Miksi ihmisistä pieruhuumori on hauskaa?
Miksi pierut ja kakkajutut naurattaa? Onko vähän niin kuin koirilla pyllyjen haistelu?
Kommentit (29)
Vierailija kirjoitti:
Pieru koskettaa meitä kaikkia ihmisiä yleismaailmallisesti ja onhan se nyt hauskaa.
Pieru on kenties maailman tasa-arvoisin asia, vauvasta vaariin, kerjäläisestä miljonääriin. Kaikki samalla viivalla. Ei ole ihan vähän se!
Sanopa se. Joskus tapailumme alkuvaiheessa olimme miehen sukulaisilla viettämässä juhannusta. Oli sitten tietysti syöty ja juotukin hyvin ja lähdimme koiran kanssa kävelylle. Yhtäkkiä miehen peräpäästä alkoi kuulua sarjatulella papatusta ja kyykistyi kaksinkerroin maahan nauraa rehottamaan. Varmasti piilotteli nolouttakin sen nauramisen alle. Katsottiin sitten vaan huuli pyöreänä koiran kanssa, ja taisin kysyä jotenkin että onko maha kipeä, helpottiko.
Pikkuveljeni pieraisi lapsena tyhjään popkorn-kippoonsa ja tuli mulle haistattelemaan. Siinä sitten yökin ja ällöttelin, mutta kyllä hän silti mun rakkaana pikkuveljenä pysyi. Itsehän olen hävennyt mahan toimintoja jostain teini-ikäisestä lähtien, olisi mukavaa suhtautua yhtä mutkattomasti kuin esim. monet miehet. Tosin en tiedä hyväksyvätkö he naisilta samanlaista rentoutta.
Vierailija kirjoitti:
Sanopa se. Joskus tapailumme alkuvaiheessa olimme miehen sukulaisilla viettämässä juhannusta. Oli sitten tietysti syöty ja juotukin hyvin ja lähdimme koiran kanssa kävelylle. Yhtäkkiä miehen peräpäästä alkoi kuulua sarjatulella papatusta ja kyykistyi kaksinkerroin maahan nauraa rehottamaan. Varmasti piilotteli nolouttakin sen nauramisen alle. Katsottiin sitten vaan huuli pyöreänä koiran kanssa, ja taisin kysyä jotenkin että onko maha kipeä, helpottiko.
Pikkuveljeni pieraisi lapsena tyhjään popkorn-kippoonsa ja tuli mulle haistattelemaan. Siinä sitten yökin ja ällöttelin, mutta kyllä hän silti mun rakkaana pikkuveljenä pysyi. Itsehän olen hävennyt mahan toimintoja jostain teini-ikäisestä lähtien, olisi mukavaa suhtautua yhtä mutkattomasti kuin esim. monet miehet. Tosin en tiedä hyväksyvätkö he naisilta samanlaista rentoutta.
Väkevän tuntuista kerrontaa!
Peruskoulussa alapäähuumorin ystävät meni amikseen ja sitä kautta paskaduuniin, ja vähän laadukkaamman viihteen suosijat lukioon ja vähän laadukkaampiin töihin.
Paras pierukasku lienee tämä historiallinen tapaus: Oxfordin jaarli kumartui aikoinaan kuningatar Elisabeth I:n edessä ja päästi samalla vahingossa pierun. Jaarli häpesi silmät päästään ja karkotti itsensä maasta seitsemäksi vuodeksi. Kun hän tuon ajan jälkeen jälleen kohtasi kuningattaren, tämä totesi: "Hyvä herra, Me olimme jo melkein unohtaneet pierun."
Vierailija kirjoitti:
Onko pakko olla niin naama n o r s un vi tu lla? Pieruhuumori on hauskaa, ja ilmaista. Minusta ainakin on fiksun ihmisen merkki että pystyy nauttimaan elämän pienistä iloista, vaikkapa pieruista.
Naiset eivät saa pierrä muiden kuullen, se on julkean naisen merkki.
Jos paska menee housuun se naurattaa
Tilannekomiikka ja/tai väsymys voi saada nauramaan otsikon aiheelle.
Joskus ei edes vitsejä, vaan aitoja tapahtumia (sote-ala).