannattaa, jos on valmis tekemään koulumenestyksen eteen kovasti töitä! Itse kävin IB-lukion ja vaikka välillä kaduttikin todella paljon kun hommaa riitti molempien käsien jokaiselle sormelle, niin nyt olen todella tyytyväinen valintaani. :-) Ja tottakai ne ihmiset, joita näät joka päivä alkavat jossain vaiheessa ärsyttää, mutta ainakin minusta se luokallisuus on kyllä plussaa; esitelmiä oli mukava pitää kun kaikki tuntevat toisensa, ryhmätyöt onnistuivat hyvin yms.

Ja ei, en ole mikään Rillit huurussa -nörtti, joka ei voinut tuhlata aivosolujaan esimerkiksi alkoholilla. Meidän luokka osasi ainakin pitää hauskaa myös koulun ulkopuolella ;-)

Hei, kiitos viestistä. Minua kiinnostaa minne lähdit jatko-opiskeluihin? Lapseni ovat mahdollisesti pyrkimässä IB lukioon (ja luultavasti pääsevät jos pyrkivät). Mietin sitä millä todennäköisyydellä se ohjaa ulkomaisiin yliopistoihin. Mikä

osa luokkalaisistasi lähti ulkomaille ja moniko jäi Suomeen opiskelemaan? 

[quote author="Vierailija" time="17.03.2014 klo 09:47"]

Kannattaa, jos on valmis tekemään koulumenestyksen eteen kovasti töitä! Itse kävin IB-lukion ja vaikka välillä kaduttikin todella paljon kun hommaa riitti molempien käsien jokaiselle sormelle, niin nyt olen todella tyytyväinen valintaani. :-) Ja tottakai ne ihmiset, joita näät joka päivä alkavat jossain vaiheessa ärsyttää, mutta ainakin minusta se luokallisuus on kyllä plussaa; esitelmiä oli mukava pitää kun kaikki tuntevat toisensa, ryhmätyöt onnistuivat hyvin yms.

Ja ei, en ole mikään Rillit huurussa -nörtti, joka ei voinut tuhlata aivosolujaan esimerkiksi alkoholilla. Meidän luokka osasi ainakin pitää hauskaa myös koulun ulkopuolella ;-)

[/quote]

Haluaisin vähän tarkentaa tätä ib keskustelua täällä puolella. Ei sattunut omaan silmään yhtään opiskelijan kirjoittamaa viestiä.
Olen IB opiskelija, toisella vuositasolla, IB1 vuodella. Tosiaan nämä nörttipuheet lähinnä huvittavat täällä, ib ei ole kovin nörttikoulu. Ib on erittäin hyvä koulu sekä suomeen jääville että myös ulkomaille haluaville, sillä ib valmistaa yliopisto-opiskeluun. Yliopisto tuntuu pahemmalta jos valmistuu kansalliselta puolelta, sillä opiskelumetodit ovat tuntemattomia ja joskus jopa opintokieli vaihtuu englanniksi. Ib on elämänkoulu. Kyllä, meillä on enemmän työtä. Ei, se ei ole hyödytöntä. Ja tilastollisesti ib opiskelijat pääsevät yliopistoihin suurempina määrinä. Prosentuaalinen osuus jotka pääsevät ib puolelta yliopistoihin on suurempi kuin kansalliselta puolelta.
Se on totta, että ib on rankempi, mutta se valmistaa sinut paremmin kuin kansallinen puoli.
T: ib1, hengissä oleva, poikaystävällinen ja rento nuori opiskelija.

Meillä tytär valmistumassa IB:ltä tänä keväänä. Sisäänpääsyyn vaadittiin 8.8 keskiarjo ja hyvin mennet pääsykokeet. Kenen tahansa saavutettavissa jos hoitaa peruskoulussa hommansa. Menneet kolme vuotta ovat menneet ankaraa työtä tehden mutta myös todella hyvästä luokkahengestä nauttien. Paljon projekteja, opetus suomen kieltä lukuunottamatta tietysti englanniksi, koulun yhteisiä tilaisuuksia johon on osallistuttu vaikka leipomalla jne. Meidän tytär ei ole asunut päivääkään ulkomailla että ihan normaalilta peruskoulupohjalta lähti. 

Jos osaa organisoida ja ymmärtää koulunkäynnin tärkeyden IB toimii hyvin. Mihinkään kielitesteihin ei tarvitse enää mennä jos haluaa ulkomaiseen yliopistoon opiskelemaan. Kaikkia aineita ei opeteta Suomessa ja vaikka opetettaisiinkin, niin suomalaisesta näkökulmasta. Maamme on aika pieni.

Siinä kohtaa olisin varovainen jos haluaa opiskelemaan vaikka suomalaiseen yliopistoon IB:n jälkeen. Nimittäin IB:llä opiskellaan esim. vain tietty osio maailmanhistoriasta ja jos haluaa opiskella Suomessa historiaa voi ainakin pääsykoevaihe teettää vähän ylimääräistä hommaa. Toisaalta englantia opiskelemaan pääsee tietysti pienemmällä lukemisella. IB:lle on siis ensin pre-IB vuosi jossa opiskellaan tietty määrä tavislukion ensimmäisen vuoden oppimäärästä. Näiden tulosten perusteella pyritään varsinaiselle IB:lle jossa opiskellaan yleensä 6 ainetta, 7:ää jos haluaa kirjoittaa kansalliselta puolelta vaikka ruotsin. Nämä 6 luetaan eri "tasokursseilla", tietyt aineet pitää lukea "pääaineina" korkeimmalla tasolla. Esim. Tampereen Rellun lukion sivuilla IB-puolella hyvä opinto-opas asiasta. 

IB:lle haettiin yhteishaussa joka päättyi perjantaina. Pääsykokeet huhtikuussa. 

Kysy lisää jos olet kiinnostunut.

Kiitos, lapseni ovat asuneet pitkään ulkomailla ja ovat nyt englanninkielisessä opetuksessa, josta olisi helppo jatkaa IBlle. Mietin sitä että jos jäävät opiskelemaan suomeen niin rajaako IB vaihtoehtoja opiskelupaikkojen suhteen (kuten esim. tuo historia). En haluaisi että he lähtevät maailmalle kauas äidistä :-) ja IB tekee sen varmasti helpommaksi. Mihin tyttäresi aikoo jatko-opintoihin?

Poikani on juuri ib-lukion loppusuoralla (ulkomailla). Hyvin menee ja hänelle on tarjottu paikkaa lääkiksestä. Tavallisella paikallisella yo-todistuksella lääkispaikan saaminen olisi ollut paljon epätodennäköisempää. Niitä kympin tyttöjä on pilvin pimein mutta ib seuloo jyvät akanoista tarkemmin kuin yo ja antaa pienen etulyöntiaseman niihin vaikeimpiin yliopistopaikkoihin.

Riippuu muuten koulusta, kuinka vaikea IB-luokalle on päästä. Jonnekin SYK:n IB:hen ei käytännössä pääse muita kuin natiivitason enkunpuhujia ja kasilla alkava peruskoulun päättötodistuksen keskiarvo ei riitä mihinkään.

Suomen yliopistoihin ei ole IB-tutkinnon suorittaneilla mitään suoraa etusijaa. Pääsykokeiden kautta, kuten muutkin. Vaikka tietty siitä on apua, jos on IB:ssä oppinut hyvän opiskelutekniikan ja laajasti tarvittavia asioita.

Tyttäreni pyrkii opiskelemaan juurikin historiaa ja sitten tietty enkkua. Mitään suoraa linjaa ei tosiaan ole, pääsykokeisiin on osallistuttava. Päivittäin käytetystä englannista voi tosin olla hyötyä :) IB:llä luetaan toisellainen oppimäärä kun kansallisella puolella. Siitä voi olla haittaa opiskellessa Suomessa. Minäkään en ole innostunut 19 vuotiaan lähettämisestä maailmalla :) Vaihtoon voi ja tulee varmasti lähtemäänkin yliopistosta jos nyt sinne pääsee. 

8

Lääkis ulkomailla ilmeisesti? Suomeen pyrkiessä ilmeisesti samat pääsykokeet kuin muilla? Vai onko joku eri kiintiö ulkomailla tutkinnon suorittaneille tai IB linjalaisille?

[quote author="Vierailija" time="17.03.2014 klo 10:19"]

Poikani on juuri ib-lukion loppusuoralla (ulkomailla). Hyvin menee ja hänelle on tarjottu paikkaa lääkiksestä. Tavallisella paikallisella yo-todistuksella lääkispaikan saaminen olisi ollut paljon epätodennäköisempää. Niitä kympin tyttöjä on pilvin pimein mutta ib seuloo jyvät akanoista tarkemmin kuin yo ja antaa pienen etulyöntiaseman niihin vaikeimpiin yliopistopaikkoihin.

[/quote]

Koulussa erittäin hyvin pärjäävät lapseni saattaisivat olla kiinnostuneita IB:stä, juurikin noissa kovatasoisemmissa kouluissa. Yritän kuitenkin puhua sen puolesta, että valitsisivat tavallisen lukiolinjan, vaikka niissä samoissa kouluissa. Minä näin aikanaan paljon sitä, että hyvin pärjäävät oppilaat yliväsyttivät itsensä lukiovaiheessa ja ihan turhaan. Toki koulu pitää ottaa tosissaan, mutta paukkuja olisi hyvä säästää myöhemmäksi. Lukion ja yliopiston jälkeen niitä vasta sitten todella tarvitaan.

Tietääkseni mitään erillistä kiintiötä IB-linjalaisille ei ole missään opintokokonaisuudessa. IB:n anti tässä kohtaa on ainakin sen itsenäisen opiskelutekniikan oppiminen. 

Sykin ja Tampereen Rellun piste-ero oli viime vuonna vähän yli 1 piste, Tampereella 14,28 ja Sykissä 15,48 pistettä. Hyvin menneillä pääsykokeilla kompensoi keskiarvoa, ei rajattomasti tietysti. Pääsykokeissa testataan englantia, matematiikkaa ja paineensietokykyä ;) Kokeissa saattaa hyvin olla osio jota ei ole peruskoulussa käsitelty. Siihen kannattaa valmistautua. Normaali n. 9 oppilas pärjää kyllä jos tosiaan osaa organisoida ja tietää mihin on menossa ja miksi.

8

Itse muinoin harkitsin IB-lukiota, mutta silloin jostain syystä opintopalettiin oli hankala sisällyttää kaikkia luonnontieteellisiä aineita. Se on iso miinus, jos on esim. lääkis tähtäimessä. En tosin tiedä, mikä on nykytilanne.

Sopiiko IB linja, jos äidinkieli suomi ja tähtäimessä lääkis? Tukeeko IB enemmän reaaliaineita ja kielitaitoa kuin matemaattisia aineita?

Vierailija kirjoitti:

Riippuu muuten koulusta, kuinka vaikea IB-luokalle on päästä. Jonnekin SYK:n IB:hen ei käytännössä pääse muita kuin natiivitason enkunpuhujia ja kasilla alkava peruskoulun päättötodistuksen keskiarvo ei riitä mihinkään.

Turussakin taitaa nykyään miltei jokaisella olla joko englanti vähintään toisena kotikielenä tai sitten esim. oli asunut ulkomailla. Suurin osa oppilaista on käynyt peruskoulun kansainvälisellä luokalla tai englantipainotteisella luokalla. Todella vaikea päästä jos on ns. tavistausta.

ky kirjoitti:

Sopiiko IB linja, jos äidinkieli suomi ja tähtäimessä lääkis? Tukeeko IB enemmän reaaliaineita ja kielitaitoa kuin matemaattisia aineita?

Nimenomaan luonnontieteistä saa vahvan pohjan, moni päätyy lääkikseen ib-linjalta.